Hae
Aino Mäkelä

Throwback

Throwback Throwback Throwback  Throwback Throwback  ThrowbackThrowback

Selailin kuvia kuluneiden vuosien varrelta Facebookista, jota aikoinaan oisin voinut ehkä kutsua ”Bilebooksiksi”. Siinä katsellessa mulle nousi hymy huulille monestakin syystä. Kuvat on tietysti täynnä muistoja, mutta toisaalta myös osoitus siitä, että lyhyessäkin ajassa voi tapahtua ja paljon. Lähes ihmeitäkin.

Bileprinsessasta voi ennakkoluuloista huolimatta kuoriutua innovatiivinen ja unelmiaan toteuttava terveyspirkko, joka menneistä oppineena on entistä viisaampi ja vahvempi. Menneet ei määritä sitä mitä me ollaan ja ainut asia johon me voidaan vaikuttaa on nykyhetki. Se mitä me ollaan nyt on kooste kaikesta aiemmin oppimastamme ja jokainen kokemus, ne huonotkin, on arvokkaita ja opettavaisia.

Ilman kaikkea kokemaani mun arki ei todellakaan olis nyt samanlaista sillä kaikesta oppineena tiedän nykypäivänä varsin hyvin sen, mitä en elämältäni enää kaipaa. Edelleenkin teen välillä hölmöjä ratkaisuja, mutta onnekseni osaan suhtautua niihin nykyään lempeämmin: vaikka tekisin virheitä se ei tee minusta huonoa ihmistä, vaan inhimillisen. Joskus on hyvä käydä ”aidan toisella puolen” tutkiskelemassa elämää ja avartamassa omaa näkökenttää sillä sieltä saattaa saada mukaansa jotain yllättävän arvokasta.

Kolme vuotta sitten ajatus siitä, missä tällä hetkellä elämäni kanssa oon, ois tuntunut lähinnä huonolta vitsiltä. Oon itselleni elävä osoitus siitä, että elämässä voi tehdä ja saavuttaa mitä ikinä tahtoo kunhan vain tarpeeksi kovasti haluaa ja on valmis tekemään töitä sen eteen. Mikään ei ole mahdottomuus. Toisaalta myöskään mitään ei saa ilmaiseksi.

Jokainen tekee elämässä virheitä, mutta se miten niihin virheisiin suhtautuu rakentaa meidän polkua joko parempaan tai huonompaan suuntaan. Jos siis välillä tulee hölmöiltyä ei kannata murehtia sillä jokainen meistä tekee sitä joskus. Silloin kannattaakin nauttia siitä ainutlaatuisesta tilaisuudesta oppia jotain uutta itsestään hölmöilyn ja sen aiheuttamien tunteiden kautta sekä pureutua hieman pintaa syvemmälle. Se on sitä hölmöilyn hedelmällisintä antia, ainakin usein 😉 Heh!

Kivaa viikonloppua,
<3 Aino

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Blogilistalla / Instagramissa

2 kommenttia

  1. Tiia kirjoitti:

    ”Ilman kaikkea kokemaani mun arki ei todellakaan olis nyt samanlaista sillä kaikesta oppineena tiedän nykypäivänä varsin hyvin sen, mitä en elämältäni enää kaipaa. ”

    Voi kyllä. Ihan mainion innostava teksti Aino! Mä oon ite käynyt aika pitkälle saman tien sun kanssa (biletys -> liian rankka treenaaminen -> herääminen asiaan) ja kamppailen vieläkin vähän tän kaiken kanssa. Sun tekstit usein herättää ja helpottaa omaa oloa, kiitos! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *