Hae
Aino Mäkelä

5. Pätkäpaasto

Oon viimeisen kuukauden aikana aina välillä kertonut mun muissa somekanavissa mun uudesta kokeilusta eli pätkäpaastosta. Eilen lupasinkin sekä FitFashionin snapchätin (jota houstaan tän viikon!) sekä blogin Facebook -sivun puolella kirjoittaa aiheesta tarkemmin blogiin sekä vastata myös teitä askarruttaviin kysymyksiin sen suhteen – joten tässä sitä nyt mennään!

Postauksesta tuli aika pitkä ja lopussa on sitten tosiaan vastauksia kysymyksiin.  Jos jotain kysyttävää herää niin jatketaan ihmeessä keskustelua kommenttiboksin puolella! 

Marjapiiras -pannukakku

Oon siis ollut viimeiset seitsämän viikkoa pätkäpaastolla eli siitä asti kun tulin Etelä-Amerikasta kotiin, ja oon ihan hullaantunut tähän hyvään oloon! Ajatus pätkäpaastosta mulla heräsi jo loppukesästä, mutta mun piti vähän makustella asiaa ja tutkia sitä tarkemmin ennenkuin halusin lähteä kokeilemaan sitä itse.. Ja toisaalta odotin myös sille sopivaa aikaa.

Syy miksi kiinnostuin pätkäpaastosta oli kaikki positiiviset ihmiskokemukset sekä se vakuuttava fakta, aito innostus ja varmuus jolla monet jenkkivalmentajat sen puolesta puhui. Ja mitä enemmän mä aiheesta otin selvää, sitä enemmän mä vaikutuin tästä ”back to nature” -tyyppisestä elämäntavasta 🙂

Pätkäpaaston ideana on siis pitää päivän aikana tietynmittainen syömisikkuna, jonka aikana syödään terveellistä ja ravitsevaa ruokaa, ja sitä seuraa pidempi paasto. Käytännössä helposti ajateltuna tää siis tarkoittaa aamupalan jättämistä väliin ja aloittamalla päivän suoraan lounaasta 🙂 Mulla on syömisikkuna vaihdellut viime viikkoina pääsääntöisesti 4-6 tunnin välillä ja sitä on seurannut 18-20 tunnin mittainen paasto – tosin tiedän monia joiden syömisikkuna on jopa 8-10 tuntia. Tietystikkää tätä ei tarvi noudattaa joka päivä jos ei halua, vaan muutamakin päivä viikossa saa aikaan jo positiivisia tuloksia!

Lettukestit

Viimeisten viikkojen ajan oon siis toteuttanut pätkäpaastoa käytännössä joka päivä. En oo asettanut itselleni mitään rajoja sen suhteen milloin voin pitää ns. ”vapaampia” syömispäiviä, mutta seitsämän viikon aikana mun syömisikkuna on tainnut venähtää kaksi kertaa yli tuon kuuden tunnin.. Mulla ei oikeastaan oo ollut mitään tarvetta/halua pidentää sitä, sillä mulla ei oo ollut nälkä eikä oikeastaan mitään tarvetta syödä 😀 Tän pätkäpaastoilun yks mahtavimmista jutuista on tietynlainen riippumaton suhde ruokaan! Noin kerran viikossa/kahdessa oon myös pitänyt täysiä vuorokauden mittaisia paastoja.

Täyspaastoon tottuneena pätkäpaastoilun aloittaminen oli tosi helppoa ja rakastuin heti sen helppouteen. Musta tuntuu, kuin oisin saanut lisää tunteja päivään kun mun ei jatkuvasti tarvi miettiä mitä, milloin ja missä söisin. Eikä reissuillakaan tarvi murehtia samalla tavoin eväistä! Kiireisessä arjessa on oman kokemuksen mukaan paljon helpompi keskittyä syömään fiksusti kuuden entä kahdentoista tunnin ajan ja musta tuntuukin, että pätkäpaasto onkin ollut mun pelastus nyt loppuvuonna.

kroatia-split-1-610x407

Mun olo on ollut viime viikot aivan mahtava ja oon elänyt täysin normaalia, ehkä jopa entistä aktiivisempaa elämää! Oon ollut todella pirteä ja tehokas pimeydestä huolimatta, ja mulla on ollut tosi kevyt fiilis kropassa – oikeastaan jo heti ensimmäisistä päivistä lähtien. Jaksan touhottaa paljon kovemmalla teholla aamusta iltaan ja pääsääntöisesti oon myös nukkunut aiempaa paremmin – tosin oon muutenkin viimeaikoina optimoinut omaa nukahtamistani, joten en tiedä kuinka paljon saan tästä kiittää pätkäpaastoa.

