Hae
Aino Mäkelä

Äitienpäiväbrunssi

ÄitienpäiväbrunssiTänään on yks mun vuoden kivoimmista päivistä. Äitienpäivä. Viime vuonna kun olin tähän aikaan Indonesiassa ja kauhistutin äitiä kertomalla kuinka sulkeltelin haiden seassa Intian valtameressä, tiesin tänä vuonna haluavani olla kotona – oman perheen parissa, maailman parasta Äitiä juhlistaen.

Yks päivä hemmottelua kerran vuoteen on vähintä mitä Äiti ansaitsee. Vasta nyt vanhempana oon tajunnut, kuinka paljon meidänkin äiti on meidän lapsien eteen tehnyt. Mä en oo itse ollu mikään maailman helpoin lapsi ja mun lisäksi meitä on vielä kolme mikä on vaatinu lehmänhermoja ja joustavuutta suuntaan jos toiseen. Meitä on kuljetettu harrastuksiin ympäri kaupunkia, kuunneltu teiniängstistä kapinointia mökkireissuista ja odoteltu sydän syrjällään viikonloppuina yöksi kotiin.

Nyt aikuisena meistä pidetään edelleenkin maailman parasta huolta.

Äitienpäiväbrunssi ÄitienpäiväbrunssiOon nyt ollu neljä päivää kotona mun vanhempien luona. Kuinka kivalta tuntui, kun pitkän matkan jälkeen puolen yön korvilla tulin kotiin ja mua odotti valmiiksi pedattu sänky. Miten ihanaa on, että jääkaappi on täytetty mun suosikkiruoilla ja aamulla saan herätä valmiiseen aamiaispöytään. Tuntuu niin kivalta, kun joku välittää ja huolehtii, vaikka itsekin pärjäis. Välillä tosin väähn nolottaa, kun hästään keittiössä ja äiti kulkee perässä siivoten – mä kun oon selkeesti vähän sottasempaa sukupolvea 😛

Aina ajottain tekee hyvää heittäytyä ihan avuttomaksi, myöntää oma voimattomuutensa. Kun harmittaa, itkettää tai kiukuttaa niin tieto siitä, että voi aina soittaa äidille on huojentava. Äiti lohduttaa, auttaa ja pitää mut järjissään. Saan tukea mun hulluimpiinkin unelmiin ja haaveisiin, ja joskus puolestaan muistutuksen tosielämän realiteeteista mitkä palauttaa mut takas maan pinnalle. Ja jos en uskalla jotain äidille kertoa niin tiedän siitä jo valmiiksi, että hommassa on jotain mätää.. Ihan aina en voi myöntää, että äiti ois aina oikeessa, mutta kyllä mä aina saan jotain ajattelemisen aihetta.

ÄitienpäiväbrunssiTänään olikin sitten meidän vuoro hemmotella äitiä. Eilen illalla työpäivän jälkeen hääräsin keittiössä kolmisen tuntia ja tänään aamulla vielä pari lisää. Ja niin me saatiinkin pöytä koreaksi ”ihan normaaleista” kuin meikäläisenkin loihtimista terveysherkuista 😉 Yhdessä olo koko perheen voimin saman pöydän ääressä oli varmasti parasta, mitä tää viikonloppu piti sisällään.

Onnellisena vatsa täynnä herkkuja mä vaan katselin ympärilleni ja tajusin, et vitsi mä oon onnellinen. Koen olevani aika etuoikeutettu, kuinka mieletön kasvuympäristö mulla on ollut ja on edelleenkin – vaikka teininä aina välillä kaikki rajat ja säännöt saikin mut lähinnä kiukkuiseksi. Onneksi oon vuosien saatossa oppinut arvostamaan sitäkin.

ÄitienpäiväbrunssiKiitos äiti – ilman sua en olis mitään. Mä tiedän kenen esimerkkiä seuraan, kunhan joskus mun oman äitiyden aika koittaa.

Ja isosti onnea myös muille äideille – teillä on ihan mielettömän arvokas lahja ja ihailen sitä pyytteetöntä rakkautta, mitä mäkin oon ympärilläni tänäkin viikonloppuna saanut kokea.

<3 Aino

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa  / Instagramissa

2 kommenttia

  1. Anna kirjoitti:

    Voi Aino miten kauniisti kirjoitit! Miusta tuntuu että meillä molemmilla taitaa olla maailman parhaat äidit, täysin samoja sanoja olisin voinut kirjoittaa omallenikin 🙂 <3 Tästä tekstistä tuli tosi hyvä mieli!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *