Te ootte jo pitkään pyytäneet multa postausta siitä, mitä oikein kaupasta ostan ja tän toteutus on aina vaan venynyt ja venynyt.. Tässä välissä myös mun oma suhtautuminen ruokaan on rentoutunut ja muuttunut tosi paljon sekä toki myös ruoanlaitto tottumukset.

Harvoin enää tulee myöskään ostettua koko viikon ruokia kerralla! Ois ihanaa, jos saisin sen aikaiseksi, mutta tässä arjessa on niin paljon muuttujia ja muutenkin ruoka on mulle nykyään enemmän fiilisjuttu kuin suoritus ja ajatus meal-prepistä tuntuu tosi vieraalta. Ja koska nykyään hoidetaan sekä ostokset että ruolaitto yhdessä kämppiksen kanssa ei niissä ole enää samanlaista logiikkaa kuin joskus vuosia sitten, vaan hommasta on tullut enemmän sosiaalista ja viihdyttävää 🙂Tässä kuitenkin pientä pintaraapaisua siitä mitä meidän jääkaapista usein löytyy! Aika kasvispainotteista syöminen on edelleen ja siinä lisänä on välillä hyvälaatuista lihaa, kalaa tai kasviproteiinia – edelleenkin siitä fiiliksestä riippuen.

Ruoan laadun lisäksi pyrin minimoimaan muovien määrän ja suosimaan kotimaista ja luomua, mutta aina se ei ole mahdollista sillä kauppojen valikoimat ei aina palvele ihan täysin omia toiveita. Mutta en jaksa ottaa siitä sen kummempaa stressiä, vaan pyrin tekemään aina ne sillä hetkellä parhaat mahdolliset valinnat 🙂

Kaupasta mukaan tarttui seuraavaa:
✧ Porkkanaa
✧ Paprikaa
✧ Kurkkua
✧ Kesäkurpitsaa
✧ Omenaa
✧ Päärynää
✧ Banaania
✧ Bataattia
✧ Kukkakaalta
✧ Parsakaalta
✧ Keräkaalta
✧ Punasipulia
✧ Valkosipulia
✧ Jalotofun Kylmäsavutofua
✧ Kotimaista kalkkunaa
✧ Luomu tattaripastaa!
✧ Luomu tomaattisosetta
✧ Basilikaa, päärynää ja kananmunia – jotka onnistuneesti unohdin kuvista

Nämä valikoitui mukaan, koska ajatuksissa oli kokkailla bataattikeittoa, falafelejä, pestoa, kasviswokkia, smoothieita, puuroa, banaanilettuja ja chiavanukkaita. Tuo kaupasta löytämäni tattaripasta oli heräteostos, johon ihastuin heti! Tosi kiva maku ja koostumus, eikä hintakaan ollut paha. Eikä kannata unohtaa, että meidän kuivakaapeista yleensä löytyy chia-siemeniä, kaurahiutaleita, pähkinöitä, kookosöljyä sekä -mannaa ja sen sellaista kivaa piristettä annoksien sekaan 🙂

Miltä vaikutti? Jaksatteko te tehdä mealpreppiä vai meettekö enemmän fiilispohjalta?

<3 Aino

Päivittäistä inspiraatiota ja oivalluksia mun muissa kanavissa:
IG @makelaino
FB RAWinto

Musta tuntuu välillä, että mä oon kuin ensimmäistä kertaa ihastunut teinityttö. Niin innoissani ja onnessani, täynnä ihan uudenlaista energiaa! Eikä tässä olotilassa kyllä ole yhtään mitään valittamista, päinvastoin. Aivan kuin mä olisin löytänyt itsestäni uudestaan jotain kauan sitten kadottamaani.Ja niinhän se taitaa ollakkin. Tähän mun olotilaan on kiittäminen yhtä tiettyä nuorta hurmuria, nimittäin mun omaa ihanaa Ismoa. Ismo on yksinkertaisesti niin älyttömän hauska ja hurmaava tyyppi, että mä ajattelen päivittäin olevani niin etuoikeutettu saadessani elää sen kanssa. Vaikka kyllä.. Ismollakin on välillä ne omat haastavat hetkensä. Mutta eikös meillä kaikilla? Hahha 😉

Nuoresta iästään huolimatta (tai ehkä just sen takia?) Ismolle on jo kerennyt sattua ja tapahtua. Kuukausi sitten se onnistui uimareissulla lyömään selkänsä niin pahasti, että pelkäsin sen halvaantuvan, mutta selvittiin onneksi rivillä tikkejä. Onneksi myös koirille on tarjolla osteopatiaa ja nyt tikeistä eroon päästyä Ismo onkin päässyt käsitteltäväksi – enkä vois olla tyytyväisempi! Jo heti seuraavana päivänä huomas selkeän eron koiran vireystilassa, kun kivut oli kadonneet.

Eikä otsikkokaan muuten huijaa sillä Ismo on oikeasti aika kova poika juttelemaan! Ja tanssimaan. Heti jos keittiössä alkaa lanne liikkumaan niin Ismo tulee mukaan heiluttamaan omaansa. Se on niin söpö!Mä oon itse ihmisenä just sellaista tyyppiä, että innostun kaikesta ihan täysillä eikä tää koiraharrastus oo ollut ollenkaan poikkeus! 😀 Viikot kuluu nopeasti, kun lähes joka päivä ja viikonloppu on jotain harrastuksia tai lenkkitreffejä. Ollaan molemmat Ismon kanssa tykästytty erityisesti agilityyn, joissa koira nauttii vauhdikkaasta menosta sydämensä kyllyydestä ja allekirjoittaneella on paljon oppimista – erittäin palkitsevaa siis molemmille 😉

Koiranäyttelyt puolestaan on mulle rakas, vanha harrastus jonka pariin on ollut ihana palata. Niiden taikaa ei varmastikkaan ymmärrä ellei itse ole sitä hurmosta kokenut, mutta tiivistettynä siinä kiehtoo jännitys ja yllätyksellisyys yhdistettynä valloittaviin koiriin ja mielenkiintoisiin ihmisiin. Lähes kaikki mun teiniajoilta säilyneet ystävyssuhteet onkin sellaisia, joita oon solminut juuri koiranäyttelyissä ja niissä reissatessa <3

Vastapainoksi koiranäyttelyille oon innostunut täysin jäljestämisestä! Enkä vain minä, vaan myös Ismo, jonka tarkka nenä innostais mua kokeilemaan ihan metsästyskoirien jäljestämiskokeitakin. On niin hienoa nähdä kuinka hienosti koira käyttää vaistojaan ja työskentelee niiden varassa. Metsästyskoiran elkeet näkyy kyllä ihan arjessakin ahkerana lintubongailuna ja poikkeuksellisen vahvana uimahaluna – heti kun Ismo näkee rantaviivaa on sen päästävä veteen. Ja sieltähän ei sitten aina maltettais edes tulla pois, kun on niin kivaa!Oon jotenkin aivan fiiliksissä siitä, että Ismo on niin monipuolinen ja innokas harrastuskoira. Eipä ainakaan käy aika pitkäksi! Välillä tuntuukin, että päivässä sais olla muutama tunti lisää jotta kerkeäis itsekin treenata, kokkailla, nähdä kavereita ja kirjoitella blogia. Mutta niin se vaan on, että elämässä tärkeysjärjestys on nyt muuttunut ja omat itsekkäämät tarpeet on kakkossijalla.

Eikä se haittaa mua yhtään, sillä mä nautin tästä kaikesta niin paljon.

Kerran koiratyttö – aina koiratyttö,
Aino

Päivittäistä inspiraatiota ja oivalluksia mun muissa kanavissa:
IG @makelaino
FB RAWinto