Hae
Aino Mäkelä

Voiko keho olla hapan?

EDIT: Nyt seuraavana päivänä tekstin luettuani uudelleen, huomaan että mun olis pitänyt kirjoittaa teksti aukottomammaksi. Nyt tekstistä on helppo saada väärä käsitys ja ne aukot voi hyvin nähdä mm. asiavirheinä. Olen pahoillani siitä ja tulen muokkaamaan tekstin sitältöä pikimmiten!

Samaan hengenvetoon haluan muistuttaa, ettei mun blogin tarkoitus oo missään vaiheessa olla mikään tieteellinen julkaisu. Kirjoitukseni perustuvat omiin ja asikkaideni kokemuksiin, sekä oppeihin ja oivalluksiin joita olen vuosien aikana saanut. Haluan pitää kirjoitukseni mahdollisimman helposti lähestyttävinä ja inspiroivina – niin, että ne tarjoavat mahdollisesti uusia ajatuksia lukijoilleen ja ehkä joku voi jopa löytää pitkään kiusanneisiin, elämänlaatua heikentäviin, ongelmiin jonkin yksinkertaisen ja luonnollisen helpotuksen.

Kiitos – ja edelleenkin kaikki kriittinen, rakentava kommentointi on sallittua ja erittäin toivottua! Ilkeyttä en puolestaan tule koskaan ymmärtämään sen missään muodossa.

—-

Aikalailla tasan kaksi vuotta sitten kirjoittelin teille elimistön happamoitumisesta – ilmiöstä, joka aiheuttaa edelleen tänäkin päivänä jyrkkää kahtiajakoa. Siinä missä perusterveydenhuollossa kehon happamuus nähdään huuhaana ja sen väitetään lähinnä pohjautuvan uskomuksiin, oon mä omien opiskelujeni kautta oppinut aivan toista ja sen kautta muodostanutkin oman mielipiteeni asiasta.

Laku-vadelmamousse

Muuttaessaan elämäntapojaan terveellisempään suuntaan ihmisten lautasille ilmestyy lähes poikkeuksetta enemmän lihaa ja happamia maitotuotteita, joilla korvataan epäterveelliseksi koetut höttöviljat ja sokeripitoiset elintarvikkeet. Suunta on tietysti oikea, mutta kaikki edellämainituista tekijöistä lisäävät kehon happamuutta.

Tämä happamuus ei näy veren pH-arvoissa sillä kehomme on viisas ja pyrkii korjaamaan tilanteen sillä veren pH:n on oltava aikalailla vakio, tai muuten tila on ihmiselle hengenvaarallinen. Kyseinen happamuus näkyykin veren sijaan ihmisten kudoksissa, jotka alkavatkin oireilla tilanteen edetessä yhä pidemmälle – se voi näkyä ylipainona, aineenvaihdunnan hidastumisena, ruoansulatusongelmina, allergioina, iho-oireina tai vaikkapa astmana! Ja ennenkaikkea vetämättömänä olona sekä huonona yleisterveytenä ja -kuntona.

Jos keho ei pysty neutralisoimaan näitä happoja, ne kertyvät yhdessä kuona-aineiden kanssa rasvakudoksiin (mikä näkyy mm. selluliittina) ja sen jälkeen siirtyy muihin kudoksiin sekä verisuoniin, ja lopulta sisäelimiimme. Nämä kertymät selittävätkin useimmat yleisimmistä sairauksistamme.

suolainen-puuro4

Lihan, happamien maitotuotteiden, sokerin ja prosessoitujen viljojen lisäksi kehon happamuutta lisää runsaasti myös lisäaineet, alkoholi ja muut päihteet sekä ruoan prosessointi – oikeastaan kaikki antiravinteet. Näiden vaikutusta on haastavaa minimoida sillä nykypäivänä ruokamme ei enää sisällä ravinteita samaan tapaan kuin ennen. Ruoan lisäksi siihen vaikuttaa myös esimerkiksi (kosmetiikan) kemikaalit, ilmansaasteet, liian vähäinen liikunta ja toisaalta myös liiallinen liikunta ja stressi.

Stressihän on jo itsessään yksi terveyden pahin vihollinen: se nimittäin heikentää ruoansulatuksen normaalia toimintaa ja hidastaa elimistön ruoansulatusta ja pH-tasapainoa ylläpitävien entsyymien ja suolahappojen tuotantoa.

Kehomme yrittää tasapainoittaa happo-emästasapainoa mineraalien avulla, minkä vuoksi tarkkasilmäiset voivat havaita happamuuden omilla silmilläkin. Kun kehostamme kuluu normaalia enemmän sille tärkeitä mineraaleja näkyy se luonnollisesti kudosten (kuten ihon, hiusten, kynsien ja luuston) hyvinvoinnissa sekä heikentyneinä aineenvaihduntareaktioina, joissa mineraalit on tärkeässä osassa. On siis ihan luonnollista, että tämä heijastuu koko olemukseemme ja toimintakykyymme.

Oikeanlainen ruokavalio

Ei siis ihmekkään, että monet jotka ovat kokeilleet vegaanista/kasvispainotteista ruokavaliota ovat kokeneet suuria muutoksia omassa olossaan ja jaksamisessaan! Happamat hedelmätkin nimittäin hapettuvat kehossa emäksisiksi, mikä on tietysti terveydellemme hyväksi 🙂 Kiinnittämällä huomiota siihen mitä syö ja missä suhteessa on siis paljon suurempi merkitys, ja pienillä päivittäisillä valinnoilla voi päästä esimerkiksi migreenistä tai kuukautiskivuista kokonaan eroon kehon päästessä irti siihen kertyneestä happamuudesta.

Vaikka susta tuntuis, että oma happo-emästasapainosi on kohdallaan niin suosittelen silti miettimään seuraavia juttuja:
– Syö paljon mineraalipitoista, eli emäksisöivää, ruokaa kuten kasviksia, vihanneksia, hedelmiä ja marjoja
– On erityisen tärkeä pitää huolta riittävästä kalsiumin saannista
– Mineraalien lisäksi on hyvä pitää huolta riittävästä vedensaannista, jotta niiden neutraloimat hapot kulkeutuvat pois kehosta eivätkä kerry kuonaksi kroppaan
– Älä juo samalla kuin syöt! Juominen laimentaa ruoansulatusnesteistä, joten itse pidän vähintään vartin tauon juomisesta sekä ennen että jälkeen ruokailun
– Syödessäni jotain runsaasti kehoa happamoittavaa tankkaan aina tasapainoksi emäksisöiviä ruoka-aineita
– Ei kannata stressaa liikaa, vaan nauttia elämästä. Suosittelen luonnossa oleskelua ja kävelyä, joogaa, uimista ja kaikkea harrastan rauhallista liikuntaa hikirääkkien ohelle
– Silloin kun mieli tekee niin juo kahvia, ota lasi viiniä tai syö vaikkapa karkkia ja pala pullaa! Mutta muista pitää pääpaino emäksisyyden puolella 🙂

Yritin pitää postauksen mahdollisimman tiiviinä ja helpposelkoisena, joten nyt ois teidän vuoronne – heräskö ajatuksia tai kysyttävää? Haluaisitko jakaa omia mielipiteitä tai kokemuksia? Kommenttiboksi on teille avoinna – niinkuin aina!

Allekirjoitus

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa