Brownie-sunnuntai
2
Huomenna on eessä paluu arkeen. Kello herättää jo viiden aikoihin ja kuudelta pitäis olla jo työkamat päällä heilumassa työpaikalla! Hassua 🙂 Ootan kyllä niin innoissaan, vaikka tiiän että tuun kyllä jossainvaiheessa taas niin kyllästymään tuohon.. mutta mikäpä työ ois aina kivaa? Ainakin tuolla mä viihdyn ja duunikaverit on huippuja, se tekee jo paljon!
Tänään siis otin vapaasta kaiken irti. Nukuin pitkään (vaikka ensin mietin herääväni aikaisin jotta huominen ei tuntuis niin pahalta..) ja kävinkin heti herättyäni reippailemassa raittiissa ulkoilmassa 🙂 Oli ihana pikkupakkanen ja aurinkokin vähän pääs näyttäytymään, ei vois olla parempaa alotusta aamulle! Suosittelen aamulenkkejä kyllä kaikille 🙂
Päivällä oli pakko käydä vähän syväjäädyttämässä itteä ja kattomassa pikkuveljen jääkiekkopeli. Mä niin rakastan niitä pelejä! En tiiä mikä siinä jääkiekossa niin viehättää, mutta pelin jälkeen oon aina ihan hullun hyvällä tuulella ja täynnä energiaa.. joku piilevä ADHD varmaan 😀 Vaikka varpaita vähän paleli niin oli siistiä nähä kun pojat taas voitti, vaikka peli välillä oli vähän…noh, katastrofaalista seurattavaa.
Nyt oon vaan valmistautunu huomiseen työpäivään. Pakko yrittää rauhottua rauhassa kämpillä, että saan aikaisin unenpäästä kiinni 🙂 Mikään ei oo hirveämpää kun pyöriä sängyssä ja kattoa kelloa joka uhkaavasti lähestyy herätysaikaa…yäk. Leivoin mun ihanille työkavereille punajuuri-brownieita oman takaisinpaluuni kunniaksi – en fiilistele itteäni niin paljon, että mun työhönpaluu ois juhlan arvosta, no worries! Teki mieli vaan testata tätä reseptiä ja mikäs sen kivempaa kun ilahduttaa kavereita herkuilla 🙂 Mä rakastan leipomista mutta sitä tulee harrastettua ihan liian harvoin, koska mulla ei oo ketään kelle kaikki herkut syöttäisin! Paitsi nyt, kun palaan takas työelämään.
Ihan ensimmäisenä anteeksipyyntö siitä, että olen niin huono kommentoimaan! Seuraan kyllä ahkerasti blogiasi ja edelleen tykkäilen, en vain oikeen tykkää/osaa kommentoida blogeja..:DMutta niin mihin palaat töihin? 🙂 Itsellänikin on juuri tuo sama ongelma että rakastaisin leipoa, mutta ei vain ole ketään kelle niitä herkkuja syöttäisi ja ei oikein inspaa joka päivä kokonaista kakkua kiskoa omaan napaan..:DTota jääkiekkoa mä en oo ikinä ymmärtänyt, tai oikeastaan minkään urheilun seuraamista. Ehkä se on kuitenkin eriasia kun joku oma läheinen pelaa..?PS: _punajuuri_brownie?:O
Tiiän tunteen, itsekkin oon tosi huono kommentoimaan blogeja! Joten no worries, kiva tietää että oot vielä linjoilla :)Meen siis mun entiseen duuniin takas elikkä siivoushommiin. Yritin nyt syksyllä tehdä muita hommia, mutta mulle sopii paremmin tommoset työt jossa kokoajan tehdään jotain entä istuskelu/seisoskeluhommat. Ja ekan päivän jälkeen fiilis on kyllä huippu!Joo ja siis en mäkään oo muita pelejä seurannut kun just mun pikkuveljen.. jotenkin siihen osaa eläytyä enemmän, kun on joku jonka peliä seurata ja jonka kans voi fiilistellä pelin jälkeen niitä tunnelmia :)Nuo browniet oli ihan älyttömiä, vaikka punajuuri varmasti vähän hämää! Laitan reseptin jakoon mahdollisimman nopeesti niin pääset testaamaan – ainakin suosittelen 😉