Someton päivä

Niin, torstaina se sitten oli – mun kauan odottamani someton päivä. Tavallaan musta on vähän huolestuttavaa, että koin tän päivän edes tarpeelliseksi.. Ja ehkä vielä vähän huolestuttavammaksi sen, ettei ajatus siitä tuntunut kovin helpolta.

Oonko oikeasti niin addikti?! Oonko oikeasti niin puhelimen vietävissä?!

Aamulla fiilis oli aika kevyt, sillä kyllähän someton päivä tarkoittaa myös tietynlaista vapautta. Vapautta siitä, ettei tarvitse jatkuvasti olla kaikkien saatavilla ja kommentoimassa ja tykkäilemässä kaikesta. Välillä kun pitää oikein kilpaa tykkäillä kaikesta, ettei kukaan vaan ennätä pahoittamaan mieltään – se on kyllä yks somen huonoista puolista.

Se kuinka paljon tykkäyksiä ja kommentteja somessa saa ei määrittele ketään ihmisenä, ja se olis jokaisen hyvä muistaa.

PÄIVÄ ILMAN SOMEA

Aamu oli kaunis ja aurinkoinen, jotenkin tosi rauhoittava. Ajaessani kohti toimistoa näin miten jossain kaukana jokin kimmelsi auringon valossa – ja päästessäni lähemmäs huomasin, että se jokin oli bussia odottavien lasten puhelinten näytöt.. Se vahvisti mun fiilistä siitä, että on tärkeä opetella rajoittamaan omaa puhelimenkäyttöä.

Jo samalla matkalla olin ottamassa puhelinta käteen ja laittamassa ääniviestiä mun poikaystävälle, mutta koska myös WhatsApp oli pannassa päädyin soittamaan. Vaikka WhatsApp onkin hyvin pitkälti korvannut perinteiset tekstiviestit on se ainakin mun omassa käytössä enemmän viihdettä – ryhmäkeskusteluja, ääniviestejä, giffejä ja hyvin vähän vain sitä oikeaa asiaa. Sellaista jatkuvaa ärsykettä joka ”pakottaa” ottamaan puhelimen käteen kerta toisensa jälkeen, sellaista jota ilman kyllä pärjään.

Kahvitauolla yritin vahingossa avata Facebookkia, mutta huomattuani mun tahdottoman sormiliikkeen suljin sen yhtä nopeasti – ja onneksi lentokonetilan ansiosta en olis päässyt sinne kuitenkaan. Tää sama toistui vielä toisen kerran päivän aikana, mutta Instagramiin en ollut menossa kertaakaan! Käytänkin Instagramia keskimäärin päivässä vain noin puolisen tuntia, mikä on mun mittarilla aika vähä. Isoin ongelma mulla siis lienee jatkuva ”turha” tsättäily ja Facebookin selaaminen.

Lounastauolla menin ulos syömään ja syötyäni laitoin pitkäkseni penkille ja nautiskelin auringosta. Ja voi vitsi miten rentouttavaa se oli ! Paljon, paljon kivempaa kuin puhelimen näprääminen sisätiloissa!

Päästyäni kotiiin puuhastelin ulkona ja siivosin, vaikka harvemmin sitä harrastankaan. Salkkarit jouduin katomaan poikaystävän puhelimelta, sillä omassa ei ollut nettiä ja tietokonekkin jäi viettämään ansaittua vapaailtaa toimistolle. Unohdin jopa välillä missä mun puhelin oli enkä edes aina huomannut, kun joka oli koittanut soittaa.

Vasta illalla jäädessäni aivan yksin ilman tietokonetta, televisiota tai edes kirjaa ja olin tehnyt KAIKKI päivän askareet mulla tuli sellainen olo, että ois ollu kiva pyörähtää somessa. Sen sijaan soitin pari puhelua, pesin hampaat ja painuin pehkuihin – ja nukahdin niin nopeasti, etten edes muista milloin viimeksi!

Aamulla herätessä ensimmäisenä mielessä ei ollut puhelin, vaan kiva fiilis somettomuudesta. Päätin jatkaa samalla tavalla – en nyt täysin somettomasti, mutta lisäämällä paaaaaaljon somettomuutta arkeeni.

FIILIKSIÄ SOMETTOMUUDESTA

• Mä pystyin siihen! En olekkaan niin koukussa, kuin luulin.
• Maailma ei kaadu, vaikka en tiedä kaikesta kaikkea ensimmäisenä – ja kaikkia asioita ei aina tarvis edes tietääkkään.
• Vasta illalla kun tuli tylsää, teki mieli alkaa selailemaan puhelinta. Eli some on mulle edelleen pakopaikka tylsyydelle – tästä täytyy siis opetella irti.
• Unohdin Emmin syntymäpäivän, kun en huomannut Facebookin ilmoitusta.
• Muistin, että ihmisille voi myös soittaa – ja se on paljon kivempaa kuin ääniviestittely!
• Olin enemmän läsnä ja vähemmän hätänen
• Ja mikä parasta – nukahdin illalla paljon nopeemmin!

Innostuin somettomuudesta tosi paljon ja haluan kannustaa myös muita kokeilemaan! Kuten jo sanottu, somessa on paljon hyvää – mutta myös paljon sellaisia juttuja, joita pitää miettiä. Itse en ainakaan halua olla liikaa somen (tai minkään muunkaan!) vallassa.

Onko sulla hyviä vinkkejä, miten oot vähentänyt omaa somen käyttöäs? Kiinnitätkö ylipäätään huomiota siihen, kuinka paljon vietät aikaa puhelin kädessä? Onko tää edes sun mielestä sellainen asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota?

<3 Aino

SEURAA MYÖS:
IG @makelaino / FB RAWinto