Hae
Aino Mäkelä

Suhtautumiskysymyksiä

Suhtautumiskysymyksiä

Uskotko, että elämässä kaikki on kiinni sun omasta asenteesta? ✨ Siitä, miten suhtaudut elämään ja sen mukana tuomiin ylä- ja alamäkiin?

Asioista voi joko katkeroitua tai sisuuntua. Toisia voi kadehtia tai sitten niiden puolesta voi olla onnellinen. Kaaduttuaan voi jäädä märehtimään maahan tai nousta ylös ja pyyhkiä hiekat rinnuksilta. Asioihin voi suhtautua niin monella tavalla ja vain sä voit vaikuttaa siihen, haluatko sä nähdä sun elämän hyvän vai pahan kautta ❤️ Haluatko jatkuvasti pahoittaa mielesi vai oppia näkemään niissä kurjissakin asioissa ne hyvät puolet? Kumpikin asenne vahvistuu toistoista ja mitä enemmän ryvet kurjuudessa, sitä kurjemmalta kaikki tuntuu – ja mikä parasta, se toimii myös toisinpäin! .
Elämä on valintoja. Myös oma suhtautuminen asioihin on valinta – ja tänään aamulla mä päätin, että tästä päivästä tulee ihan hiton hyvä!! Ja arvatkaa mitä? Jo pelkästään se päätös sai mut ihan älyttömän hyvälle tuulelle ja tuntuu hyvältä jakaa tätä fiilistä myös ympärille✨? Kokeileppa samaa ja kerro sitten illalla miten sun päivä meni ?

Kenenkään elämässä kaikki ei mee aina hyvin eikä kukaan oo aina pelkkää hymyä, mutta omalla suhtautumisella voi saada niistä kurjistakin jutuista kaiken ”ilon” irti. Ne on tärkeitä oppiläksyjä, jotka opettaa & kasvattaa – ja joista juuri sen vuoksi voi myöhemmin jopa iloita ??

Tuossa ajatuksia, joita eilen rustailin Instagramiin. Ajatuksia, jotka herätti ihan mielettömän voimaannuttavaa keskustelua!

Musta on aina hassua, kun ihmiset arvostelee toisia ja käyttää sanoja ”ei kenelläkään voi mennä aina kaikki hyvin, ei kukaan voi aina olla noin iloinen”. Noi ei varmasti voikkaan. Oli kyseessä ihan kuka tahansa niin varmasti kaikkien elämässä on sekä niitä hyviä, että huonoja hetkiä.

Musta oli hauskaa, että eilen kun aamulla julistin miten hyvä tästä päivästä tulee, niin ei mennyt kauaa kun mua jo ärsytti! 😀 Ja vitsi että mua ärsytti se, että mua ärsytti. Mua ärsytti se, että jokin asia sai musta vallan ja pilas mun hyvän päivän.

Mutta tiedättekö mitä? Kun annoin sen ärsytyksen tulla ja olin hetken sinut sen kans, mä pääsin siitä yli. Sitten sisuunnuin ja päätin kääntä sen asian mun voitoksi, eikä mennyt kauaakaan kun se asia ei harmittanut mua enää yhtään.

Mä veikkaankin, että me ihmiset joilla ”kaikki on aina hyvin” osataan käsitellä ne negatiiviset asiat niin ettei ne kaada meidän maailmaa. Se on ainakin mun positiivisuuteni salaisuus ja oon siitä ihan äärettömän kiitollinen.

Tähän liittyen sainkin eilen pari ihan loistavaa kommenttia Instagramiin, jotka haluan jakaa teillekkin:

@kotokunnas

Niin totta ? Lempeys itseä ja muita kohtaan auttaa löytämään positiivisen suunnan päivään.

Tästä mä oon 100% samaa mieltä. Kun pystyy näkemään itsessään ja muissa vikojen sijaan inhimillisyyttä ja haavoittuvuutta, muuttuu pelin henki täysin. Kun ei ajatella enää, että kaikki on jonkun vika tai etsiä syntipukkia, on elämä ylä- ja alamäkineen paljon helpompi ottaa vastaan. Lempeydellä <3

@coachingkira

Kyllä uskon. Uskon myös, että toisille se tulee luonnostaan toiset joutuu enemmän muita opettelemaan. Molempi parempi, mutta oli kumpi vaan niin omat ajatukset ovat ratkaisevia ja niiden työstämään opettelu on todella tärkeää. Viimeisenä, muttei vähäisempänä näen, että kaikki ei voi olla aina hyvää mutta kaikessa on aina jotain hyvää.?

Myös tätä komppaan täysin ja oon niin onnellinen siitä miten hienosti Kipa osas pukea ton kaiken sanoiksi! Etenkin tuo viimeinen lause voisi olla kuin omasta suustani ja ehkäpä jopa sellainen elämänohje, jonka haluaisin kaikkien muistavan. Aina sitä hyvää asiaa ei välttämättä siinä hetkessä huomaa, mutta myöhemmin isossa kuvassa voikin tajuta miten tärkeä se kurjakin juttu oman elämän kannalta silloin oli.

.. näihin ajatuksiin, näihin tunnelmiin. Ihanaa viikonloppua! <3

Lempeydellä,
<3 Aino

SEURAA MYÖS: IG @makelaino / FB RAWinto

2 kommenttia

  1. Laura kirjoitti:

    Niin, paljon se on itsestä kiinni ihan tavallisessa arkielämässä miten asioihin suhtautuu ja jääkö niitä märehtimään vai ei. Itse oon yrittänyt opiskella itseäni irti kateellisuudesta, katkeruudesta ja asioihin vaikuttamisesta jos niille ei mitään mahda. Aika hyvin olen saanut asiat menemään yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos.
    Vielä opiskeltavaa on siinä, miten suhtautua ihmisiin menneisyydessä. Niin, vaikkei niiden kanssa tarvitse nykyisin enää olla niin miten hyväksyä koulukiusaamisen jättämät arvet, entä työpaikkakiusaajien? Monet kirjoitukset sanovat, että antaa heille anteeksi. Se on sama kuin hyväksyisi heidän teot ja sanat. Entä työttömyys? Se nakertaa onnellisuutta ihan joka päiväisessä arjessa.

    • aino kirjoitti:

      Heippa Laura ja kiitos kommentista! Ihana kuulla, että oot saanut opittua uusia parempia tapoja – se on tärkeää ja itsekin työstän näitä asioita jatkuvasti. Ja sitähän se elämä on, jatkuvaa oppimista ja opettelua 🙂

      Sun kysymykset on myös tosi osuvia. Psyykkiset traumat on aina vaikeita. Myös mua on kiusattu ja nyt viimeisimpänä paljastui, että ihminen jota olin pitänyt kuin siskonani on kiusannut mua vuosia mun selkäni takana. Se oli vaikea paikka, mutta en suuttunut tai katkeroitunut siitä – miten voisin, kun tiedän että se kaikki lähtee kateudesta ja toisen pahasta olosta? Tietysti kiusaamisissa on aina erilaisia lähtökohtia ja joihinkin asioihin ja ihmisiin vaikea suhtautua lempeydellä, mutta ehkä näissä kaikissa tilanteissa pitää muistaa ettei itse ole syyllinen tilanteeseen, ettei itsessä ole mitään vikaa. Se varmasti helpottaa jo ainakin jonkin verran <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.