Treenit on sujunu paljon paremmin mitä ennen reissua ja oon saanut niissä itsestäni paljon enemmän irti, sekä oon saanut tehtyä tän treenikauden kaikki ennätykset nyt viimeisten viikkojen aikana. Yleisesti ottaen sellainen vireystaso, fokus ja päämäärätietoisuus on kasvaneet – varmasti osittain myös tän erittäin hyvän olon aikaansaaman itsetuntobuustin ansiosta!

Minkäänlaisesta näläntunteesta mun ei oo tarvinut kärsiä, vaan oon välillä ennemminkin joutunut muistuttaan itseäni syömään.. 😀 Ruokavalio itsessään on pysynyt samanlaisena, mutta nyt syön siis kaikki mitä päivän aikana tarvin sen oman syömisikkunani aikana. Energiatiheää, täyttävää ja ravitsevaa ruokaa 🙂 Rasvan määrää oon kyllä tietoisesti lisännyt jonkin verran, etten vahingossakaan jäis miinuskaloreille. Ja tunnustan: oon kyllä herkutellut raakasuklaalla melkein joka päivä..!

Brunssi

Jos nyt sitten ajatellaan, että mihin tää kaikki perustuu niin kyseessähän on monta tekijää.

Painonhallinnan kannalta kun ajatellaan, niin  aina kun me syödään meidän kehoon erittyy insuliinia mikä hallitsee verensokeria ja varastoi rasvaa. Jos sitä miettii, niin paras tapa päästä ylimääräisestä painosta eroon ei varmaankaan oo aktivoida meidän kehoa tuottamaan jatkuvasti rasvaa varastoivaa hormonia – vai mitä mieltä oot? Jatkuva insuliinitasojen voimakas nousu aiheuttaa myös monille insuliiniresistenssiä ja sitä kautta myös monenlaisia sairauksia.

Jos mietitään niin viimeisen reilun 50 vuoden aikana meidän energiansaanti on kasvanut todella räjähdysmäisesti eikä jatkuva syöminen ole luonnollista meidän keholle. Tälläisessä yltäkylläisyyden (ja ylipainon) kulttuurissa pätkäpaaston avulla onkin helppo syödä tarpeellinen määrä kaloreita ja samalla aktivoida niin kehon aineenvaihduntaa kuin kuona-aineiden poistumista kehosta, millä myös itsessään on positiivisia vaikutuksia aineenvaihduntaan.

Paastotessa verensokeri laskee, kehon hiilihydraattivarastot tyhjenee ja jotta saadaan energiaa, niin silloin luonnollisesti rasva-aineenvaihdunta käynnistyy. Tämä tapahtuu yleensä sen jälkeen, kun ihminen on paastonnut yli 14 tuntia. Tää muutos myös saa kehon tuottamaan enemmän adrenaliinia/noradrenaliinia mikä lisää energisyyttä ja fokusta – aikoinaan tää oli se juttu, mikä oli elintärkeä selviytymiselle mm. metsästyksen kannalta 🙂

Karjalanpiirakka

Paastoaminen myös aktivoi aineenvaihduntaa vapauttamalla enemmän kasvuhormonia, mikä myös auttaa ylläpitämään lihasmassaa sekä jopa nostattamaan voimatasoja. Puolestaan usein syömisellä ei oo löytynyt tieteellistä perustetta, joka tukis aineenvaihduntaa ja parempaa painonhallintaa. Monesti ajatellaan, että paasto hidastuttaisi aineenvaihduntaa mutta niin tapahtuu vasta noin kolmannen paastovuorokauden jälkeen ja itseasiassa on tutkittu, että 36 tunnin paaston jälkeen aineenvaihdunta jopa tehostuu.

Meidän jatkuva syöminen on lähinnä kulttuurillista, eikä niinkään biologisesti perusteltavaa. Koska ollaan opittu elämään syödäksemme niin ajatus ”syömättömyydestä” (mistä ei siis oo kyse, sillä mä ainakin edelleen syön ja rakastan ruokaa yhtä kovasti kuin ennenkin) voi tuntua vieraalta ja ajatus nälästä voi pelottaa, mutta huoli siitä on turhaa. Kun keho tottuu paastoon niin nälkä laantuu, sillä paastoaminen tasapainottaa ns. nälkähormoni greliinin tuotantoa elimistössä mikä saa näläntunteen pienenemään.

Ruokapäiväkirja

Jos sitten taas mietitään meidän ruoansulatuselimistöä, niin se vasta paastoamista rakastaakin! Syömisen jälkeinen ruoansulatus on sille kuin treeni eikä meistä kukaan varmaan jaksa juosta kahdentoistatunnin ajan lähes taukoamatta? Ihan samalla tavalla kuin me tarvitaan viikonloppuvapaita töistä ja lepopäiviä treeneistä, meidän ruoansulatuselimistö kaipaa myös lepoa. Ja ihan samalla tavalla kuin treenaaminen kuluttaa meidän energiaa, sen tekee myös ruoansulatus – jos en ihan väärin muista, niin syömisen jälkeen se vie reilusti yli 50% meidän energiasta.

Iltapainoitteinen syöminen on hyväksi myös palautumiselle, sillä se aktivoi parasympaattista eli kehoa rauhoittavaa hermostoa. Mä itse tykkään syödä illalla hiilaripainotteisemmin, sillä se laskee entisestään stressihormonien tasoa ja tasapainottaa niin leptiini, greliinin kuin adipodektiinien eritystä millä kaikilla on positiivinen vaikutus rasvanpolttoon.

Pätkäpaaston positiiviset vaikutukset oli listattu mm. Biohakkerin käsikirjassa seuraavasti: voi mahdollisesti hidastaa ikääntymistä, pienentää metabolisten ja kroonisten sairauksien riskiä, parantaa insuliiniherkkyytt, laskee verenpainetta, alentaa hapetusstressiä ja parantaa hormonitasapainoa.

Sokeriton syyskuu

Ja sitten seuraavaksi ne teidän kysymykset:

Mitä positiivista paastosta on seurannut?

Mun aineenvaihdunta heräs todellakin henkiin ja oon huomannut, että insuliinin tasaannuttua mulla on ollut paljon tasaisemmat energiatasot 🙂 Oon ollut virkeämpi ja oon kokenut, että oon saanut lisää aikaa mun päiviin ja mun treenit on sujunu todella tehokkaasti!
Aamut ja aamupäivät on paljon tehokkaampia, kun ei tarvi jatkuvasti ”miettiä” ruokaa vaan se ensimmäinen ateria on silloin kahden aikaan – ja sitten ei enää ookkaan kuin kaks tuntia töitä! Samasta syystä myös koen, että mun elämä on helpottunut kun ruokailut ei hallitse sitä niin voimakkaasti. Aineenvaihdunnan vilkastumisen myötä mulla on myös kadonnut useita senttejä vyötäröltä ja olo on todella paljon keveämpi.

**

Onko ollut jotain sivuoireita?

Hmm… Oikeastaan en kyllä keksi mitään ellei sitä lasketa, että vaatteet on alkanu tuntumaan väljemmiltä? 😀

**

Mitä sä syöt ja millä aikavälillä?

Syön päivittäin yleensä neljän tai kuuden tunnin ajan. Päivän ensimmäinen ateria on yleensä siinä kahden aikaan ja viimeinen puolestaan viimeistään kahdeksalta 🙂 Syömiset riippuu paljon päivän aktiivisuudesta, mutta pääsääntöisesti syön kaksi isompaa ateriaa ja yhden pienemmän.

Lautasen sisältö ei oo oikeastaan muuttunut pätkistelyn myötä (ainoastaan turha napostelu töissä on jäänyt pois, jee!), vaan edelleen mun ruokavalio koostuu kasviksista, marjoista, hedelmistä, pähkinöistä, kalasta. Tänään oon esimerkiksi syönyt papusalaattia, kukkakaalia, vihreitä papuja, ruusukaalia, chia/proteiinivanukasta mantelitahnalla, palauttavan marjasmoothien ja proteiinilettuja parapähkinätahnalla.

**

Hyödyt ja haitat?

Tuossa yläpuolella listasin niitä aika runsaasti, mutta omasta mielestäni parhaat hyödyt on juurikin hormonien tasapainottuminen, elämän helpottuminen, kevyempi ja virkeämpi olo, päivään ”lisääntyneet” tunnit sekä tietysti energisempi ja tehokkaampi olo 🙂

**

Voiko syömisikkunan ajankohtaa vaihdella päivittäin (vuorotyö)? 

Voi! Tietysti se vaatii ehkä hieman enemmän suunnittelua, mutta hyvin onnistuu. Itse pääsääntöisesti pidän ikkunaa auki iltapäivällä kello kahdesta eteenpäin, mutta oon pari kertaa tehnyt myös toisin päin eli aloittanut syömisen aamulla ja lopettanut iltapäivään. Mä koen sen riittävän paastoajan tärkeimmäksi ja tietystikkään joka päivä ei tarvi pitää paastoa, vaan välillä on ihan hyvä pitää hieman ”fiestaa” 😀

**

Mites jos tekee yötöitä?

En näe siinäkään mitään ongelmaa, kunhan homma on suunniteltu fiksusti ja tukee omaa jaksamistaan. Tosiaan syömisikkunaa voi tarpeen mukaan vaihdella aina 4-10 tunnin välillä, eikä siihen kannata mun mielestä suhtautua liian orjallisesti.

**

Makrojakauma?

Hahaa! Mä en oo kiinnittäny makroihin enää aikoihin huomiota, vaan keskittynyt syömään lähinnä sellaista ruokaa josta mulle tulee hyvä olo ja jota mun kroppa tuntuu kaipaavan.. Mutta siis oikeastaan pätkäpaaston myötä mun syömisten sisältö ei oo hirveästi muuttunut ja kuten aiemminkin, mun ruokavalio on hyvin kasvis- ja rasvapitoinen 😀 Edelleen aloitan päivät rasva/proteiinipainotteisesti ja säästän hiilarit illalle tukemaan palautumista ja nukahtamista.

**

Syöt siis sen 4-6h aikana kuitenkin kaikki päivän kalorit? Siis suurenkin määrän etkä ole millään niukka energisellä?

Joo kyllä vaan 🙂 Syön aika energiatiheää ruokaa (siis rasvapainotteisesti) ja saan päivän aikana nautittua kaikki tarvittavat kalorit.

**

Usein puhutaan siitä, että on parempi saada ravintoa useampaan kertaa päivässä? Olettaen siis, että on hereillä esim yli 12h ja muutaman tunnin välein ruoka niin mitäs eroa paastolla on tähän?

Esimerkiksi jenkeissä ”edelläkävijät” on liputtaneet jo pitkään pätkäpaaston puolesta, juurikin sen vuoksi kuinka sillä on tutkitusti positiivisia vaikutuksia esimerkiksi aineenvaihduntaan ja hormonitoimintaan. En muista itse nähneeni mitään kovinkaan uskottavaa tutkimusta, joka perustelisi miksi ihmisten kannattaa syödä useasti – jatkuva syöminen rasittaa ruoansulatuselimistöä ja kuluttaa turhaa energiaa.

Mä itse herään aamulla viimeistään seitsämältä ja meen nukkumaan noin yhdentoista aikaan, eli oon päivittäin hereillä arviolta noin 16 tuntia joista 12 tuntia liikkeessä sisältäen mm. päivän treenit ja aktiiviteetit. Pätkäpaastoilu on helpottanut mun elämää hurjasti ihan senkin vuoksi, ettei mun tarvitse miettiä syömistä niin paljon.. Niin monta vuotta syöminen on omalla tavallaan hallinnut mun elämää, kun on aina pitänyt miettiä mitä, miten ja missä syö ja usein jopa kuljettaa omat eväät mukana. Ei onneksi enää, jee! 😀

Ja jos perustelen ihan puhtaasti ihmisten omakohtaisilla kokemuksilla (kuten mun oman lähipiirin ja netistä luettujen juttujen) niin paastotessa ihmiset kokee olevansa paljon virkeämpiä ja tehokkaampia – ja mä allekirjoitan täysin saman! Keskittymiskyky on paljon skarpimpi ja jotenkin sellainen luontainen flow on paljon voimakkaampi 😀 Meillä on niin paljon enemmän energiaa käytössä, kun se ei kaikki keskity ruoan pilkkomiseen ja imeyttämiseen.

**

Entäs mites toimisi jos henkilön tarvitsee syödä enemmän esim yli 3000 kaloria jopa vaikka 5000 kaloria päivässä?

Suunnittelukysymys 🙂 Mun päivittäinen kulutus on sellainen 3000 kcal ja mä en oo kokenut mitään ongelmia saada syötyä tarpeekseni. Toisaalta mä rakastan vähän hifistellä ja fiilistellä ruoan kanssa, joten tälläiset pienet haasteet aina saa mun inspiraation heräämään ja on ollut kiva miettiä että miten pystyy saamaan kaiken tarpeellisen.

Toisaalta oon myös alkanut itse luopumaan kaloriajattelusta. Juuri eräässä jenkkipodcastissä sanottiin fiksusti, että siinä vaiheessa kun kroppa imeyttää ja osaa käyttää energiansa hyväkseen ei kaloreilla oo enää väliä – kunhan se mitä syödään on ihmiskeholle optimaalista.

Tässäkin tosin riippuu paljon siitä että mitä ihminen tavoittelee. Mutta jos mietitään pelkästään sitäkin, ettei me ihmiset olla koskaan aiemmin ollut tälläisessa pisteessä jossa ois mahdollista edes syödä jatkuvasti kellon ympäri niin en usko että se on meille millään tavalla optimaalista. Ja mitä enemmän oon lukenut oon vakuuttuneempi siitä, että monet elintasosairaudet ja ylipaino on yhteydessä insuliinintuotantoon, joka hyrrää hyvinkin aktiivisena jos kokoajan mutustellaan jotakin..

**

Entäs treenien kannalta kuinka toimiva tämä on? Että jaksaa sekö hyötyy siitä liikunnasta ja esim lihaskuntoharjoittelun ympärille kuitenkin painotetaan sitä ruoan tärkeyttä. Oletko treenannut miten tämän paaston aikana? Ajoittanut syömisiä sen mukaan vai?

No sehän tässä parasta onkin! Siis treenit ei oo aikoihin sujunut näin hyvin ja oon kokenut kehittyväni viime viikkojen aikana tosi paljon. Tutkimusten mukaan pätkäpaasto nostattaa kasvuhormonien määrää kehossa mikä juurikin tukee kehittymistä ja etenkin voimatasojen nousua treenatessa – ja sen oon huomannut itsekkin!

Treeneissä puolestaan mulla on ollut paljon virkeämpi ja ”kevyempi” olo, mikä on saanu kaiken tuntumaan paljon helpommalta 😀 Myös kestävyysharjoittelu on ollut paljon tehokkaampaa, mikä on ollut tosi positiivista – varsinkin kun syksyn juoksujuttujen jälkeen mun jalat tuntui pitkään tosi raskailta.

En oo mitenkään varsinaisesti ajoittanut mun syömisiä treenien mukaan, vaan oon treenannut miten oon ehtinyt. Useimmiten meen boxille töiden jälkeen, jolloin oon jo syönyt päivän ensimmäisen aterian, ja sitten treenien jälkeen nautin ensin pienen palauttavan ja sen jälkeen vielä illallisen. Oon itse kokenut aamutreenit vielä tehokkaammiksi, mutta koska oon halunnut käydä aamuisin avannossa niin oon joutunut nyt ”tyytymään” iltapäivätreenailuun 😀

**

Sitten kaipaa vain faktoja, että miten tällainen tapa on hyvä, jos lähes joka paikasta toitotetaan usein syömistä monista syistä ja niihin on faktaperusteluita. 

Kaikki on tietysti aina yksilöllistä ja varmasti ihmiselle, jonka elämäntavat on rempallaan ja syöminen on lähinnä keksien, leipien ja suklaan napostelua pitkin päivää sekä päättyy illalla noutokiinalaiseen niin joo – silloin ymmärrän perustelun siitä, että on fiksumpaa syödä tasaisin väliajoin ettei tuu ajauduttua mielitekojen valtaan/tehtyä itselleen huonoja valintoja.

Tälläinen tasainen ateriarytmi on ollut nyt suosittua jo jonkin aikaa, mutta se on ruoansulatuselimistölle hyvin kuormittavaa. Kaikenlisäksi aina kun me syödään niin suurin osa meidän kehon energiasta keskittyy sinne ruoansulatukseen eli se on poissa kaikkialta muualta (kuten esimerkiksi aivoilta tai solujen korjaantumiselta). Ennenkaikkea jatkuva syöminen on rasite veren insuliinitasoille, jonka optimoimiseen pätkäpaasto on oivallinen ja josta minäkin – omasta mielestäni hyvin terveystietoisesti ja fiksusti syövä – oon saanut paljon iloa niin oman vireystason kuin aineenvaihdunnankin hyväksi.

**

Ja eikö sulla ole ollut nälkä?

Ei! 😀 Siis mä monesti kahden aikaan havahdun siihen, että ”pitää syödä”. Juon tosi paljon nesteitä päivän aikana (vettä, viherjuomia, teetä..) ja puuhailen aika tiiviisti kun virtaa riittää, joten en edes liiemmin muista ajatella koko asiaa. Tää on varmasti hyvin pitkälle tottumiskysymys ja riippuu myös siitä insuliinintuotannosta, mikä vaikuttaa tietysti myös nälkä/kylläisyyshormoneihin. Eli mitä pidempään pätkistelee niin sitä paremmaksi se tilanne muuttuu 🙂

**

Mullakin kiinnostaa tietää miten tuo paasto menee käytännössä?
Tyypillisimmät on syödä kahdeksan tuntia ja paastota 16 tai syödä kuusi ja paastota 18. Mä noudatan itse jälkimmäistä tai päivästä riippuen syön neljä tuntia ja paastoan 20. Tätä ei tietystikkään tarvi tehdä joka päivä ellei halua, vaan halutessaan parillakin paastopäivällä voi jo saada paljon terveydelle hyviä vaikutuksia 🙂

**

Ja entäs miten passaa ihmiselle jolle tulee migreeni siitä kun verensokerit laskee liian alas?Kokeilemalla se varmasti selviää, mä en osaa sanoa tarkemmin sillä mulla ei oo siitä henkilökohtaista kokemusta enkä oo kuullut vastaavaa aiemmin.. Ehkä mä itse ensin selvittäisin syy-yhteyden sieltä migreenin ja verensokerin laskun taustalta, ja sen jälkeen lähtisin vasta kokeilemaan. Pätkäpaastolla on kuitenkin positiivisia vaikutuksia juurikin verensokerin + sitä ohjaavien hormonien toimintaan, joten jos katsoo pitkälle niin se vois olla hyväkin apu – mutta tosiaan en ehkä lähtis siitä itse ensimmäisenä liikkeelle, ainakaan ilman yksilöllistä ohjausta/valmennusta.

Oikeanlainen ruokavalio

Huh. Pikkusen tuli asiaa ja mä kyllä ihan innoissani kirjottelin tästä! Tää on niin siisti juttu ja varmasti yks parhaimmista ”kokeista” mitä oon itselleni tehnyt. Siis itseasiassa niin hyvä, etten taida luopua tästä ellei oo ihan pakko – tää olo on nimittäin ihan paras!

Kysymyksiä, ajatuksia, kokemuksia?

Allekirjoitus

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa

17 kommenttia

  1. Lamia Paananen kirjoitti:

    Pitääpä kokeilla, kuulostaa mahtavalta 😀 Miten on, lasketaanko veteen sekoitettu proteiinijauhe tässä yhteydessä ruuaksi vai nesteeksi? Entä bulletproof-kahvi?

  2. Emmi kirjoitti:

    En jaksanut lukea ihan koko tekstiä, mutta ajattelin tulla jakamaan pienen varoituksen sanan. Itse innostuin vastaavasta pätkäpaastosta myös pari-kolme vuotta sitten. Olo oli aivan mahtava js olisin ollut valmis suosittelemaan systeemiä kaikille. Niin vaan kävi, että hormonitoiminta sanoi itsensä irti. En sano, että pätkäpaasto oli ainoa syy asialle, koska osansa oli varmasti kaikilla muillakin elämän stressitekijöillä. Itse olen kuitenkin varma, että nimenomaan tuo pätkäpaasto oli se viimeinen niitti, joka altisti sille, ettei kuukautisista tarvinnut haaveilla vuosiin. Muistan lukeneeni, että sinulla on vastaavaa taustaa ja siksi kehotan varovaisuuteen! 🙂

    • Aino kirjoitti:

      Kiitos varoituksesta! Juuri samasta syystä mä tutkinkin paljon asiaa ennenkuin ”uskalsin” alkaa pätkäpaastolle sillä en tietenkään halunnut tehdä itselleni mitään hallaa, vaan päinvastoin 🙂 Kuitekaan en löytänyt (ja oikeastaan sitä juuri etsin..) mitään viitteitä tutkimuksista, jotka tukis sitä että pätkäpaastoilu olis haitallista hormonitoiminnan kannalta – oikeastaan vain päinvastoin. Toki itse tiedostan sen, että tässä on iso riski syödä liian vähä/ali oman kulutuksensa ja se yhdistettynä aktiiviseen/stressaavaan elämäntyyliin voi taas viedä ojasta allikkoon. Mutta kun tiedostaa riskit, niin on helpompi pelata varman päälle 🙂

  3. Emma kirjoitti:

    Moikka!

    Mielenkiintoinen aihe. Onko pätkäpaasto sellainen, että sitä voi jatkaa pidemmän aikaa, eli ei kuuriluontoisesti? Esim vaikka puoli vuotta? Olisi mielenkiintoista saada ruokapäiväkirjaesimerkkejä tämän hetken ruokailuista ja kellon ajoista 🙂 Itseäni alkoi pätkäpaasto kiinnostaa, mutta sen toteuttamista käytännössä vielä pohdin.

    • Aino kirjoitti:

      Joo ehdottomasti voin laittaa ruokapäiväkirjaa näytille, mietin itsekkin samaa 🙂 Monet on pitäneet pätkäpaastoa yllä pidempään, enkä oikeastaan näe/oo löytänyt mitään syytä miksi niin ei voisi tehdä.. Toki itsekään en noudata tätä mitenkään orjallisesti, vaan esimerkiksi jouluna/juhlissa jne erikoistapauksissa syön ihan miten huvittaa. Tää on mun mielestä kuitenkin ennemminkin ns. elämäntapa kuin mikään varsinainen ruokavalio 😀

  4. Jenni kirjoitti:

    Kiva lukea suomeksi pätkäpaastoilusta!

    Se mitä hieman pohdin kirjoitukseen liittyen on se, mitä netin pätkäpaastoiluryhmissä lähes aina korostetaan. Toistaiseksi ei ole saatu tuloksia mistään ihmisillä tehdyistä tutkimuksista, jotka todistaisivat pätkäpaastoilun hyödyt. Kaikki nämä ajatellut hyödyt ja tiedot on tullut eläinkokeista, joita ei ole vielä todistettu suoraan ihmisillä. Toki voi olettaa, että saman tyyppiset hyödyt pätevät myös ihmisiin, mutta mikäli olet törmännyt ihmisillä tehtyihin tutkimuksiin aheesta, niin enemmän kuin mielelläni lukisin! 🙂

    Mielenkiintoinen aihe kyllä ja kaikki nuo väitteet käyvät hyvin näin maalaisjärkeen. Luin aiemmim tutkimuksen missä todettiin, että jos skippaa aamupalan, niin insuliini nousee syödyn lounaan jälkeen korkeammalle kuin se nousisi, jos aamupalan söisi normaalisti. Eli seurauksena olisi tasainen verensokeri paaston aikana, mutta syömisen jälkeen tulisi kuitenkin ikävän korkea piikki (ja tietysti mitä enemmän hiilareita niin sitä suurempi piikki). Kuitenkin on tullut tosiaan luettua näitä väitteitä paljon, että pätkäpaastoilu sopii kuin nakutettu tyypin 2 diabeetikoille, joilla ei ole insuliinilääkitystä, erityisesti jos dieetti yhdistetään vhh-ruokavalioon.

    Itse tykkäsin pätkäpaastoilusta kovasti juuri noiden kuvailemiesi paaston aikaisten ja jälkeisten fiilissyiden vuoksi. Lisäksi se tosiaan helpottaa elämää runsaasti, kun ei tarvitse miettiä mitä söisi sen viisi kertaa päivässä vaan voi keskittyä muutamaan ruokaan per päivä. Toistaiseksi valitettavasti näin insuliinihoitoisena diabeetikkona koin kuitenkin verensokerin kanssa pelleilyn paaston aikana sen verran rasittavaksi, että tuskin päivittäin alan enää pätkäpaastoilemaan.

    Mielenkiinnolla jään odottamaan jatkotutkimuksia aiheeseen liittyen. Samoin vertailu eri paastotapojen (leangains-tyyppiset syömisikkuna paastot vs. 5:2 tyyppiset dieetit) välillä tulee olemaan kiinnostavaa kuultavaa.

  5. Minna kirjoitti:

    Kiitos perusteellisesta postauksesta! Mielenkiinnolla luin, sillä itse noudatin pätkäpaastoa ja VHH/High-Fat-dieettiä noin puoli vuotta. Sitten kuukautiset jäi pois ja paino ensin nousi, sitten laski. Päätin kokeilla nyt niin, että paastoan silloin tällöin, mutta en joka päivä. Olen lukenut aika paljon samanlaisia kokemuksia, että paasto ja vähähiilihydraattinen dieetti ei naisille pidemmän päälle ole paras ratkaisu. Lyhytkestoisesti kylläkin hyvä keino keventää ja tehostaa rasvanpolttoa. // Minna // http://www.minnakateva.com

    • Aino kirjoitti:

      Hmmm, kiitos mielenkiintoisesta kommentista! Itse oon törmännyt tutkimuksiin, joissa todetaan ettei pätkäpaasto oo naisilla yhtä tehokas kuin miehillä, mutta varsinaisesti muuta en oo lukenut. Itse kuitenkin paljon urheilevana syön tasapainoisesti ja myös niitä hiilihydraatteja eli en oo yhdistänyt pätkistelyä tuohon vhh-dieettiin 🙂

  6. Jemina kirjoitti:

    Todella mielenkiintoista aino! jotenkin tosi kiinnostava teksti 😀 Tälläsissä jutuissa kannattaakin olla varmaan aika varovainen ja kuunnella omaa kroppaa. Miltä siitä oikeesti tuntuu? ja onko olo energinen? Mutta kokeilemallahan sitä oppii tuntemaan paremmin sitä omaa kroppaa 🙂

    mun blogissa resepti videota terveellisistä Mustikka-Kookos muffinsseista! 🙂

    http://woundedlaughh.blogspot.fi/2017/01/herkut-mustikka-kookos-muffinssit-video.html

  7. Anni kirjoitti:

    Moi! Mielenkiintoinen teksti! Oon itsekin tutustunut jonkin verran tähän, mut en ole uskaltanut itse vielä kokeilla, koska aina kun mulla syystä tai toisesta viivästyy aamupala yhtään normaalista, niin musta tulee todella kiukkuinen enkä pysty keskittymään mihinkään! Iltapäivän/illan paasto voisi toimia mulla paremmin, mutta sitten ei voisi syödä illallista yhdessä poikaystävän kanssa, mikä olis aika tylsää 😀 Heh, ehkä tekosyitä ja varmasti kyllä kokeilemisen arvoinen juttu!
    Onko aamulla bulletproof-kahvin ja vihermehun juominen sallittua? Niiden voimalla ehkä kestäisin lounaalle saakka.

  8. Emma kirjoitti:

    Moikka! Mielenkiintoista lukea tällaisesta aiheesta, josta en ole aikaisemmin kuullutkaan! Neljäs kuva pisti silmään erityisesti, niin voisitko kertoa ohjetta kyseiseen puuroon(?) 🙂

  9. Ida kirjoitti:

    Tosi mielenkiintoinen teksti, aina oppii jotain uutta 🙂 Iskin silmäni tohon ekaan kuvaan, mistä löydän reseptin tohon marjaihanuuteen?

  10. Mari kirjoitti:

    Moikka! Kiitos perusteellisesta postauksesta jota oli kiva lukea ? Olisin kysyny et mitä paaston aikana saa juoda? Vettä tietysti. Ja teen oot myös maininnu. Voikohan maitokahvia ja mitä noi mainitsemasi viherjuomat sisältää? Kiitos vastauksesta! ⚘

  11. Joni kirjoitti:

    Hei, haluaisin nähdä vielä kertomasi tutkimukset mikäli mahdollista. Jatkossa olisi kiva jos ne olisi tekstin lopussa linkkeinä, jotta ne olisi nopea siitä napata.

    Muutoin asiallista teksitä, jatka samaan malliin.

  12. Saara kirjoitti:

    Hei! Luuletko että paasto voisi toimia niin, että syö esim klo 14-20 mutta aamulla juo kupin kahvia? Rakastan aamukahvia mutta syön mieluiten illalla. Häiritseekö aamun kupillinen paastoa?

    • Aino kirjoitti:

      Heippa! Ei häiritse eli voit rauhassa nauttia aamukahvistasi vaikka pätkistelisitkin 🙂 <3

  13. Tuc kirjoitti:

    Hei! Täällä yksi ”kaikkea kokeillut”, myös pätkäilyä ohimenevän hetken. Mietin pätkäpaaston osalta sitä, että jos proteiinia imeytyy elimistöön kerrallaan aika vähän, joku yleinen arvio 20 g kerrallaan, niin eikö päivän protskujen syöminen hyvin pienessä aikaikkunassa esim. vain kahdella aterialla vaikuta myös sen imeytymiseen heikentävästi?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *