Huumaannu hyvästä olosta
14
Väsyttääkö, kiukuttaako? Tuntuuko, että seinät kaatuu päälle ja elämä junnaa paikallaan?
Istahda alas, laita silmät kiinni ja hengitä syvään. Sulje ympäröivä hälinä mielestä ja keskity hetki siihen, miltä susta tuntuu. Siihen, kuinka hyvältä susta tuntuu – nimittäin se mihin keskitytyt, se lisääntyy. Vaikka arjen kiireet painais päälle, löydät varmasti jotain positiivista josta voit olla kiitollinen.
Keskellä elämäntapamuutosta voi joskus olla vaikea löytää motivaatiota niihin hyviin valintoihin, mutta keskittymällä niihin pieniin hyviin asioihin se kummasti lisääntyy kuin itsestään.
Mieti kuinka paljon oot saanut lisää energiaa päiviin tekemällä ihan pieniäkin muutoksia ruokavalioon ja ateriarytmiin – syömällä enemmän hedelmiä ja marjoja sekä lisäämällä salaatin määrää lautasella. Eikö ookkin ihanaa, että sen yhden pienen suklaapatukan sijasta voit syödä triplasti enemmän terveellistä ruokaa? Kuinka mahtava onkaan se fiilis kun ruokailun jälkeen ei olekaan väsähtänyt ja turvonnut fiilis, vaan oikein tunnet kuinka energia kropassa lisääntyy?
Ja entä se liikunta! Kuinka inhottavalta ne ensimmäiset juoksulenkit ja hikitreenit tuntui, kuinka tuskaisia ne viimeiset kolme toistoa oli.. Ja kuinka kevyeltä se sama nyt tuntuukaan 😀 Se endorfiiniryöppy, mistä saa nauttia treenin jälkeen, tuntuu niin paljon paremmalta entä saunakalja löylyjen jälkeen – eikö totta? 
Tälläisten pienten asioihin ei aina tule kiinnitettyä huomiota – olisikin loistavaa, jos jaksaisi kirjoittaa treeni-/fiilispäiväkirjaa, jota voisi selata silloin kun epätoivo iskee ja tekee mieli luovuttaa ja palata takaisin entiseen, siihen laiskaan ja aikaansaamattomaan arkeen.
Päiväkirjan pitäminen myös auttaa jäsentelemään omia ajatuksiaan. Aina puhutaan siitä, kuinka treenatessa pitää mennä oman mukavuusalueen yli kehittyäkseen. Oletteko ajatelleet, että se pätee ihan kaikkeen elämässä? Erityisesti elämäntapamuutoksiin – kuinka suuri onkaan kynnys valita toisin, miten on aina aiemmin tottunut valitsemaan. Kynnys valita rauhallinen koti-ilta kreisibailujen sijaan on suuri, vaikka oikeasti sisimmässään sen halulaakin tehdä – se tuntuu väärältä, koska niin ei ole totuttu tekemään.
Arjen pienet luksushetket – loistava välipala päikkäreiden jälkeen <3
Palauta mieliin ne hyvän mielen fiilikset, joita ne sun hyvät valinnat on saaneet sulle aikaan 🙂 Lue päiväkirjaa tai katsele kuvia – mä itse pyrin aina tallentamaan sellaiset hetket puhelimeen, niitä selatessa tylsästä päivästä tulee aina vähän parempi! Just sellaset hyvänmielen kuvat mun päivistä toimii tän postauksen kuvituksenakin, ne arjen pienet ilon hetket on tallentunut muistoiksi juuri noihin otoksiin.
Iloa päivään!
<3 Aino
Ihanan positiivinen blogi sulla ja aina on hyviä vinkkejä laidasta laitaan 🙂 Yksi asia minua on kuitenkin jo jonkin aikaa ”ärsyttänyt” (siksi suluissa, että en ole menettänyt yöuniani tämän vuoksi :D). Asia on siis se, että voisitko yrittää käyttää vertaillessasi asioita keskenään KUIN-sanaa? Nyt käytät aina ENTÄ-sanaa ja se on jokseenkin kummallista sekä vaikeasti luettavaa 😀 En tarkoita olla mikään kielipoliisi, mutta… 😀
Hahhahhaa mulle on sanottu tosta ennenkin! Mut minkäs mä tälle Oulun murteelle mahdan.. 😀 Lupaan jatkossa yrittää kiinnittää siihen tarkemmin huomiota kirjottaessani.
Kiva että viihyt ja kiitos kommentista!:)
Ymmärrän, että omasta murteesta ei niin vain pääsekään eroon (eikä tarvitsekaan!). Myöskään itselle normaalit sanat on sellaisia, että ei niitä tule edes ajatelleeksi, että ne olisi jonkun mielestä hassuja. Ja tiedän mistä puhun!
Terv. entinen raumalainen 😀
Jatka siis samaan malliin kivojen juttujen kirjoittamista :p
Hahha jep, niinhän se on! 😀 Tosiaan tuntuu aina välillä hassulta joutua selittelemään kavereille omia sanoja joita käyttää, kun ne ei vaan yksinkertaisesti tajua mitä tarkoitan..hahh! Mutta kirjoittaessa tosin pystyy vähän erillailla kiinnittämään tommosiin asioihin huomiota, vaikkapa siten oikolukiessaan (jos ne entä sanat silloin edes tarttuu silmään, itselle kun se on se ”oikea” tapa kirjoittaa..heh!) 🙂
Tämäpä oli kiva postaus 🙂 Mukavan oloinen blogi muutenkin!
Mitäs tuo välipala sisälsi?
http://outinfitness.fitfashion.fi/
Kiitos Outi! Siinä on appelsiinia, ananasta, kookosvettä, vaniljaprotskua, Udo’s Oilia ja siemeniä 🙂
Kuulostaapi hyvältä 🙂
Ihan superihanaa, älyttömän raikasta! 🙂
Pieni kritiikki pakko heittää, vaikka blogista tykkäänkin. Kirjotat ihan sujuvaa tekstiä, mutta sun kuvat voisivat olla hieman nätimpiä.. En tiedä oletko sitten sellainen ns. ei-visuaalinen ihminen, mutta omasta mielestäni blogi tuntuu paljon tasokkaammalta, jos kuviin panostetaan. Sun kuvat on välillä vähän epäedustavia sekamössöjä, et nää ilmeisesti tärkeäksi panostaa kuviin?
Jos kuvat olisivat laadukkaita(se onnistuu iphonellakin, ei tarvita järkkäriå;)) niin jotenkin blogisi olisi raikkaampi ja tasokkaampi 🙂
Ajatusmaailma sulla on niin kohdillaan ja kirjoitat hyvistä aiheista:)
Kiitos vaan kommentista! Itseasiassa oon itse kiinnittänyt samaan huomiota ja harmittaa välillä, kun kuvien laatu on mitä on. Oon kin pyrkinyt kokoajan panostamaan niihinkin enemmän ja enemmän 🙂 Tämänkin postauksen kuvat on vaan napattu omasta instagramista ”postauksen täytteeksi” – itse kuitenkin tykkään, että postauksessa on edes jotain kuvamateriaalia, hihihhi, eikä aina oo aikaa kuvailla niin paljon kun haluais (talvella varsinkin päivänvalon aikaan oli aika tuskaista yrittää saada hyviä kuvia..) eikä koneellakaan aina löydy tarpeeksi ”täyttömatskua” valmiiksi.
Mutta tosiaan – kiitos kommentista ja todellakin kuviin tuun jatkossa enemmän panostamaan! On se visuaalisuus kuitenkin niin tärkeä osa blogin kokonaisuutta:)
Aivan! Kiilasit juuri itsesi mun lempibloggaajien kärkeen -taidosta ymmärtää kritiikkiä kypsästi 😉 oot loistotyyppi!
Voi apua, tässähän ihan punastuu 😀 Kiitos!
Minä taas nimenomaan pidän tästä huolettomammasta tyylistä – ei kaiken tarvitse aina olla niin ammattimaista ja siloteltua! Liikaa on blogeja, joissa kuvat on photosopattu viimeisen päälle ja samat maneerit toistuu. Ihanaa löytää tällainen maanläheisempikin meininki! Eli meitä on moneen junaan 🙂
Hihhih kiva tietää! Itsekkin kyllä tykkään että kuvissa näkyy ”elämä”, mutta pelkkää pikselimössöä on kyllä tympeä katsella – sen välttämiseen yritän jatkossa kiinnittää enemmän huomiota 😀