Hae
Aino Mäkelä

Kohti korkeuksia

Kun ennen reissua kyselin teiltä vinkkejä mun matkaa varten, kuulin ensimmäistä kertaa Banos nimisestä kaupungista . Innostuin heti sen seikkailumahdollisuuksista ja nähdessäni kuvia kymmenistä vesiputouksista en malttanut enää pysyä housuissani! Tonne on päästävä, mä ajattelin. Ja siitä asti Banos olikin mun Ecuadorin TO DO -listan kärjessä.

Iso kiitos siis sulle, Maria!

Kohti korkeuksia

Kohti korkeuksia

Odotin Banosia ja sen seikkailuja niin kovasti, että en malttanut viettää kuin päivän Guayaquilissa ja toisen Quitossa ennen sinne suuntaamistani. Bussimatka Quitosta kesti vajaa neljä tuntia ja vietin sen erään jenkkimatkaajan kanssa, joka oli suuntaamassa viidakkoon tekemään vapaaehtoistyötä. Voin kertoa ettei kolme ja puoli tuntia oo koskaan menny niin nopeasti kun jakaessamme omia fiiliksiä, kokemuksia ja ajatuksia elämästä – tää siis kuului taas just niihin ”miten voi olla mahdollista” -kohtaamisiin.

Mun hostellivalinta osui nappiin ja löysin itselleni heti seikkailuseuraa seuraaville päiville! Banos sijaitsee siis korkeiden vuorien keskellä ja me kavuttiinkin kahtena eri päivänä vuorille eri puolille kaupunkia, ihastelemaan sitä yläilmoista.

Kohti korkeuksia

Kohti korkeuksia

Helteessä kolmen tunnin kiipeäminen melkein kolmen kilometrin korkeuteen on oikeasti aika älytön urakka jo itsessään hapen vähentyessä jatkuvasti, mutta molemmilla kerroilla me onnistuttiin vielä eksymään matkalla (tai ”oikaisemaan”, kuten ekalla kerralla fiksusti ajateltiin..) keskelle ei-mitään joten saatiin vielä hieman lisähaastetta mukaan. Eikä ylimääräisiltä sydämentykytyksiltäkään vältytty, kun puolen tunnin maissipelto-labyrintistä selvittyämme löydettiin itsemme pellon reunalta jota vartioi aikas vihaisen oloinen sonni..

Luonnossa liikkuminen, etenkin näin kauniissa, on ihan parasta – puhumattakaan siitä fiiliksestä jälkeenpäin! Tuntuu ihan älyttömältä kun siellä vuoren laella katselee alas kaupunkiin ja miettii itsekseen, miten älyttömän matkan sitä jaloillaan voikaan päästä. Se euforian tunne on ihan älytön. Ja se hiljaisuus, se aika jonka saat viettää luonnossa hengittäen raikasta ilmaa ja ihmetellen kaikkia sen oikkuja.. Se on paljon antoisampaa, mitä uskois.

Ja hei… voin kertoa, että tän tehokkaampaa mäkitreeniä en oo hetkeen vetänyt 😉 Hahha!

Kohti korkeuksia

Nää on niitä juttuja, niitä maisemia ja niitä kommelluksia jotka tuun muistamaan hamaan tulevaisuuteen asti.

Jos ikinä matkaat Ecuadoriin, niin Banos on place to be!

Allekirjoitus

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *