Instagram @makelaino

Heräsin tänään aamulla vasta puoli 11 ja suunnittelemani brunssin sijaan tyydyin valmistamaan kasan herkkulettuja suklaamoussella höystettynä. Kiipesin yläkertaan aamupalani kanssa, laitoin Netflixin pyörimään ja kääriydyin lämpimän peiton syleilyyn nautiskelemaan olostani.

Oikeastaan en tehnyt koko viikonloppuna yhtään mitään järkevää. Sen sijaan tein paljon asioita, joista nautin. Asioita, jotka lisäs mun mielihyvää ja samalla palautti mut takaisin maan pinnalle – muistin taas kuinka hyvältä elämä voikaan tuntua.

Oon ihmisenä aika herkkä ja kasaan herkästi itselleni suorituspaineita ympäristöstä. Ja uskon aika monien tekevän sitä aivan huomaamattaan.. Mun aina ajoittain päätään nostava väsymys yleensä juontaakin juurensa siihen, kuinka haluan todistaa muille että tää mun tie on kulkemisen arvoinen. Kuinka teen jotain merkityksellistä. Kuitenkin mä tiedän ettei todellinen menestys riipu muiden mielipiteistä tai saavutetuista suorituksista. Vaadinkin itseltäni aina välillä aivan liikaa, unohtaen antaa itselleni vapauksia ja lupaa nauttia elämästä.

Itselleen onkin älyttömän helppo luoda henkistä stressiä. Oonko tarpeeksi nätti? Onks tää mun blogipostaus tarpeeksi järkevä? Mites mun instagramkuva, onko se tarpeeks kaunis? Entä osaanko nakata Tinderissä hauskoja läppiä? Siltä kuitenkin välttyy parhaiten, kun keskittyy tekemään asioita miettimättä mitä muut ajattelee ja toimimalla intuiition mukaan. Se mikä itsestä tuntuu hyvältä, on todennäköisesti lähes aina paras ratkaisu itselleen.

Onneksi todellisuus onnistuu aina kutsumaan puoleensa enkä halua enää eksyä viidakkoon, josta en löydä aikaa itselleni ja asioille joista nautin. Tulevalla viikolla pakkaankin laukkuni ja suuntaan Ouluun, jossa vietetään viikonloppuna rakkauden juhlista kaikkein kauneinta: mun ystävän kesähäitä. Ja jottei hommat menis ihan lorvailuksi niin sunnuntaina houstaan Tubassa Raakasuklaakurssin, jonne mahtuu mukaan vielä muutama! Tätä mä oon oottanut jo pitkään, kesää parhaimmillaan – aurinkoa, ystäviä ja iloa.

Jos siis tulevalla viikolla kaikki keskityttäis tekemään asioita 1) jotka vie meitä elämässä eteenpäin ja 2) jotka tuo meille nautintoa niin uskon, että viikosta tulee onnistunut! Ja tiiättekö mikä on aika siistiä? Nuo kaks asiaahan oikeestaan menee yks yhteen, kun oikein oivaltaa.

Ihanaa tulevaa viikkoa ja kauniita unia,
<3 Onnellinen Aippe

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Blogilistalla / Instagramissa

Kuva: Hanna Pusa

Elämän hienous piilee oman tasapainon löytämisessä ja sen suhteuttamisesta ympäristöön, jolla on tapana muuttua jatkuvasti. Enpä kyllä edes jaksa muistaakkaan, milloin oma arkeni oli jotenkin tasaista, kun haalin jatkuvasti uusia projekteja työstettäväkseni. Aina jossain vaiheessa kuitenkin tuppaa raja tulemaan vastaan – tiedättehän, että liika on aina liikaa.

Aiemmasta intoilustani oppineeni oonkin luvannut itselleni, että keskitynkin jatkossa vain yhteen tärkeimpään projektiin rauhoittaen muut energiat itseeni: kesästä ja elämästä nauttimiseen, treenailuun ja muihin elämää ilostuttaviin asioihin. Ne kun onnistuu jokainen lisäämään mun hyvinvointia, juurikin parhaalla mahdollisella tavalla. Toivonkin tosi kovasti onnistuvani löytämään tasapainon näiden kahden välillä, vaikka tiedänkin sen olevan haastavaa. Liian kivat työjutut nimittäin tuo aina mukanaan oman jännityksensä, ollessaan aivan liian innostavia omalle nollasta sataan kiihtyvälle luonteelleni.

Siinä se kiteytyikin, omaa tasapainoani horjuttava tekijä. Siinä missä muut jojoilevatkin jatkuvasti painonsa kanssa laihduttaen bikinikuntoon (ja sen jälkeen kerryttäen kesäkiloja) minuun onnistuukin vahvimmin vaikuttamaan arjen hektisyys, jolle en osaa sanoa kieltävää sanaa. Kilot onkin onnistuneesti löytäneet tasapainoisesti oman paikkansa kyljistä, missä ne lämmittävätkin mukavasti näinä viileinä kesäpäivinä.

Jojoilu onnistuu siis asian kuin asiankin kanssa. Kovin tervettähän se ei ole, ja tärkeintä oiskin löytää tasapaino ja opetella vielä säilyttämään se, huolimatta siitä, että ympäristömme elää jatkuvasti. Tapahtuu asioista, joihin emme voi vaikuttaa ja silti ainoa, joka meidät pystyy pitämään voimissamme löytyy kurkistamalla peiliin. Eikä jojoilu lopu ennen kuin laitamme sille itse pisteen.

Onnekseni pystynkin nykyään myöntämään itselleni, etten ole täydellinen ja antamaan itselleni armoa väsymyksen ottaessa vallan. Kolme päivää putkeen tietokoneella istuttuani näppis sauhuten voinkin todeta ansainneeni kunnon unet ja rentouttavan viikonlopun, jota ajattelinkin lähteä viettämään Turkuun. Kai sielläkin pitää joskus käydä, vähintäänkin kerran kesässä!

<3 Aino

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Blogilistalla / Instagramissa