Avain muutokseen

Mun elämä on jatkuvassa muutoksen virrassa, jossa jotkut asiat pysyvät paikallaan toisten taas muuttuessa jatkuvasti. Etsin omaa paikkaani – joka välillä löytyykin hetkeksi. Teen asioita jotka tuntuu hyvältä ja niiden kautta löydän taas uusia asioita, joita innostun kokeilemaan –  niitä innostavia juttuja, jotka antaa elämään taas uutta suuntaa ja iloa! Samalla jätän vähemmälle niitä asioita, jotka eivät tunnu yhtään omalta tai vaihtovuoroisesta muokkaan niistä enemmän omannäköisiäni.

Tämän kaiken mahdollistaa mulle rohkeus ja luotto mun omiin kykyihin, visiooni ja unelmiini. Niiden avulla uskallan ottaa riskejä ja tehdä niitä rohkeimpia ratkaisuja – niitä joita ei selitä järki, vaan sydän. Kaikki tämä pohjautuu yhteen asiaan: vahvaan itseluottamukseen.

Muistan vielä kuin eilisen, miten nuorempana mursin jalkani ja samassa rytäkässä onnistuin rikkomaan myös nivelsiteeni. Minä – ihminen joka silloin sekä aloitti että lopetti päivänsä treenaten – jouduin luopumaan itselleni jostain todella rakkaasta. Tai niin, se oli se ensimmäinen ajatus jonka silloin osasin ajatella. Onneksi hyvin pian sain ystävältäni rohkaisevan viestin, jonka mukaan tapaturma tulisi koitumaan vielä mun onnekseni.

Silloin niiden kyseisten sanojen voimalla osasin asettaa mieleni ajattelemaan tapaturmaa positiivisena asiana siinä märehtimisen sijaan ja se on jäänyt mulle hyvin vahvaksi ominaisuudeksi. Tietysti aina jokaisen vastaiskun kohdalla inhimillisesti harmistun ja ehkä jopa hetkeksi lamaannun, mutta joka kerta pakotan itseni ajattelemaan mitä hyvää se voisi tuoda tullessaan. Ja joskus ne ajatukset kuulostavat niin uskomattomalta, että jo pelkästään niiden voimalla tuun hyvälle tuulelle!

Ja joka ikinen kerta kun käännän huomioni pois murheessa märehtimisestä, kivoja juttuja alkaa tapahtua yksi toisensa jälkeen. Tai sanotaanko näin: sen murheen sijaan mun huomio kiinnittyy niihin kivoihin juttuihin! Uskon nimittäin, että niitä hyviä asioita tapahtuu meille jokaiselle joka päivä, mutta jos meidän huomio on jossain muualla ei välttämättä aina saada niistä koppia.

Kun elämältä on useamman kerran pudonnut pohja, oon oppinut uskomaan siihen että tipahdan kyllä aina jaloilleni. Uskomaan siihen, että se mitä teen tulee vielä kantamaan hedelmää – mun täytyy vain luottaa itseeni. Usko omaan tekemiseen ja itseluottamus on asioita, jotka ei oo itsestäänselviä vaan vahvistan niitä itse tietoisesti päivittäin.

Iloa maanantaihin,
<3 Aino

LUE MYÖS:
Ei hyvää ilman pahaa / Tuula sai pentuja! / 3 askelta kohti hyvinvointia

SEURAA MYÖS:
IG @makelaino / FB RAWinto