Hae
Aino Mäkelä

Hyvästi – eikä tule ikävä!

Ikinä varmaan ei ole kuukauden vaihtuminen tuonut mukanaan tällaista helpostusta. Lokakuun aikana musta ei ole kuulunut, eikä liiemmin myöskään näkynyt ja siihen on ihan selkeä syy – lokakuu nimittäin oli ihan syvältä. Niin syvältä, että en edes meinannut enää tunnistaa itseäni.

Siis kiitos ja hyvästi lokakuu – ei tule ikävä!

En edes muista, millon mulla olis viimeksi ollut niin vaikeaa kuin nyt lokakuussa. Tapahtui paljon isoja asioita aivan liian lähekkäin toisiaan ja kun tuntui että yhdestä on selviytynyt, niin uusi haaste odotti jo nurkan takana. Miksi, miksi, miksi?!  Veikkaan että osittain ihan siksi, että oppisin taas arvostamaan elämääni ihan uudella tapaa. Jotta muistaisin ettei mikään ole itsestäänselvää – ei edes ne asiat, joiden luulin olevan hallinnassani.

Kirjoittaminen on ollut mulle aina tapa toteuttaa itseäni, mutta nyt sekin on jäänyt. Todellisuudessahan se on vähentynyt jo viimeisten vuosien aikana runsaasti, samalla kun kadotin blogi-identiteettini. En halua enää kertoa muille miten asiat on, en halua päteä ja päsmäröidä. Haluan inspiroida ja antaa ihmisille tilaa muodostaa omia mielipiteitä, omia totuuksia. Haluan säilyttää oman uteliaisuuteni ja avoimen mielen, enkä lokeroida itseäni yhteenkään laatikkoon.

Ja tiedättekö, että se on sellainen vapaus joka tekee ihmisen aika älyttömän onnelliseksi! Ja sitä vapautta ja rohkeutta, sitä haluaisin tähän maailmaan lisää.

Kirjoitin eilen Instagramiin, että en ole luovuttaja vaan selviytyjä. Lokakuun vaihduttua marraskuuksi olo on jo paljon kevyempi ja ne mun parhaat puolet alkaa taas kuoriutua esiin – joten ehkä tää tästä taas? Ainakin taas muistan oman pienuuteni ja sen, että elämää ei kannata ottaa niin kovin vakavasti. Uskon edelleen, että kaikki tapahtuu aina tarkoituksella ja tuun varmasti vielä joskus ymmärtämään lokakuun kurjuuksien syyn, mutta enää en aio uhrata niille ajatustakaan!

Tärkeää on seurata oman sydämensä ääntä ja tehdä valintoja, joiden takana pystyy itse täysin seisomaan. Se olkoon mun ohjenuora loppuvuodelle – ja tietty tulevallekkin!

Ihanaa viikonloppua kaikille,
<3 Aino

LUE MYÖS:
Someton päivä / Kohtalon päivä / Parhaat tavat säästää rahaa

SEURAA MYÖS:
IG @makelaino / FB RAWinto

Kun kiusataan, se sattuu

Aina ajoittain törmään Facebookissa sydäntäsärkeviin kertomuksiin, kun vanhemmat jakavat kiusattujen lastensa epäreiluja kohtaloita. Se tuntuu niin epäreilulta, niin surulliselta – ja saman aikaan saa oman olonsa tuntumaan niin avuttomaksi ja pieneksi. En edes voi kuvitella miten tuskainen vanhempien huoli on.

Kiusaaminen on väärin, eikä kukaan ansaitse tulla kiusatuksi. Aina lapset eivät voi ymmärtää kuinka paljon oma toiminta satuttaa – mutta yhtä asiaa ihmettelen. Miten aikuiset, jotka todellakin tietävät miten vahingollista kiusaaminen on, tekevät itsekin samaa?

AIKUISTEN KIUSAAMINEN

Nykyään sosiaalinen media mahdollistaa paljon kiusaamista ja raukkamaista nimettömänä huutelua. Mutta tapahtuu kiusaamista muuallakin ja aivan liian usein myös työpaikoillakin. Edelleen aivan kuten lapsenakin, ne hyväkäytöksiset ja kiltit ”kaikkien kaverit” harrastavat toisten kiusaamista. Henkinen väkivalta on läsnä monilla työpaikoilla.

Lapsienkin kohdalla suren myös kiusatun lisäksi kiusaajaa. Eihän lapsella voi olla hyvä olla, jos omaa pahaa oloa pitää purkaa toisiin? Mutta sama pätee myös työpaikalla kiusaajiin – sillä eihän kukaan tasapainoinen ja onnellinen ihminen kiusaa toista, eihän?

Kiusaaminen on aina raastavaa ja ahdistavaa, ja se on asia joka on hyvä käsitellä. On tärkeä ymmärtää, että kiusatuksi joutuminen ei tarkoita että olisit tehnyt jotain väärin tai olisit jotenkin ansainnut kiusaamisen. Yleensä kiusaaja on katellinen kiusaamisen kohteelleen – oli se kateuden kohde sitten varallisuus, onnellinen parisuhde tai ylipäätään onnellisuus. Kuulostaa hassulta, mutta totta se on.

Vihan sijaan tunnenkin kiusaajia kohtaan sääliä, sillä he yrittävät vain purkaa pahaa oloaan muihin. Viattomiin yksilöihin, joita he jostain syystä kadehtivat. Jokainen meistä tietää ettei se oikeasti korjaa tilannetta vaan monesti saa olon jopa tuntumaan pahemmalta.

Juuri sen vuoksi toivoisinkin lisää rakkautta ja ymmärrystä tähän maailmaan – sen avulla varmasti yhä harvempi kokisi tarvetta toisten kiusaamiseen. Kaikista tärkeintä on kuitenkin rakastaa itseään sillä se on avain onnellisuuteen, sitä ei saa rahalla eikä sitä tuo mukanaan täydellinen parisuhde.

<3 Aino

SEURAA MYÖS:
IG @makelaino / FB RAWinto