Lisää aivopieruja

Pohdin tuossa aiemmin laihduttamista ja kritisoin näitä laihdutusbuumeja, jotka tukkii jumppasalit. Pointtihan ei ollut siinä, että siinä olis jotain väärää.. lähinnä mua harmittaa se, että se ilmiö ei ole jatkuva, vaan ihmisten kiinnostus lakkaa ja harrastaminen lopetetaan.

Miksi?

Kyllä mä sen tiedän ilman kysymistäkin. Oon itse ollu aikoinaan ihan samassa tilanteessa monet kerrat. Liikuntaa tulee pitää itselleen tärkeänä ja hyödyllisenä, jotta sitä jaksaa harrastaa 🙂 Se pitää priorisoida elämässä korkeammalle entä Salattujen Elämien katsominen. Jos näin ei tee, eikä motivaatiota liikuntaan ole, jatkuvuus harrastamiselle on yleensä heikko.
Ja mä nyt en taaskaan tarkota sitä, että kaikkien pitäis haluta olla laihoja ja timmejä, vaan sitä, että se liikunta on ylipäätään terveydelle hyväksi.

Vaikka on jokaisen ihmisen ihan oma asia, miten vapaa-aikansa kuluttaa, niin on musta silti hassua, että itsestään huolehtiminen priorisoidaan niin alas. Tai ehkä vaan vähän väärällä tavalla? Mä en tiedä, että eikö nykyajan ihmiset tajua tekevänsä tulevaisuuden itselleen palveluksen pitämällä itsestään huolta jo nyt hyvän ruokavalion ja liikunnan avulla?

Olen joskus itsekin kuulunut kyseiseen ihmisryhmään nimeltä aikaansaamattomat. Ei se oo kun omasta itsestään kiinni, vaikka vähän aikaa ja vaivaa pitääkin nähdä sen eteen.