Voiko ruoka ehkäistä, parantaa tai hoitaa sairauksia?
6
Viime viikolla Helsingin Sanomissa julkaistu Marina Heinosen haastattelu kohahdutti ainakin omaa kaveripiiriäni, sillä silmiini osui lukuisia kommentteja ja kannanottoja aiheeseen. Myönnän etten itse ole edes lukenut koko artikkelia, mutta jo otsikko sai mun karvat nousemaan pystyyn – enkä jaksanut pahoittaa mieltäni ja uhrata moiselle turhuudelle sen enempää aikaa.
Onko joku teistä lukenut kyseisen artikkelin? Mitä ajatuksia se teissä herätti?
Mulla jo pelkkä otsikko sai nimittäin sata ajatusta juoksemaan päässä, joista muutama nousi ylitse muiden.. Ensinnäkin kenelle siitä on haittaa jos ihmiset suosivat aitoa ja puhdasta ruokaa? Miksi sitä täytyy lytätä ja eriarvoistaa? Eikö kyseisellä professorilla ole oikeasti mitään käsitystä ravitsemuksen vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin?
”Ruoka ei ehkäise, paranna tai hoida sairauksia.”
– Marina Heinonen
Toivon kyseisen lainauksen olevan ylilyönti. Sinällään minua ei harmita se, että joku on tuota mieltä – jokaisella kun on vapaus ajatella asioista juuri niin kuin tykkää – mutta ajatus siitä että joku uskoo näitä juttuja saa mut tosi surulliseksi. Eikö meidän pitäisi kannustaa ihmisiä pitämään huolta itsestään? Uskon, että tuollaiset möläytykset ovat useille hyvä motivaatio jatkaa ravinneköyhällä eines ja pikaruokalinjalla ja tukevat ajatusta siitä että ”voin syödä mitä vaan koska olen terve tai oirele”… Niin, vielä. Useimmiten ne oireet alkaa hyvin huomaamattomina ja sitten kun tilanteeseen havahtuu on yleensä ne lääkkeet tai jopa sairaalahoito on välttämätön ratkaisu.
Toki ymmärrän Heinosta siinä mielessä, että tiedostan itsekkin ylilyöntien vaaran. Sillä siihen on aina mahdollisuus, oli kyse mistä tahansa. Jokaisella meillä on kuitenkin loppupeleissä vastuu itsestämme ja omasta terveydestämme, joten maalaisjärjen käyttö olisi kaikille suotavaa. Siis ihan jokaiselle. Terveydessä on kuitenkin kyseessä niin monesta palasesta, että sama raaka-aine voi olla toiselle lääke ja toiselle myrkky.
Ravinnolla on kuitenkin aivan älyttömän suuri potentiaali sairauksien ehkäisyssä ja jopa niiden parantamisessa – tai ainakin paranemisen edesauttamisessa. Nämä kaikki riippuvat aina sairauksista ja on tapauskohtaisia, mutta tottakai myös lääkehoidolla ja muilla toimenpiteillä on aina paikkansa. Itse tosin näen, että mitä vähemmällä lääkkeillä ja hoidoilla pääsee sitä parempi, niin yksilölle kuin myös yhteiskunnan kuluille. Kuitenkin jotta ruokavalio toimisi on kokonaisuuden oltava kunnossa eikä pelkät mustikat sokerijogurtissa muuten ravinneköyhän ruokavalion joukossa mitään pelasta, mutta ei niistä onneksi haittaakaan ole.
Esimerkiksi ylipaino on suuri riskitekijä lukuisiin sairauksiin ja puolestaan ruokavaliolla on erittäin suuri rooli painonhallinnassa. Olen todistanut monta hienoa tapausta, jossa ruokavaliota muuttamalla paino on pudonnut ja lääkemääriä on pystytty vähentämään, ja osassa jopa lopettamaan kokonaan. Toisena esimerkkinä mainitsen kurkuman, josta EFSA:ssa on vetämässä useampi terveysväite muun muassa immuunijärjestelmää sekä maksan terveyttä ja toimintaa tukevista vaikutuksista, solujen suojaamisesta hapetusstressiltä, nievelten joustavuuden ja terveyden ylläpidosta sekä ruoansulatuksen tukemisesta.
Päivittäisellä kurkuma-annoksella siis todennäköisesti on positiivinen vaikutus terveyteen, vai mitä te tuumitte?
Kaikkia oireiluja ei välttämättä edes oteta vakavissaan, vaikka ne olisivatkin elämänlaatua heikentäviä. Kuten iho-oireilut, aivosumu ja useiden kokema vatsan temppuilu – onko mitään ikävämpää? Puhumattakaan siitä, kuinka voimakkaasti vatsaongelmat vaikuttavat mielialoihin, hormonitoimintaan ja ravinteiden imeytymiseen. Oikeanlaisella ruokavaliolla voidaan hoitaa ja kuntouttaa suolistoa, ja parhaimmassa tapauksessa saada se eheytettyä siihen kuntoon ettei ruokavaliota tarvi enää edes rajoittaa tai mitään ruoka-aineita ”pelätä”. Se ainakin on oma tavoitteeni jokaisen asiakkaan kanssa.
Vaikka ruoka ei ennaltaehkäisisi, parantaisi tai hoitaisi sairauksia niin uskaltaisin veikata, että sadasta tapauksesta yhdeksälläkymmenellä yhdeksällä terveellinen ruokavalio on kohentanut elämänlaatua jollain tapaa. Terveellisestä ja luonnollisesta ruokavaliosta kiitoksena kun yleensä saa virkeän ja energisen olon, paremmat yöunet, ketterästi juoksevat ajatukset, kauniin ihon ja vahvat hiukset sekä iloisen mielen – ja ne on merkkejä kehosta, joka toimii kuten sen tulisi toimia.
Ja bonuksena tulee samalla säästettyä tulevissa sairaudenhoitokuluissa, kun minimoi muun muassa diabeteksen ja sydänsairauksien riskit syömällä monipuolisesti värikästä ja ravinteikasta ruokaa.
Itse en näe, että näistä sekoista olisi haittaa yhtään kenellekkään.
Xoxo,
Aino
Päivittäistä inspiraatiota ja oivalluksia mun muissa kanavissa:
IG @makelaino
FB RAWinto
Luin artikkelin ja enemmän siitä tuli esille, että yksittäisten ruoka-aineiden ei voida luotettavasti väittää tuovan niin hillittömiä terveysvaikutuksia, kuin jotkut väittävät. Heinonen sanoo, että terveellisellä ruokavaliolla on toki vaikutusta, mutta yksittäisistä elintarvikkeista ei löydy hoitoa, vaikka kuinka uskoisi mustikan tai inkivääriteen vaikutuksiin. Lisäksi hän mainitsee, että kuulostaa tylsältä jos sanoo, että syö kasviksia, vähennä kovaa rasvaa ja vältä suolaa – mutta niin se vain on. Suosittelen, että luet vielä itsekin artikkelin rauhassa, taidat olla loppujen lopuksi monesta asiasta samaa mieltä kuin Heinonen.
Siis juu, varmasti oon samaa mieltä monessakin! Lähinnä tartuin tuohon tekstin ”mainoslauseeseen” (ja vahingossa sen myötä myös hieman demonisoin Heinosta) sillä sen lukeminen herätti ajatuksia jo itsessään – ja sen pohjalta tuo tekstikin syntyi. Ajatuksista, joita mulla on ruoan ehkäisevästä, parantavasta ja hoitavasta vaikutuksesta.. Ja sitten se lähtikin vähän laukalle 😀 Muokkaan tekstiä niin, etten syötä sanoja Heinosen suuhun sillä se ei ole oikein enkä sitä halunnut vaikka niin epähuomiossa teinkin.
Olisin ihan mielenkiinnosta lukenut artikkelin, mutta en ole tilaaja niin en voinut. Mutta aika raa’asti sanottu tai kärjistetty että ruoka ei ehkäise, paranna tai hoida sairauksia. Juu, paranemisesta puolesta en voi puhua kun ei mieleen tule yhtäkään sairautta joka paranisi ruuan ansiosta.
Kummasti vaan mulle on ainakin ihan koulun ravitsemustieteen tunneilla opetettu, että ruokavaliolla voidaan ehkäistä aikuisiän diabetesta ja sen ensisijainen hoitomuoto on oikeanlainen ruokavalio. Riippuen ihmisestä oikealla ruualla ne sokeriarvot pysyy kurissa ilman, että on tarvetta lähteä lääkitsemään. Samaten korkeaa kolesterolia lähdetään ensisijaisesti laskemaan ruokavaliomuutoksilla.
Ymmärrän kyllä pointin että joistain mainostetuista ruuista voi saada väärän käsityksen, että se jotenkin ihmeellisesti parantaisi jonkin sairauden kokonaan. Mikä on väärä käsitys. Oireettomuus ei ole sama asia kuin parantuminen.
Musta tuo lainaus on nyt vähän tarkoitushakuisesti irrotettu kontekstistaan.
Asiayhteydestä käy ilmi, mitä hän tuolla tarkoittaa eikä viesti suinkaan ole se, etteikö kannattaisi syödä terveellisesti. Mä ainakin ymmärsin niin, että tässä ei nyt puhuta elintasosairauksista, kuten 2-tyypin diabeteksesta. Tietysti on aika kärkkäästi sanottu, toki joidenkin sairauksien _oireiden hallinnassa_ ruokavaliomuutoksista voi olla apua tutkitustikin. Mutta ei kenenkään syöpä parane spirulinaa syömällä.
Tässä vielä koko tuo kohta jutusta kokonaisuudessaan:
[HS]
Ruuasta on tullut melkeinpä uusi uskonto, jolta odotetaan ihmeitä.
”Ruoka ei ehkäise, paranna tai hoida sairauksia”, Heinonen kuitenkin sanoo. Terveellisellä ruokavaliolla on toki vaikutusta, mutta yksittäisistä elintarvikkeista ei löydy hoitoa, vaikka kuinka uskoisi mustikan tai inkivääriteen vaikutuksiin. Hoito on lääkkeiden tehtävä.
Sitä, miksi ruoka on noussut tällaiseen asemaan, ei ole edes ravinnon turvallisuuden professori täysin ymmärtänyt.
Osasyyksi hän arvelee vaihtelunhalun.
”Kuulostaa hirveän tylsältä, että syö kasviksia, vähennä kovaa rasvaa ja vältä suolaa. Mutta näin se vain on.”
Ja lopulta kaikenlaiset superfoodit ovat pelkästään hyvätuloisten juttu. Ruuan mahdollisuuksilla pelaavat ne, joilla on siihen varaa.
[/HS]
Kiitos tuhannesti tästä! Mä vähän arvelinkin, että tuo lainaus oli tehty tarkoituksella ”klikinhakuiseksi” kun sitä sillä mainostettiin 🙂
Hei Aino! Kysyisin vähän nyt aiheen vierestä asiaa, jonka kanssa olen nyt kamppaillut tovin. Lopetin hormonaalisen ehkäisyn viime kesänä, jonka seurauksena ihoni meni huonoon kuntoon. Olisiko sinulla jotain vinkkiä, mikä voisi auttaa hormonaaliseen akneen? Tiedän, että stressillä on myös suuri vaikutus asiaan ja olenkin koittanut lievittää stressitekijöitäni. Olisi kuitenkin mielenkiintoista kuulla, mitä mieltä olet!
Kiitos inspiroivasta ja lämminhenkisestä blogistasi. 🙂