Hae
Aino Mäkelä

Ketogeeninen ruokavalio – hyväksi vai haitaksi?

Uskaltaisin veikata, että lähes jokainen on kuullut sanan ”ketogeeninen ruokavalio” viimeisen vuoden aikana ja varmasti jokainen tietää jonkun, joka ”ketoilee”. Ketogeeninen ruokavalio onkin tän hetken ”hittiruokavalio”, josta kuhistaa joka nurkassa ja jonka ylivoimaisuutta hehkutetaan. Mutta miten on, onko siinä oikeasti järkeä?

Ketogeeninen ruokavalio

Ketogeenisessä ruokavaliossa pyritään ketoosiin, jossa elimistö käyttää pääasiassa energiakseen glukoosin sijaan keto-aineita. Ketoosi on elimistölle luonnollinen aineenvaihdunnan tila, eikä sitä tulisi sekoittaa ketoasidoosiin. Päästäkseen ketoosiin henkilön tulee rajoittaa hiilihydraattien saanti ruokavaliossaan alle 50 grammaan vuorokaudessa.

Ketogeeninen ruokavalio koostuukin pääasiassa rasvasta 70-75%, kohtuullisesti proteiinista 20-25% ja rajoitetusti hiilihydraateista 5-10%.

Oikein toteutettuna ketogeeninen ruokavalio on ravitseva ja maukas. Lihaa, kalaa, kanaa, kananmunia ja hyvälaatuisia rasvoja, pähkinöitä sekä tiettyjä kasviksia. Ketoilijoiden annoskuvat onkin yleensä aivan ihanan näköisiä!

Elimistö alkaa siirtymään ketoosiin 3-4 päivän hiilihydraattirajoitteisen päivän jälkeen, kun elimistön glukoosivarastot on käytetty loppuun – tällöin elimistön on käytettävä energiakseen keto-aineita. Elimistön adaptoiduttua ketoosiin se käyttää keto-aineiden ja ravinnon rasvan lisäksi energianaan myös kehon varastorasvaa.

Kannattaako ketoosi?

Kuten jo mainittu ketoosi on elimistölle luonnollinen aineenvaihdunnan tila. Ketogeenistä ruokavaliota on käytetty terapeuttisena ruokavaliona jo vuosikymmenien ajan mm. epilepsian hoidossa. Pitkäaikaisesta ketogeenisen ruokavalion noudattamisesta ei kuitenkaan ole vielä tutkimuksia, joten sen puolesta en voi puhua. Ja vaikka kuinka puhutaan, että alkuaikoina ihmiset olivat ketoosissa niin sekään ketoosi ei ollut jatkuvaa – silloin syötiin energiavarastot täyteen, kun ruokaa oli saatavilla.

Monet ketoosissa olevat intoilevat sen vaikutuksista: paino putoaa, vyötärö kapenee, keskittyminen tehostuu, vatsavaivat katoaa, energiatasot nousevat, unenlaatu paranee, makeanhimo katoaa.. ja kaikki nämä on toki positiivisia juttuja, kun on kyse omasta arjesta ja jaksamisesta!

Ketoosin tutkitut terveyshyödyt liittyvät juurikin mahdollisiin positiiviin muutoksiin painossa, ehkäisevään ja hoitavaan vaikutukseen sydän- ja verisuonitaudeissa sekä 2 tyypin diabeteksessa,  aknen hoitoon, rappeuttavien neurologisten sairauksien hoitoon ja naisilla PCOS:in hoitoon.

Koska oon terve ja hyväkuntoinen ja elämänlaatu on mallillaan, en ole itse kokenut tarvetta aloittaa ketogeenistä ruokavaliota.

Mun ruokavalio on monipuolinen ja tasapainoinen, ja se tukee täydellisesti mun terveellistä elämäntyyliä. Mulla on kuluneen vuoden aikana tippunut paino ihan itsestään, joten en missään nimessä halua enää laihtua. Muista ketogeenisen ruokavalion positiivisista vaikutuksista – kevyt olo, parempi keskittyminen, tasaiset energiatasot, parempi unenlaatu, kadonnut makeanhimo & näläntunne – oon saanut nauttia pätkäpaastoillessani.

Jokaisen, joka harkitsee ketogeeniselle lähtemistä kannattaa miettiä miksi sen tekisi?

Mä en itse oikein tykkää siitä, että aina etsitään ”pikakeinoja laihdutukseen”. Toisekseen en myöskään tykkää siitä, että ihmiset hurahtavat johonkin kultinomaisesti – ja tässä ketoilussa nyt tuntuu yhdistyvän molemmat asiat.

Jos painonhallinnan kanssa on ongelmia, olisi mun mielestä tärkeämpää miettiä MIKSI painoa kertyy/MIKSI se ei putoa? Ketogeeninen ruokavalio on ääripää ja mä uskon, ettei se ole välttämätön painonpudotuksen ja oman hyvinvoinnin saavuttamiseksi.

Vaikka ketoilijat kuinka puhuu miten helppoa, ihanaa ja mahtavaa ketoilu on, niin todellisuudessa se kuitenkin vaatii arkeen tietyt rajoitteet. Ketogeenisen ruokavalion aloittamista miettiessä kannattaa miettiä, onko oma elämäntilanne sille otollinen? Onko sinulla resursseja noudattaa tiukkaa ruokavaliota? Ja kestääkö oma mielenterveys jatkuvan ruoan kyttäämisen ja jokaisen suupalan analysoinnin?

Mä myönnän, että mun elämäntyyli on niin menevä ja sosiaalinen että se on yksi syy minkä vuoksi en ole innostunut ketoilusta. Tiedän, että reissuelämässä stressaisin ”mistä saisin oikeanlaista syötävää” ja pahimmassa tapauksessa olisin kokonaan syömättä – minä kun en halua syödä pelkästään makroja, vaan ruoan täytyy olla myös ravitsevaa.

Toisekseen mulla on ollut niin vaikea päästä irti omasta rajoittuneesta ruokakäsityksestä ”fitnessbuumiajoilta”, että tiedän mun mielen olevan tosi herkkä tälläisille rajoitteille – ja pahoin pelkään, että ketoilu ei ole hyväksi vuosia painon kanssa taistelleiden mielenterveydelle.

Nykyaikana ongelma piilee ehkä eniten kuitenkin siinä, että ruokaa on jatkuvasti ja kaikkialla saatavilla. Ja vieläpä laadutonta sellaista. Hiilihydraattien syöminen ei missään nimessä ole huono juttu, kunhan lähteet on vaan oikeat.

Enkä mä nyt täysin halua ketoilua tyrmätä ja se varmasti sopii monelle – varmasti mielenkiinnosta kokeilisin itsekkin, jos kokisin sen tarpeelliseksi ja olosuhteet sille suotuisaksi. Mutta se, että sopiiko se kaikille onkin toinen juttu. En usko, että mikään noin ääripään ratkaisu voi olla kestävä ratkaisu mitä tulee kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveyteen – vaikka toki uskon kyllä, että terapeuttisena ruokavaliona se voikin olla avain parempaan elämänlaatuun ja parantumiseen.

Mutta kuinka moni ketoilusta innostunut loppupeleissä osaa toteuttaa sen oikein? Niin, että se oikeasti tukee terveyttä?

Erinäisiä keskustelupalstoja lukeneena epäilen, ettei kovinkaan moni. Tuntuu, että ketoilumaailma on yksi villi länsi eikä monella itseään asiantuntijaksi tituleeraavalla ole taskussa muuta, kuin oma positiivinen kokemus ketoilusta. Sen vuoksi kaiken rakentaminen toisten tarinoiden varaan ja massalle suunnattuihin valmennuksiin ei oo kannattavia vaihtoehtoja,  sillä ketoilussakin on huomioitava yksilö ja sen tarpeet.

Jos mun pitäis tiivistää mun ajatukset, niin mä varmasti kehottaisin ihmisiä olemaan kriittisiä ketoilun suhteen. Vaikka se kuinka vaikuttaa mahtavalta jutulta, niin kaikki ei aina oo sitä miltä näyttää – varsinkaan tilanteessa, jossa ei oikeasti voida vielä tietää miten pitkäaikainen ketoilu meihin vaikuttaa.

Ja jos päätät aloittaa ketoilun niin toivotan sulle paljon tsemppiä ja toivon, että saat siitä kaiken hyödyn irti!

AINIIN JA VIELÄ YKS JUTTU! Ja tää on puhdas mainos, koska uskon että moni teistä oikeasti haluaa kuulla tän: nimittäin FitnessFirstillä on tän viikon ajan kaikki laadukkaat kotimaiset Puhdas+ tuotteet osta 2, maksa 1! Eli saat kaksi samaa tuotetta yhden hinnalla! Kannattaa hyödyntää tarjous ja täyttää kaapit nyt, sillä tarjous on voimassa niin kauan kuin tavaraa riitää 🙂

<3 Aino

SEURAA MYÖS: IG @makelaino / FB RAWinto

Pääsiäisen raikkain raakakakku

*Sisältää mainoslinkkejä

Vietin viime viikolla pari päivää marketeissa työkuvioissa ja pääsin hyvin virittäytymään pääsiäisfiilikseen – kaupat oli täynnä suklaamunia, mämmiä, narsisseja ja kaikkea muuta keltaista.

Ja siitähän se ajatus sitten lähti.

En ollut pitkään aikaan tehnyt raakakakkua – edellisen ehkä vuosi sitten, jos silloinkaan? – joten se houkutteli erityisesti. Halusin, että kakku on raikas ja herkullinen, suussasulavan pehmeä eikä lainkaan tunkkainen niinkuin raakakakut joskus tuppaa olemaan. En myöskään tykkää liian tuhdeista raakakakuista, joten halusin että tää ois kaikkea muuta.

Niinpä mä vietinkin mun synttäripäivän raakakakkua loihtien – ja vitsit, miten kivaa se oli! Laadukkaita raaka-aineita, inspiraatiota, ripaus seikkailunhalua ja luovuutta oli tällä kertaa se resepti, joka sai aikaan täydellisen lopputuloksen.

Tai kuka nyt täydellisen voi määritellä – mulle se oli sitä, että kakusta tuli juuri sellainen kun halusin. Ja ehkä vielä vähän parempikin! <3

MANGO-APPELSIINI-INKIVÄÄRIRAAKAKAKKU

POHJA
1 dl macadamiapähkinä
1,5 dl cashewpähkinä
2 dl mulperimarja
medjool-taatelia
1 rlk kookosöljy
ripaus merisuolaa

MANGOTÄYTE
3 dl mangososetta + 2 dl vettä
3 dl liotettuja cashewpähkinöitä
2 dl kookosmannaa
1,5 dl kaakaovoita
2 rkl sitruunamehua
2 rkl psylliumkuitua
0,75 dl kookossokeria
ripaus merisuolaa

APPELSIINI-INKIVÄÄRIHILLOKE
3 dl kristallisoitua inkivääriä
1 appelsiini
1 rkl appelsiininkuorta
1 rkl kookosmannaa
2 rkl psylliumkuitua

Hienonna pähkinät ja mulperit tehosekoittimessa. Lisää joukkoon ripaus suolaa. Poista medjool-taateleista kivet ja lisää ne yksitellen pohjamassaan. Viimeistele sekoittamalla joukkoon kookosöljy. Taputtele pohja tasaiseksi kakkuvuoan pohjalle.

Lisää cashewpähkinät, kookosmanna, mangosose ja vesi blenderiin. Sekoita tasaiseksi. Lisää joukkoon sitruunanmehu ja kookossokeri, sekä ripaus suolaa. Sekoita mukaan myös psylliumkuitu ja viimeisenä vesihauteessa sulatettu kaakaovoi. Maistele ja lisää halutessasi makeutusta!

Liota inkiväärinpalat runsaassa vedessä ja raasta appelsiininkuori. Sekoita liotetut inkiväärinpalat + 0,5dl liotusvettä sekä appelsiini keskenään blenderissä. Lisää joukkoon kookosmanna ja psyllium tuomaan täyteläisen koostumuksen.

Levitä pohjan päälle ensin kerros mangotäytetä ja sen jälkeen kaksi vuoan reunoja muodon mukaisesti kulkevaa ympyrää appelsiini-inkiväärihillokkeesta kakun keskelle. Lisää päälle loput mangotäytteestä varovasti ja nosta jääkaappiin jähmettymään vähintään neljän tunnin ajaksi.

Kakku on tietysti valmistettu vain parhaimmista raaka-aineista, jotka löydät kaikki FitnessFirstin valikoimasta. Luomuelintarvikkeiden lisäksi sieltä löytyy myös lisäravinteita, superfoodeja ja luonnonkosmetiikkaa – eli oikeastaan kaikkea, mitä omasta hyvinvoinnistaan huolehtiva tarvitsee! Ja mikä parasta: vielä huomiseen 17.4. asti saatte koodilla ”pääsiäinen” kaikesta -10%.

Toivottavasti innostuitte mun pääsiäiskakusta ja valmistatte sitä teidän läheisille – jos ei nyt pääsiäiseksi, niin joku toinen kerta! Se on nimittäin oikeasti superhyvää!

Ihanaa tiistai-iltaa,
<3 Aino

SEURAA MYÖS: IG @makelaino / FB RAWinto