Becoming is better than being
Elämässä on hyvä tavoitella jotain, olla päämääriä joita haluaa saavuttaa ja sitten kunnianhimoisesti tehdä töitä niiden saavuttamiseksi. Kuvittelisin että elämä ilman tavoitteita ja päämääriä olisi aika puuduttavaa, tietynlaista tyytymistä nykyhetkeen. Muistan vielä sen vaiheen elämässäni, jossa olin hukassa itseni kanssa enkä tiennyt mitä elämältäni haluan – muistan olleeni onneton ja tylsistynyt, elämän pyöriessa sitä samaa oravanpyörää päivästä toiseen.
Rohkeus ja uskallus tehdä hyppy tuntemattomaan, lähtä kokeilemaan omia rajojaan ja ylittämään niitä luo tervettä jännitystä elämään. Oli sitten kyseessä uusi työpaikka, painonpudotus, uuden harrastuksen kokeileminen tai vaikkapa lähestyminen jotain ihmistä kohtaan.
Mä en edes halua kuvitella minkälaista mun elämä ois, jos en olis aikoinaan kiinnostunut omasta terveydestä ja hyvinvoinnistani ja tehnyt elämäntapamuutosta tai syksyllä muuttanut Helsinkiin, vaikka molemmat pelotti ja vaati multa itseltäni paljon. Mutta niinhän ne fiksut sanoo, että elämässä kadutaan eniten niitä asioita joita jättää tekemättä 😉 Hahha.
Kaikissa meissä löytyy potentiaalia kehittää itseämme, kokeilla uusia asioita ja saavuttaa haluamamme, jos vaan löytyy tarpeeksi uskallusta ja halua ottaa se käyttöön 😀 Aina se ei oo helppoa ja joskus siihen tarvitsee kannustusta ja rohkaisua ulkopuolelta, mutta se palava halu on löydyttävä meistä itsestä.
Ja uskokaa tai älkää, mutta se loistava fiilis minkä se uskallus antaa synnyttää usein ketjureaktion ja kohta sitä huomaakin sen vaikutuksen ihan kaikkialla omassa elämässään 😀 Mietitäänpä nyt hetki vaikka mua – vuosi sitten en olis millään halunnut (uskaltanut?) muuttaa Helsinkiin, mutta nyt hain jo reippaana tyttönä ulkomaille opiskelemaan! Se kun uskaltaa tehdä jotain ja se jokin osoittautuu mahtavaksi jutuksi, synnyttää halua tehdä lisää mahtavia juttuja – ja toisella kertaa se kynnys on jo paaaljon matalampi, hihhi.
On tärkeetä myös ymmärtää, että epäonnistumiset kuuluu osaksi elämää. Kuinka muuten voisimme oppia, ellemme omien kokemusten kautta? Kunhan epäonnistumisille ei anna liikaa valtaa, vaan osaa käyttää ne hyödyksi ne toimii loistavina opettajina – siinä vaiheessa jos rupeat syyttämään itseäsi epäonnistumisista ollaan jo väärällä polulla.. olemalla itselleen rehellinen ja myöntämällä virheet, niistä saa parhaan hyödyn irti.
Mä oon itsekin tehnyt muutamia tyypillisiä virheitä elämäntapojani muuttaessa – sellaisia perusjuttuja jotka kyllä tiesin, mutta en uskonut omalla kohdallani todeksi ennenkuin itse kokeilin.
Ensin tajuamattani söin liian vähän kulutukseeni nähden ja vaikka painoa tippui, se tippui väärästä paikkaa – nimittäin lihaksista. Virheestä oppineena aloin syömään tuplasti enemmän ja sain loistavia tuloksia aikaiseksi! Voitte uskoa, että koskaan en enää tee samaa virhettä uudelleen 😀 Tästä postauksesta, jonka kirjoitin virheestäni oppineena kehonkoostumusmittauksen jälkeen, mä edelleen aistin sen aidon onnellisuuden jonka koin tuona hetkenä. Tein virheen, myönsin sen itselleni, korjasin asian ja onnistuin – success!
Toinen juttu jonka merkitys mulla on ollu vaikea sisäistää on ollut levon määrä. Nyt kun vietin Joulun jälkeen pitkän levon rankasta treenistä oon huomannut, kuinka paljon hyvää se mulle teki – nyt kun kroppa on levännyt, ottaa se aivan uudella tavalla treeniä myös vastaan ja tuntuu, että kehitystä tapahtuu ihan silmissä! Ja kuten oon jo monesti todennut, motivaatio on ihan huipussaan 😀
Jos siis viikonloppuna sorruit herkuttelemaan vaikka ei ollut herkkupäivä tai valitsit leffaillan salitreenin sijaan älä suotta syyllistä itseäsi siitä – nyt ainakin tiedät, että harmituksen välttääksesi ensi viikonloppuna käyttäydyt toisin 😉 Aina on uusi päivä eikä sen pienen erheen kannata pilata hyvin alkanutta starttia – yksi suupala ei tarkoita sitä, että koko alkuvuoden vaivannäkö terveellisen ruokavalion ja liikunnan suhteen olisi ollut turhaa.
Haluatko vuoden päästä miettiä tätä päivää ja todeta ”minä olisin voinut..” vai olla ylpeä siitä mitä oot saavuttanut, koska oot antanu kaikkesi asialle jota halusit? Ei kannata tyytyä siihen mitä on vaan pyrkiä parempaan – se on se elämän suola, itsensä kehittäminen ja itsestään uuden oppiminen.
Loistavaa alkavaa viikkoa kaikille!
<3 Aino
Tätä motivaatiotekstiä mä aamuuni kaipasin kun tuntui että kaikki meni päin mäntyä ja vielä enemmän metsään.
Kiitos <3
<3 hihhi, hyvä että toimi!
Hei! Tämä blogisi on loistava ja luen jokaisen postauksen enemmän kuin mielelläni! Muun muassa resepti vinkkejä on tullut rutkasti mistä olen erittäinerittäin kiitollinen:-)! Haluiaisin kysyä, että mistä selviää kuinka paljon oikeasti kuuluisi syödä kulutukseensa nähden? Haluaisin opiskella jonkin verran lisää aiheesta ravinto&urheilu, mutta tuntuu etten tiedä mistä aloittaa koska aihe on niin laaja.. Itse haluan myös urheiluuni tukevan ruokavalion, joten lähtökohta on että ruokaa tulisi syödä kunnolla, koska kuitenkin sitä energiaa tulee päivisin kulutettua, mutta kysymys kuuluukin mistä tietää mikä on sopiva, koska tuskin liiasta määrästä hyötyä on vaan ennemminkin haittaa ja sitten ihmetellään kun tuloksia ei tule.. :/ Hyvää talven jatkoa sinulle ja jatka samaa rataa blogin kanssa! :>
Ihana kuulla, kiitos Kaisa!:)
Siis tarvittavan energian määrähän on yksilöllinen ja riippuu tavoitteista – onko se vaan pelkkää kehittymistä lajin parissa, lihasmassan kasvattamista vai täysin jotain muuta? Kaikki riippuu siitä.. 🙂 Energiansaannin ja kulutuksen suhdehan on aikalailla puhdasta matematiikkaa, jossa sun kulutus on perusaineenvaihdunta (selviää esimerkiksi kehonkoostumusmittauksen kautta, sen voi toki myös arvioida) ja kulutetun energian määrä (kaikki urheilu + hyötyliikunta jne) – se energiansaantihan on sitten taas puolestaan sitä, mitä syöt, hehhe 😉
Kannattaa kiinnitää ruokavaliossa huomiota g/painokilo -syötyihin määriin esimerkiksi proteiinin suhteen – ylimääräiset proteiinitkin nimittäin varastoituu kroppaan rasvana. Aktiivisen ihmisen on hyvä syödä myös hilihydraatteja riittävästi unohtamatta rasvoja. Mä vedin itse viime keväänä +500cal plussalla monta kuukautta ja se oli mulle toimiva määrä – rasva paloi ja lihakset kasvoi. Sen lisäksi että syö tarpeeksi siihen ruuan laatuun on myös kiinnitettävä huomiota!
Hmmmm tulipas sillisalaatti vastaus:) Mutta tosiaan, tarkkaa määrää on hankala sanoa koska nää on yksilöllisiä juttuja! Toivottavasti vastaus auttoi edes vähän hahmottamaan kokonaiskuvaa.
Kivaa talven jatkoa sullekkin!:)
Kiitos vastauksestasi! Ehkä pitäisi vain mennä kehonkoostumusmittaukseen ja saada ammattilaisen palaute asiasta kun tuntuu ettei oma amatöörimäisyys riitä tässä asissa 🙂 Mutta pidän kuitenkin nuo asiast mielessä:)
Joo ehdottomasti kannattaa! 🙂 Vaikka ne laskennallisia juttuja tavallaan onkin, niin silti kovin yksilökohtaisia.
Mä niin komppaan sua! Vaikka sen varmasti jo tiesitkin. Tälläiset postaukset virvottaa omat muistot muutamien vuosien takaa ja oikeasti pistää tajuamaan kuinka pitkälle on tullut. Kuinka paljon on tehnyt sen eteen ettei kyhnötä kantabaarissa siideri kädessä. Hittoooo mua hymyilyttää ja voisin kirjoittaa tästä miljoonia postauksia omaankin blogiin! 🙂
Hahhhah nimenomaan! Mustakin tuntuu, että tästä vois kirjottaa melkeen joka päivä – ihan vaan muistutuksena itelleenki:)