Hae
Aino Mäkelä

Viikonlopun nautinto

Aamukahvi. Mun sormet ei riitä laskemaan kuinka monta ihmistä mä tunnen, jotka ei saa päiväänsä aamulla käyntiin ilman kahvia – ilman sitä olo tuntuu pöhnäiseltä, puoliuniselta eikä ajatuskaan tunnu luistavan. Mistäkö tiedän? No siitä, että oon itse kuulunut täsmälleen samaan jengiin.

Aamukahvi

Mulla on ollut on-off -rakkaussuhde kahvin kanssa jo vuosien ajan. Vielä vuosi sitten olin siinä pisteessä, että saatoin parin tunnin aikana juoda toimistolla jopa pannullisen kahvia ihan huomaamattani pelkästä tottumuksesta. Kun ennen kahvin juomisesta oli tullut energinen ja skarppi fiilis, alkoi silloin päälle nousta täysin päinvastaisia fiiliksiä: mun keskittymiskyky katosi olemattomiin, mun pinnasta tuli todella lyhyt ja kaikki pienetkin asiat paisui jättisuuriksi.

Kofeiini sai mun kropan ja pään käymään ylikierroksilla, ja sen aikaisemman kahvin aikaansaaman onnentunteen tilalle oli tullut jatkuva adhd-olo ja sen rinnalle tuskainen hikoilu. Jostain syystä koin kuitenkin tarvitsevani sitä jaksaakseni kaikki työjutut, treenit, muut harrastukset ja sosiaalisen elämän.

Aamukahvi

Onneksi ayurvedakonsultaatiossa sain pisteen mun järjettömälle kahvinjuonnille, sillä ayurvedalääkärin mukaan en tarvinnut kofeiinia tai muitakaan piristeitä sillä kävin jo valmiiksi ylikierroksilla – jotenkin hassua, ettei sitä tullut itse edes ajatelleeksi– ja mun kropan oli ennemminkin opittava rauhoittumaan.

Ne oli kuin taikasanat, jotka iskostui syvälle mun mieleen.

Lopetin kahvinjuonnin sillä istumalla ja huomasin jo viikossa oman olon olevan seesteisempi. Nykyään en tarvitse kahvia pitääkseni itseäni keinotekoisesti virkeänä ja energisenä. Sen jälkeen, kun lopetin kahvinjuonnin on myös mun unenlaatu parantunut – ja heti niinä päivinä joina juon kupillisen tai kaksi, huomaan ettei iltaisin oo yhtä helppoa rauhoittua ja saada unta. Hyvin nukuttu yö on kuitenkin paljon parempi vaihtoehto kahvinjuonnille, sillä sen ansiosta mieli ja keho pysyy oikeasti skarppina ja toimintakykyisenä läpi pitkänkin päivän 🙂 Ainakin mulla.

AamukahviKuvat: Pete Huttunen

Rakastan silti kahvia. Se hetki, kun saa kuumana höyryävän kahvikupposen käteensä ja saa nautiskella siitä kaikessa rauhassa – se on ihanaa. Mulle se sopii juuri niihin päiviin, kun mun ei tarvi tehdä yhtään mitään ja saan nauttia vaan olemista, silloin kun ei oo vaaraa sille että kolmen asian ”to do” -lista alkaa tuntumaan ylitsepääsemättömältä ongelmalta.

Pakkomielteestä nautinnoksi – sellainen on mun tarina kahvin suhteen. Musta on ihanaa, että osaan nykyään arvostaa sitä ja fiilistellä kuinka hyvältä se maistuukaan – kuinka sen ääressä on ihana pysähtyä hetkeksi nautiskelemaan elämän pienistä hetkistä. Juuri niistä, jotka tuntuu itsestäänselvyyksiltä mutta on paljon enemmän.

Onko kahvi sulle jokaisen aamun ”must have” vai saako se sutkin käymään ihan ylikierroksilla? 

Allekirjoitus

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa

10 kommenttia

  1. Suivi kirjoitti:

    Kyllä se kahvi on vähän sellainen ”pakko saada iso kupillinen aamulla”. Tiedän, että se on osittain tapa ja osittain vaan siksi että kahvi on niin hyvää! En tunnista itsessäni, että se piristäisi tai muuten kofeiini vaikuttaisi, mutta toisaalta en ole edes kokeillut ns. normiaamuna olla juomatta kahvia… Voisi tehdä kokeen, minkälaiset fiiliksen on, jos korvaisi kahvin vaikka kofeiinittomalla teellä. Itselleni tärkeää on saada nauttia kahvi juurikin aamulla, päivällä ei tee edes ollenkaan mieli ja lisäksi olen huomannut että päivällä nautittu kahvi alkaa närästää. Ja aika maksimiannos joka tuntuu sopivalta on kolmen kupin mitta. Hirveän nirsoksi olen tullut myös kahvin laadun suhteen, kun on tottunut juomaan kotona oikeasti ihanalta maistuvaa (usein) tummapaahtoista luomukahvia, on kylässä juotu juhlamokka kyllä aina enemmän se tapa tai kohteliaisuus kuin nautinto… 😀

    • Aino kirjoitti:

      Joo, kannattaa kokeilla! Sitä helposti on niin tottunu niihin omiin rutiineihin että niille jopa vähän ”sokaistuu” 🙂 Kahvi muuten närästää myös mua, varsinkin jos juon yhtään enempää kuin sen yhden kupin, ja se vasta onkin kenkku vaiva. Ja hei! Ihan ton laatunäkökulman unohdin ees tekstissä kokonaan mainita, mä oon kans nimittäin tosi tarkka siitä millaista kahvia haluan (kyllä – tummapaahtoista luomua! :D) ja sitä on saatava silloin, kun kahvia tekee mieli 😛

  2. Roosa kirjoitti:

    Omalla kohdallani kahvi ei ole pakkomielle, vaan kiva lisä arkeen. 🙂 Kahvia menee päivittäin vaihdellen se 2-3 kuppia ja se ei ole mikään kiireessä naamaan hutaistu, vaan laadukkaista kahvinpuruista aeropressilla valmistettu nautinto kookosöljyn ja hyvän seuran/kirjan/lehden kera. Mutta monen mutkan kautta on menty, että tähän pisteeseen on tultu!

    • Aino kirjoitti:

      Oi, mä fiilistelen niin paljon aeropressillä tehtyä kahvia! Siinä on niin jotenkin oma fiiliksensä ja makunsa. Rupes ihan tekeen mieli kahvia kun nyt rupes asiaa vähänkin ajattelemaan.. 😀

  3. Christina kirjoitti:

    Ite juon nykyisin aamukahvin ja riippuen päivästä ehkä 1-2 kuppia päivällä. Joskus menee aikoja kun maistuu vaan pari kuppia päivässä ja toisinaan juon varmaan 5 kuppia päivässä 😀 En kylläkään ole huomannut mitään vaikutusta kahvilla piristävästi, ainoastaan voi tulla päänsärky jos ei koko päivänä juo kahvia, eli ilmeisesti jonkin asteinen riippuvuus siihen on. Mielestäni kuitenkin melko mitätön riippuvuus jos näin voi sanoa 🙂

    • Aino kirjoitti:

      Joo, aika harmiton riippuvuus – ihan totta! 😀 Musta ois niin ihanaa jos voisin juoda kahvia joka päivä sillä se maku on niiiin ihana mun mielestä, mutta ähh.. Harmillisesti siitä menee aina vaan pasmat niin sekasin ettei siinä oo mitään järkeä 😀

  4. Elina kirjoitti:

    Mun mielestä (laadukas) kahvi tuoksuu ihanalle ja on hyvänmakuistakin, mutta en ole koskaan saanut siitä sellaista super kokemusta (kuin vaikkapa hyvästä ruoasta!) puhumattakaan, että olisin jäänyt riippuvaiseksi. Joskus saatan juoda kahvia lähinnä kotona (kun saa varmasti pavuista vastajauhettua), mutta koska herkkä vatsani alkaa oireilla jo parin desin annoksesta jätän useimmiten senkin väliin. Viimeksi olenkin juonut kahvia juhannuksena (muistan sen juurikin vatsan kipeytymisen takia..)!

    Vatsan ja hormonitoiminnan ongelmista johtuen olenkin alkanut pohtia tuota ayurvedakonsultaatiota… Olen saanut mm. ruokavaliomuutoksilla vatsavaivoja vähennettyä, mutta edelleen olisi varmasti jotain tehtävissä.. Mikä kokemus sinulla Aino on tästä (kahvinjuonnin vähentämisen lisäksi ;-))? 🙂

    • Aino kirjoitti:

      Joo, mä kans rakastan kahvin tuoksua! Ja tosi kurjaa, että sun vatsa on noin herkkänä kahviin 🙁 Ihan ymmärrettävää ettei sellaista mistä tulee huono olo, tee edes mieli..

      Suosittelen ayurvedakonsultaatiota tosi lämpimästi! Siis mä pääsin eroon mun kiusallisesta hikoilusta, mun ruoansulatus rauhoittui, unenlaatu parani, mieli seesteentyi, ihmeellinen turvotus katosi.. Ihan näin muutamia juttuja mainitakseni. Omalla kohdalla se oli sellanen elämää mullistava kokemus 🙂

  5. Minsku kirjoitti:

    Minä oon aina ollut se jonka käsi nousee pystyyn kun joku vaan kysyy (millon vaan ja missä vaan!) : Kuka ottaa kahvia?
    Pari viikkoa sitten puhdistin sitruunahapolla meidän kahvinkeitimen (jota kuitenkin säännöllisesti puhdistetaan!) ja jotenkin alkoi ällöttämään ne saostumat mitä sieltä kaittimestä irtosi ? Hetken siinä ”ällöiltyä” asiaa päätin että tuollaista kahvia en juo enää. Aloin juomaan teetä kahvin sijasta. Pari päivää oli pientä päänsärkyä mutta todellakin nyt olo on paljon parempi kuin silloin, kun kahvia kului ”muki tolkulla” (hah haa!). Oon tehnyt saman havainnon unen laadusta, nukun paljon sikeämmin ja nukahdan minuutissa!
    Ainut hetki jolloin join kupillisen kahvia, oli viime viikonloppuna kun miehen kanssa istuskeltiin grillikodassa ja keitettiin kunnon nokipannukahvit ❤️ Voi että maistui hyvälle.
    Eli kahvi taitaa minulla olla nyt ihan satunnaisesti juotuna mukana elämässä. Ainakin toistaiseksi.
    Ja huomasin että on aivan ihania erilaisia teemakuja!! Ihana kokeilla kaikkea erilaista…

    • Aino kirjoitti:

      Hahhah, aika jännä! 😀 Mutta ymmärrän täysin ton fiiliksen ja varmasti tekee tosi hyvää kokeilla välissä jotain erilaista. Mäkin tykkään tosi paljon kaikista erilaisista teelajeista, viimeaikojen lemppari on ollu ehdottomasti ihanan raikas fenkolitee.. Nam! 🙂 Ja ai että.. tollaset nokipannukahvit kyllä maistuis! Tulee pelkästä ajatuksesta mieleen talviset hiihtoretket 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *