Hae
Aino Mäkelä

IHANAA ÄITIENPÄIVÄÄ !! <3
 
Oottehan halannu, pussannu ja hemmotellu äitinne pilalle tänään? Musta nää tälläset päivät, kun saa hemmotella rakkaittaan, on ihan parhaita! Äitienpäivä erityisesti – sitä ei aina muista osoittaa sitä omaa arvostustaan ja kiitollisuuttaan, vaikka äiti jos joku on sen kaiken ansainnut. Mä en aina oo ollut näin perhekeskeinen ja mua itseasiassa hävettää, kuinka itsekäs mä oon aikoinani ollut. Äiti on kuitenkin mulle erittäin tärkeä, jos johonkin ihmiseen voi luottaa niin se on ehdottomasti äiti. Tapahtui mitä tahansa – hyviä tai huonoja juttuja -äiti on ensimmäinen kelle soitan. Okei, en nyt ihan kaikkea kuitenkaan.. 😀 
 
Parastahan on se, että vaikka kuinka kauhea ja ilkeä oon aikoinani ollutkaan, ei oo äidin rakkaus mihinkään kadonnut. Eikä usko koskaan muhun loppunut, vaikka aika toivottamalta mun koheltaminen varmasti joskus on vaikuttanut 😀 Se tuki ja kannustus, mitä oon saanut on kyllä kantanut mua pitkälle ja oon siitä älyttömän kiitollinen.
Yövuoron jälkeen ajelin porukoille ja tein äitille aamupalan jääkaappiin odottamaan 🙂 Äiti on niin ihana, että oli hommannut mulle ihan omat eväät – soijajugua, kaurahiutaleita, pähkinöitä&manteleita + mustikoita <3
 
 
Meillä ei niin hirveästi läheisyydenosotuksia harrasteta ja mä yleensä hoidan nää hemmottelut tälleen ruokapainotteisesti 😉 Mä tiiän, että äitikin arvostaa paljon enemmän tälläsiä huomionosotuksia, jotka tulee aidosti sydämestä. Varsinkin kun äiti varmasti tietää kuinka tiukkaa mulla teki tehdä noita herkkuleipiä sille (ahhh sitä ruisleivän tuoksua!!) yövuoron jälkeen ja jyrsiä porkkanoita samalla 😀

Äitienpäivää vois mun puolesta viettää useammankin kerran vuodessa – kaikki äitit ansaitsis sen! Liian usein huomaan itsekkin pitäväni äitiä, ja muita läheisiä, itsestäänselvyytenä. Pitäiskin useammin muistaa ihan arjen keskelläkin osoittaa sitä omaa rakkauttaan ja kiitollisuuttaan, kun vaan tälleen kerran vuodessa. Mikä siinä muuten onkaan niin vaikeaa, kertoa toiselle, kuinka tärkeä se on? Vai oonko mä vaan ainut, kenestä omien tunteiden ilmaiseminen tuntuu joskus tosi…oudolta? 😀

Ja leivoin tietty äidin kunniaksi kakun – mustikkajuustokakku <3 
 
Meillä siis vietetään äitienpäivää aika ruokapainotteisesti – hemmottelu alkaa valmiilla aamupalalla, päivällä tehdään yhdessä ruokaa ja myöhemmin vielä kahvitellaan isolla porukalla ja herkutellaan kakulla. Kakku oli kuulemma tosi hyvää ja mua vähän itketti kattoa vierestä kun muut santsas lisää lautaselle 😀 Koko päivä on sellaista yhdessäoloa – ei mitään erikoista, mutta kuitenkin niin ihanaa yhdessä vietettyä aikaa jolloin rauhoitutaan olemaan vaan ihan omalla porukalla.
 
Miten teillä on tapana viettää äitienpäivää, onko teillä jotain tiettyjä perinteitä?

Perhe on kyllä mulle sellanen älytön voiman lähde. Ei oo mitään parempaa tunnetta kun se, että tietää että joku välittää susta aidosti – se luo sellaista turvan tunnetta arjen keskellä, kun välillä tuntuu että seinät kaatuu päälle. Silloin on ihana vaan pakata laukku ja tulla perheen luokse rauhoittumaan, fiilis kohoaa hetkessä. 
 
<3 Ei mulla muuta. Ihanaa aurinkoisen sunnuntain jatkoja!

8 kommenttia

  1. Anni kirjoitti:

    Perhe on jotain niin tärkeetä <3 !Harmi, että kaikki ollaan tänään eripuolilla, mutta aion kyllä äitiä hemmotella ensi kerran kun kylään meen.Noi herkut näyttää niiiiin hyviltä! (;

    • Aino kirjoitti:

      Niin on <3 Ei se oo niin justiinsa päivälleen, äitiä voi hemmotella mun mielestä ihan millon vaan. Ja pitäiskin! Hih:)

  2. L kirjoitti:

    Tämä ei nyt liity tähän postaukseen, mutta saako sulta kysyä että minkätyppistä työtä teet? 🙂 En siis oo kysymässä mitään tarkkaa työnkuvaa- ja työpaikkaa vaan ihan että ootko esim. myyntityössä, hoitotyössä tmv? Mietin vain kun oot selvästi hirmu ahkera työntekijä ja haluun nostaa sulle kyllä hattua kun saat niin hienosti sovitettua kaikki tekemisesi ja menemisesi siitäkin huolimatta että välillä on varmasti tosi kiire!Itse opiskelen hoitoalaa ja teen samalla kolmivuorotyötä, ja kun työt alotin ni romahti kyllä mun syömisten terveellisyys aivan täysin. Yövuoroissa ja iltavuorojen jälkeen tuli naposteltua ties mitä ja kiloja kerty 8<. Onneks olen kuitenkin nyt saanut korjattua tilannetta! Järjestelykysymyksiähän nää on, mutta olen kyllä sitä mieltä että vuorotyötä tekevällä on hieman enemmän hommaa liikkumistensa ja ruokailujensa järjestelyissä kuin ns. normityöläisellä, joten oot kyllä kunnon voimanainen :)!

    • Aino kirjoitti:

      Mä teen ihan kolmivuoroista siivousduunia, heh! Välilä kyllä on tuntunut vähän haastavalta tälläsen epäsäännöllisen ja toiminnantäyteisen arjen pyörittäminen, mutta suunnitelmallisuudesta on kyllä paaaaaljon hyötyä:) Mä teen yleensä aina kerralla pidemmäksi aikaa ruokaa valmiiksi ja pidän sekä työpaikalla että kotona helppoja/nopeita välipaloja jemmassa, niin pysyy syömiset kurissa.Tuo napostelu on kyllä paha. Myönnän kyllä itsekkin, että yövuoroissa kärsin usein järkyttävistä hiilarihimoista 😀 Mutta oon hoksannut, että se on ihan täysin oman pään sisällä – ennen kun itsekkin yötöissä harrastin herkuttelua. Tsemppiä vuorotyön kanssa tasapanoiluun!:)

  3. Anonymous kirjoitti:

    Itestähä tuntu tänään että oon iha liia täynnä kakkua…mut lenkillä käyminen helpotti asiaa (: Ja tuo mustikkajuusto kakku näytti hyvältä !

    • Aino kirjoitti:

      Hih, nopeasti se herkuttelu onneksi tasautuu:) Eilen olikin huippu sää lenkkeillä! Ja pakko myöntää, että niin näytti…ja tuoksui. Pitää tehdä joskus uudestaan niin että saa itsekkin maistaa!

  4. Anonymous kirjoitti:

    Hei voitko julkaista vähän ruokapäiväkirjatyyppisesti sun syömisiä nyt tältä viljattomalta ja maidottomalta kaudelta? 🙂 Minun pitäisi itse aloittaa samanlainen koitos ja olisi kiva saada vähän ruokavinkkejä 🙂

    • Aino kirjoitti:

      Joo just tällästä mulla olikin mielessä. Eli tulossa on kyllä:)!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *