Nyt taitaa olla pienen tunnustuksen aika: mä oon aivan poikki. En tiedä miksi tai miten tää on mahdollista, mutta viimeinen kuukausi on ollu mulle tosi haastava.. Yleensä auringonvalo energisöi mua kuin itsestään, mutta nyt oon ollut ihan poikki päivästä toiseen eikä tähän oloon oo tutunut helpottavan oikein mikään.

Väsymys itsessään on jo tietysti aika kenkku kaveri, mutta tällä kertaa tähän on yhdistynyt vielä ruokahaluttomuuskin.. Tai ikeastaan suoraan sanottuna ruoka ja syöminen on jo ajatuksena ällöttänyt. Ja koska nää kaksi ”oiretta” myös ruokkii toisiaan oon välillä ajautunut aikamoiseen suohon. Teorioita mulla kyllä on ollut näiden oireiden syistä ja huomenna onneksi selviää pitääkö pari niistä paikkansa vai oliko ne vaan mun mielikuvituksen tuotetta 🙂

Kun ruoka ei oo maistunut oon aina välillä havahtunut tilanteesta jolloin on vaan ollut pakko saada jotain syötävää –  ja silloin sen on pitänyt olla jotain todella hyvää. Onneksi oon aikoinani oppinut tekemään mun mielestä maailman parasta ”kotijäätelöä”, joka on koostumukseltaan täyteläisen kermainen ja suussasulavan herkullinen. Ja vaikka raaka-aineet on pelkkiä hyviksiä on maku kaukana perinteisestä terveysjäätelöstä!

Tällä kertaa tein jäätelöä isommalle porukalle ja se taisi upota jokaisen seulan läpi. Jäätelö itsessään oli raikkaan sitruunainen ja sen kruunasi makeahko mansikka-basilikakastike, joka uskokaa tai älkää on ihan syntisen hyvää! Mansikka ja basilika on makupari, joka toimii yhdessä ihan mielettömän hyvin vaikkei sitä heti uskoisikaan.

SITRUUNAJÄÄTELÖ & MANSIKKA-BASILIKAKASTIKE
2 kananmunaa
2 keltuaista
1 dl kookosmannaa
0,5 dl kirkastettua voita
0,5 dl MCT-öljyä
0,5 dl sitruunamehua
0,5 dl koivusokeria
1/2 tl aitoa vaniljaa
ripaus suolaa

kourallinen tuoretta basilikaa
10 mansikkaa
2 tl koivusokeria
loraus sitruunamehua

Riko kananmunat ja erottele keltuaiset blenderiin. Lisää kookosmanna, kirkastettu voi, MCT-öljy ja sitruunamehu sekä mausteet joukkoon ja sekoitatasaiseksi. Kaada massa jäätelökulhoon ja nosta pakkaseen kahden tunnin ajaksi hyytymään. Valmista mansikka-basilikakastike sekoittamalla blenderissä mansikat, basilika, koivusokeri ja sitruunamehu keskenään. Nauti jäätelön kera!

Koska blogin viimeaikaiset reseptit on ollu hyvin jätskipainotteisia lupaan keksiä ensi kerraksi  jotain uutta. Ehkäpä huomenna saan jo kertoa ilouutisia omasta kohonneesta olotilasta? Toivon, että niin käy sillä mulla on todella kova ikävä mun ruokahalua ja energistä oloa.

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa

Eilen oli aivan ihana, siis todella todella ihana päivä – enkä nyt puhu pelkästä aurinkoisesta säästä, josta saatiin Helsingissä nauttia. Ehei! Nyt mä puhun rakkaudesta, jonka ympäröimänä oltiin. Eilinen oliskin ollut ihana, vaikka olisi satanut räntää vaakatasossa ja vielä ukkostanutkin siihen päälle. Mulla oli nimittäin ilo ja kunnia olla mukana juhlimassa ja iloitsemassa, kun mun kaksi ihanaa ystävää sanoivat toisilleen ”tahdon” <3

Häät on aina ihania, sillä kahden ihmisen välinen rakkaus on yksi vahvimmista ja ihmeellisimmistä asioista joita elämässä on. Se on jotain maagista, jotain mikä vie jalat alta ja herkistää isoimmankin miehenkörilään. Mulla on ollut ilo seurata näiden kahden uskomatonta rakkaustarinaa aivan alkumetreiltä saakka ja näiden vuosien aikana tää pariskunta on vakiinnuttanut asemansa mun ”rakkausidoleina” ja omalla rakkaudellaan valanut muhun uskoa tosirakkauden olemassaoloon.

Vuosien varrella mun ajatus rakkaudesta ja parisuhteista on muuttanut muotoaan ja elänyt aivan omaa elämäänsä. Välillä mua ahdisti olla sinkkuna, mutta nykyään tää on oikeastaan tosi kivaa. Oon aina halunnut hirveästi uskoa rakkauteen, uskoa siihen että toinen on aidosti hyvä tyyppi – ja sen verukkeella ehkä keksinyt tekosyitä huonolle käytökselle – ja tahtonut, että juttu toimis. Aina se ei oo ollut helppoa ja viimeaikoinakinoon mun sydän on saanut jos jonkinmoista iskua. En onneksi oo koskaan ollut luovuttajatyyppiä eikä rakkaudesta mun mielestä koskaan kannatakkaan luovuttaa, vaan kuunnella egon sijaan omaa sydäntään ja antautua tunteelle, ja sille toiselle.

Oon ihan äärettömän onnellinen mun ystävien puolesta, ja kiitollinen heidän ystävyydestään ja inspiroivasta rakkaudesta. Rakkaudesta, joka synnyttää lisää rakkautta – ja toivoa rakkauteen.

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa