Hae
Aino Mäkelä

Selviytymisopas kaamokseen

Kaamos: aamulla kun herään on pimeää, ja kun lähden toimistolta kotiin on jälleen pimeää.  Kuvio on mulle tuttu jo vuosien takaa ja silti tuntuu, ettei tähän pimeyteen koskaan totu.

Enää en kuitenkaan auringonvalon kadotessa muutu voimattomaksi, kuten joskus on käynyt, vaan oon itseasiassa oppinut fiilistelemään pimeyttä ja kylmyyttä – ja antanut periksi niiden rentouttavalle voimalle. Nyt jos koskaan onkin mun mielestä se aika, kun on ihana vaan olla, nautiskella ja tehdä ei-yhtään-mitään. Sen suhteen voitaiskin ottaa oppia tanskalaisilta!

Tai jos tehdään jotain, niin just niitä juttuja mistä tulee kaikista paras olo <3

Mitä jos kaamosta vastaan taistelun sijaan annettaisiin myös itselle pieni lepohetki suorittamisesta, ja luonnon lailla käytäisiin pienelle talvilevolle?

Jo oma ajatustavan muutos voi auttaa jaksamaan paremmin pimeän vuodenajan keskellä.

Väsymyksestä ei  kannata potea huonoa omaatuntoa, sillä se on aivan luonnollista. Kehomme nukahtamista ja rentoutumista edesauttavat hormonit nimittäin alkavat erittymään hämärässä – oli kellonaika sitten mikä tahansa. Pimeään aikaan siis näitä hormoneja erittyy enemmän minkä vuoksi myös väsyttää normaalia enemmän.

Väsymyksestä ja työkiireistä saattaa helposti tulla piinaava noidankehä, mikä saa meidät stressaantumaan.. Silloin väsymyksen seuraksi tuleekin stressistä tuttuja oireita, kuten masennusta ja mielialojen vaihtelua sekä aineenvaihdunnan hidastumista. Jotta stressitasot saataisiin laskemaan pitäis pysähtyä ja antaa itselle aikaa – mutta liian usein tulee vain painettua kaasua ja stressattua stressiä.

Heh.

Pimeys ei siis ole helppoa kenellekkään, mutta suhtautumalla siihen (ja itseemme!) lempeämmin voi myös kaamosajasta saada enemmän irti.

Mun kaamosajan suosikit

  1. Oksitosiini – tuo rakkauden ja onnellisuuden hormooni. Se piristää ja kohentaa mielialoja, sekä tutkitusti parantaa myös omaa sisäistä tasapainoamme. Nauti siis toisten ihmisten läheisyydestä ja halaile paljon! Mulla on onneksi töissäkin pari halikaveria, joten saan energisoivia oksitosiinipiikkejä aina tarpeen tullen <3
  2. Nautiskelu. Tee kaikkea, mistä nautit! Syö lempiruokia, katso lempisarjoja, lue hömppäkirjoja, eräile metsässä, tee ristisanoja, leivo piirakka..
  3. Ruokavalio. Ruokavalion merkitys kaamosaikana on merkittävä! Ja tietysti sen tärkeys korostuu juuri silloin kun siihen ei välttämättä jaksaisi panostaa.. Simppelitkin ateriat toimii, kunhan muistaa olla säästelemättä lautasella värien kanssa sekä höystää ateriat hyvillä rasvoilla ja laadukkaalla proteiinilla. Iltaisin kannattaa jättää raskaat ateriat väliin ja syödä runsaammin hiilihydraatteja, jotka tuudittaa lempeästi untenmaille.
  4. Lisäravinteista tärkeimmät on D-vitamiini ja omega-3. Muista panostaa laatuun ja imeytyvyyteen!
  5. Lounaslenkit. Jos vaan mahdollista niin käy työpäivän aikana ulkona lataamassa edes hetki aurinkoenergiaa. Se nimitäin voi tehdä ihmeitä!
  6. Jos pimeys ja väsymys tuntuu ihan sietämättömiltä, kannattaa kokeilla kirkasvalolamppua tai kirkasvalokuulokkeita, joista sain aikoinaan avun omaan kaamosväsymykseen 🙂
  7. Liiku! Liikunnan ei tarvitse, eikä välttämättä kannatakkaan olla ihan älyttömän raskasta. Uinti, jooga ja kävely antaa keholle liikettä ja hapettaa lihaksia mukavasti.
  8. Avantouinti on mun talviajan suosikki ja toimii myös kaamoksen keskellä: aamuisin se piristää ja iltaisin taas auttaa nukkumaan paremmin! Myös kylmä suihku toimii, jos avantoon asti ei pääse.

Miten sä selviät kaamoksesta?

<3 Aino

SEURAA MYÖS: IG @makelaino / FB RAWinto

2 kommenttia

  1. Roosa kirjoitti:

    Talvilepo – miten ihana ajatus! Oma ehdoton suosikki on myös avantouinti, joka on ehkä mulle kaikista ”palkitsevin” harrastus. 🙂 Kaamos itsessään on upeimpia ajankohtia vuodesta, sillä luonto ainakin täällä Lapissa näyttää parhaita puoliaan: siniset hetket, revontulet… Lunta vielä odotellessa! Entä jos selviytymisen ohella nautittaisiin täysin rinnoin kaamoksesta? <3

  2. iive kirjoitti:

    Niin totta kyllä nämä <3 Mä olen huomannut rakastuneeni marraskuuhun kun olen säässä kuin säässä käynyt ulkoilemassa joka päivä sitkeästi. Ikkunasta katsottuna ulkona on saattanut näyttää aivan hirveältä, mutta tovin ulkoilun jälkeen onkin tajunnut, että ei olekaan niin pimeää ja sääkin on loppujen lopuksi ollut aika kiva ja raikas!
    Esteetikkona marraskuu on mielestäni ollut myös ruma kuukausi. Nyt olenkin bongaillut kaikkia vihertäviä sammalia, linnunpesiä, pakkaskuvioita jäässä/lehdissä ym. ja wau! Marraskuisesta luonnosta löytyykin kauneutta kun katsoo vain vähän eri tavalla <3

    Avantouintia haluaisin kokeilla. Tänä vuonna uin äitienpäivästä-syyskuun loppuun. Huomenna pitäisi hakea paikallisen avantouintiseuran kopin avaimet… saa nähdä kuinka käy…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.