Hae
Aino Mäkelä

Mitäs jos pärjäisitkin paremmin ilman?

Kyselin vähän aikaa sitten Instagramin puolella teidän kahvinkäyttötottumuksia – tai lähinnä sitä, että juotteko kahvia ja jos niin miksi. Huimat 77% vastanneista kertoi nautiskelevansa aamukahvia, mikä nyt sinällään ei yllätä sillä onhan suomalaiset tunnettuja hurjasta kahvinkkulutuksestaan.. 😉

Muun muassa tälläisiä vastauksia sain:

”Piristää, ajatus alkaa kulkea ja päivä lähtee hyvin käyntiin!”

”Kahvi on hyvää!! <3 Tuo hyvän mielen. Virkistysmielessä tarvitsen sitä vasta iltapäivällä.”

”En oo koskaan oppinut juomaan kahvia, en kaipaa sitä yhtään :D”

”Tee maistuu enemmän :P”

”Lämmin juoma ja se on hyvää. En hae piristystä sillä.”

”Kahvi vaan kuuluu aamuun, ei sille löydy sen enempää sanoja :)”

”Se odottaa aamuisin pannussa valmiina mieheni keittämänä. Lähinnä enemmän tapa kuin tarve :)”

”Ensimäinen reaktio: kahvi on hyvääihanaamaukasta, parasta. Toinen: no ehkä pieni kofeiiniaddiktio..”

”Tulee jotenkin levoton olo jos juon aamuisin. Mulle paremmin sopii aterian päälle esim :)”

”En oo ikinä oppinu juomaan kahvia. Vihreä tee best!”

”Riittääkö pelkästään vastaus KAHVI <3”

”Rutiini, jolla saa aloitettua päivän, hitaasti ja nautiskellen juotuna siis ja lisäks kahvi on superhyvää<3”

”Juon vain kahvin aamulla, koska tykkään sen mausta paljon ja jos sen juo myöhemmin niin vaikuttaa yöuniin.”

”Koska hyvää :P”

”Aamuvedellä ja kahvilla päivä lähtee parhaiten käyntiin.”

Syy, miksi olin niin utelias muiden kahvikäyttäytymisestä on oma (lievästi) ongelmainen suhde siihen. Mä nimittäin rakastan kahvia – laadukkaan ja aromikkaan kahvin tuoksua ja makua. Mutta kuitenkaan se ei tee mulle hyvää. Vuosien stressihyrränä pyöriminen on tehnyt musta tosi herkän kaikille ärsykkeille ja stimulanteille, ja joskus yksikin kuppi kahvia on liikaa.

… ja kun se ei aina jää edes siihen yhteen kuppiin.

Kahvissahan ei sinänsä ole mitään pahaa kohtuudella nautittuna.

Tutkitustihan kahvi parantaa niin fyysistä suorituskykyä kuin myös keskittymiskykyä, joten aamukahvin nauttimisella on ihan pointtinsa! Kahvi myös piristää, kohentaa mielialoja ja sisältäähän se runsaasti myös kehoamme suojelevia antioksidantteja. Kuppi tai pari päivässä siis voi olla todellinen terveysteko, eikä mun mielestä kenenkään tarvitse vähentää kahvinkulutusta ellei koe sitä ongelmaksi.

Mutta ongelma on ehkä siinä, että ihmiset on niin tottuneita kahvin juomiseen ja sen vaikutuksiin, ettei niitä kaikkia enää välttämättä edes huomaa.

Mulla tilanne nimittäin oli vähän sellainen. Join aiemmiin helposti vajaan pannullisen kahvia päivässä ihan tottumuksesta, enkä tajunnut kuinka paljon tekohengitän itseäni sen avulla.. Olin väsynyt ja levon tarpeessa, mutta pidin itseni käynnissä stimulanteilla. Ja kun väsyneenä juo kahvia alkaa keho pikkuhiljaa käydä kierroksilla ja luonnollinen unentarve mennä sekaisin, jolloin yöunet vähentyy entisestään ja aamulla kuppi kahvia on välttämätön… ja näin noidankehä on valmis. 

Onneksi niihin aikoihin kävin ayurvedakonsultaatiossa, joka rohkaisi mua lopettamaan kahvin juomisen. Ayurvedan mukaan mä olen nimittäin kehotyypiltäni pitta ja oikeastaan kaikki stimulantit tekee mulle huonoa.

Koska pitan luonteenpiirteisiin lukeutuu tietynlainen määrätietoisuus ja suorittaminen mä lopetin kahvin juomisen kuin seinään. Muistan, että alku oli vaikea, mutta sinniteltyäni tietyn pisteen yli mun maailma alkoi kirkastumaan. Olo ilman kahvia olikin aika seesteinen ja pystyin keskittymään asioihin paremmin. Samalla kaikki turha hösääminen jäi eikä stressikäyrät kohonneet samalla tavalla.

Vaikka olinkin pitkään ilman kahvia, sorruin vuosi sitten herkullisena tuoksuvan kahvin houkutukseen.

Tämän kuluneen kahvintäyteisen vuoden aikana olen oppinut kaksi asiaa: oon koukussa kahvin makuun. Kyse ei ole tarpeesta, vaan pelkästä (joka aamuisesta) nautinnon hetkestä. Toisekseen olen oppinut, että tässäkin asiassa kohtuus on kaiken ydin.

Yksi kuppi aamulla maistuu taivaalliselta ja käynnistää mun päivän nautinnollisesti. Ja ehkäpä se sopiva annos kofeiinia saa näppiksen laulamaan tehokkaammin aamun ensimmäisinä tunteina? Se yksi kuppi reilulla lorauksella kauramaitoa on mulle juuri sopiva määrä ja satunnaisen toisen kupin kohdalla mun päässä alkaa pyörimään ja alan voimaan pahoin.

Varmaan sanomattakin selvää, että sitä toista kuppia ei usein tee edes mieli.

Kuitenkin väsyneenä ja stressaantuneena huomaan, että se yksikin kuppi on liikaa. Silloin jo pieni määrä kofeiinia saa mut räjähdysherkäksi ja stressikäyrät hipomaan pilviä. Kupillinen kahvia on mulle siis myös hyvä mittari siinä milloin on aika rauhoittua hetkeksi.

Vaikka mua nolottaakin olla heikko ja riippuvainen kahvin aikaansaamasta nautinnosta, aion silti nautiskella sitä hyvällä omalla tunnolla – kohtuudella. Tavoitteena ois kuitenkin vähentää kahvia niin, että se ois vaan viikonloppujen luksusjuttu. Sitä varten tarvitsisinkin teidän vinkkejä: ootteko löytäneet kahville mitään oikeasti toimivaa korviketta? Teestä en saa samoja kiksejä, joten se ei mulla toimi. Rasvakahvi puolestaan toimii hyvin sillä se tasoittaa kofeiinipiikkiä, mutta mulla se vie nälän niin hyvin mennessään että unohdankin sitten helposti syödä 😀 Sikurikahvi lienee sitten seuraava kokeilulistalla, sillä siitä oon kuullut useampiakin positiivisia kommentteja. Toivottavasti se toimis!

<3 Aino

SEURAA MYÖS: IG @makelaino / FB RAWinto

2 kommenttia

  1. Roosa kirjoitti:

    Ootko kokeillut matchaa kahvin korvikkeena?

    • aino kirjoitti:

      Joo, itseasiassa oon! Sekin jäi silloin aikoinaan, kun ayurvedakonsultaatiossa sanottiin ettei se oo niin hyvä pittalle, MUTTA just viime viikolla tilasin sitä Puhdas+:lta kotiin :D! Ihan sellaisenaan se ei oo mun mielestä kovin hyvää, mutta matchalattena toimii tosi kivasti <3 Käytätkö sä matchaa, oisko käyttövinkkejä?! 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *