Hae
Aino Mäkelä

Hei vaan, helmikuu!

Just eilen puhuttiin kämppiksen kans siitä, miten tää vuosi on alkanut. Olin riemuissani siitä miten energinen ja inspiroitunu oon ollu, ja vitsillä vähän nakkasinkin että saa nähdä loppuuko tää nousukiito kuun vaihtuessa..

Heh, ei ois ehkä kannattanu.


Näin paljon mua ”hymyilytti” tänään 😀

 

En nyt sano, että tää vuosi ois huonosti alkanut, mutta vähän kyllä tuntuu siltä kuin oisin juossut päin seinää. Oon ollut koko alkuvuoden tosi innoissani mun töistä, mutta tänään oli jotenkin tosi avuton olo ja tuntui että ihan sama mitä teen ja kuinka paljon yritän niin kierrän vaan samaa kehää. Toisaalta se epätoivon tunne teki ihan hyvää, sillä ainakin sain tänään ihan hemmetisti aikaan töissä 😀

Töiden jälkeen olin ajatellu mennä Ismon kanssa treenaamaan agilityä, mutta kotona olikin sitten vatsassa vatsavaivainen koira joten treenihaaveet jäikin sitten siihen. Ja pakko myöntää, että olin salaa vähän tyytyväinen.. Jotenki vaan se kahdeksan tunnin ahdistus ja stressaaminen töistä, niiden tekemisestä ja kaikesta mitä vielä pitää tehdä ja saada aikaan vei musta kaikki mehut. Niin pahasti, että päätin jättää myös mun illaksi suunnitteleman treenin huomiselle.

”Vanha minä” mun pään sisässä yrittää kovasti tökkiä mun egoa hereille ja saada se huutamaan mulle, että oon aivan saamaton vätys. Mutta onneksi oon nykyään fiksumpi ja aion sallia itselleni tänään lepoillan Netflixin parissa ja oonkin saanut jo teiltä loistavia sarja- ja leffasuosituksia Instagramin puolelle!

Sillä kun tänään lepään niin huomenna mulla on sitten energiaa vaikka ja mihin! Kuten vohvelibrunssiin kämppiksen kanssa, kyläilyreissulle Jämsään ja illalla sitten sille treenillekkin. Kuulostaa aika hyvältä suunnitelmalta, vai mitä? Onko sun viikonloppu täynnä ohjelmaa vai ajattelitko ottaa vähän rennommin?

Tän päivän vastusteluista ja ahdistuksesta huolimatta oon kiitollinen siitä, että sain tänään niin paljon aikaan. Se tarkoittaa vain sitä, että maanantaina hommat on taas paljon helpompia! Ja pääsen keskittymään niihin juttuihin, mitä haluankin viedä eteenpäin.

Tälläset päivät on oivia muistuttamaan siitä, että aina ei naurata ja oo helppoa, mutta se ei silti tarkota että se olis jotenkin turhaa. Näistä opitaan ja kasvetaan. Näitä päiviä pitää olla, jotta huominen vois olla parempi. Jotta mun loppu helmikuu ois parempi.

Ihanaa helmikuun alkua kaikille,
<3 Aino

SEURAA MYÖS: IG @makelaino / FB RAWinto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *