Hae
Aino Mäkelä

Yllättävä avain terveyteen ja hyvinvointiin

Oon ollut viime kuukaudet aivan intopiukeana mun uusien ystävien suolistobakteerien suhteen! Oon imenyt niistä jos jonkinlaista tietoa ja kaivellut tutkimuksia vähän laidasta laitaan, minkä jälkeen oon vaan entistä vakuuttuneempi niiden tärkeydestä ja tehokkuudesta – sekä ennenkaikkea positiivisista vaikutuksista meidän hyvinvoinnille ja terveydelle. Ja niihin haluankin nyt myös teidät tutustuttaa!

Usein bakteerit mielletään pahaksi, mutta meidän suolistossa elävillä hyvillä bakteereilla on elintärkeä rooli. Ne muun muassa tuottavat vitamiineja ja säätelevät niin aineenvaihduntaa kuin immuunijärjestelmääkin, vapauttaa kehoon entsyymejä, hormoneja ja välittäjäaineita. Jo näillä muutamilla tehtävillä on suuri vaikutus meidän elämänlaatuun ja jaksamiseen! Suoliston tuottamat viestiaineet vaikuttaa siis aina aivoihin asti ja pystyy jopa levittämään rauhaa ja iloa.

Terveessä suolistossa elääkin arviolta noin 100 miljardia bakteeria, mutta kuitenkin joka neljännen suolistossa niitä on liian vähän ja liian yksipuolisesti. Bakteereista jokaisella on tärkeä tehtävänsä, jopa ”huonoilla”, ja tärkeintä onkin pitää bakteeristo tasapainossa ja hyvisten määrä positiivisena. Yksi syy, mistä suolistobakteereiden vähyys voi johtua voisi aika selvästi olla muuttunut ravitsemus ja tutkitusti oikeanlainenruoka saakin hyvät bakteerit viihtymään suolistossa ja lisääntymään niin, ettei haitallisilla bakteereilla ole tilaa temmeltää. 

Muistatte varmaan omat kokemukseni hiivasyndroomasta, siitä kiusallisesta suolisto-oireilusta? Siinähän on juurikin kyse suolistobakteeriston epätasapainosta ja vaikkakin suolistobakteerien suhteen on vielä paljon tutkittavaa, niin jokainen varmaan allekirjoittaa faktan että suoliston epäsuotuisat olot saa aikaan epämiellyttäviä ja jopa kiusallisia oireita, jotka voi heikentää elämänlaatua ja rajoittaa omaa arkea.

Jos niiltä voi välttyä täysin yksinkertaisilla, arkisilla jutuilla niin miksei me panostettaisi niin?

Länsimainen ruokavalio kun sisältää aika paljon kaikkea ”vaaleaa”, prosessoitua ja epäterveellisiä, käsiteltyjä rasvoja. Ne on sellaisia, jotka ei tee kovin hyvää suolistolle.. Meidän kaikkien ollessa yksilöllisiä on myös jokaisen bakteeristo erilainen ja mitä enemmän terveydelle hyödyllisiä bakteereja suolistossa on, sitä paremmin ne suojaavat elimistöä tulehduksilta ja taudinaiheuttajilta. Ruokavalio sääteleekin bakteerien voimasuhteita monipuolisen ruokavalion edistäessä parhaalla mahdollisella tavalla suolistomikrobien monimuotoisuutta, kun taas valkaistut hiilihydraatit, sokeri, alkoholi, stressi, liian vähäinen uni, liikkumattomuus, ja etenkin antibioottikuurit heikentää sitä.

Suolistobakteerien hyvinvointiin onkin kannattavaa panostaa, sillä niiden hyödyt on parhaimmillaan todella merkittäviä. Ne vaikuttavat suoliston lisäksi myös limakalvojen hyvinvointiin, jotka yhdessä parantaa vastustuskykyä estäen haitallisten aineiden imeytymistä suolistosta verenkiertoon ja siten ympäri kehoa. Täten se siis tehokas puolustaja kaikenlaisia taudinaiheuttajia vastaan ja tutkitusti voi auttaa kehoa suojautumaa jopa kakkostyypin diabetekselta, ylipainolta, masennukselta, kihdiltä ja suolistosyövältä. Ennenkaikkea tämä toimintamalli hilitsee elimistön hiljaisen tulehduksen syntymistä mikä on hyvin merkittävää terveydellemme, sillä juurikin tulehdustila antaa oivan kasvualustan kaikenlaisille sairauksille.

Aika siistä, vai mitä!?

Uskoisitko, että hyvän bakteerikannan vallitessa suolistossa myös aivot pysyvät terveinä ja mieliala koholla? ”Suolisto on toiset aivomme” on varmasti monille tuttu lausahdus. Monien vatsassa onkin varmasti joskus lennellyt perhosia tai vääntänyt jännityksestä ja ne onkin aivojen viestejä suolistolle, mutta tämä viestittely toimii myös toisin päin. Suolistobakteerit nimittäin tuottavat hermoston välittäjäaineita, kuten mielialaa kohottavaa serotoniinia.

Meidän ruokavalintamme muokkaavatkin todella paljon sitä, miten myönteisesti me nähdään niin itsemme kuin ympäröivä maailma –  ja itseasiassa erään tutkimuksen mukaan probiootteja syövät olivatkin yleisesti ottaen paremmalla tuulella ja kestivät paremmin stressiä sekä vastoinkäymisiä, kuin vertailuryhmä. Myös eläinkokeissa on osoitettu, että stressaantuneiden hiirten tila lievittyy maitohappobakteereilla ja suolistobakteerisiirteet auttoivat masentuneita sekä ahdistuneita hiiriä laskemalla kortisolitasoja.

Yksi suolistobakteerien kiehtovimmista ominaisuuksista mun silmissä on niiden vaikutus meidän aineenvaihduntaan sekä ravinnon käsittelyyn. Kiinnostukseni suolistobakteereita kohtaan kasvoi ekspotentiaalisesti kuullessani niiden oikeasti vaikuttavan ylipainoon. On nimittäin tutkittu, että ylipainoisten ihmisten suoliston bakteerikanta poikkeaa usein hoikkien bakteerikannasta ja lihavilla ihmisillä on hoikkia enemmän firmicutes  -bakteereita ja vähemmän bacteroides -bakteereita. Tutkimusten mukaan firmicuteit ottavat ruoasta enemmän kaloreita elimistön käyttöön mikä saa ihmiset lihomaan herkemmin ja on myös oletettu, että lihavan mikrobisto edesauttaa rasvan varastoitumista.

Myös suolistobakteerien vaikutus insuliinintuotantoon on varmasti yhteydessä tähän, sillä vääränalainen bakteeristo vaurioittaa suolen limakalvoa mikä altistaa tulehduksille. Tämä puolestaan heikentää elimistön reagointia insulii-hormooniin ja jos elimistö ei reagoi siihen riittävästi silloin ei myöskään verensokerin säätely toimi mikä on altistava tekijä kakkostyypin diabeteksen puhkeamiselle… Niin, luonnollisesti kaikki siis vaikuttaa kaikkeen – tässäkin asiassa 🙂

Hyvät suolistobakteerit siis
° auttaa pilkkomaan ja sulattamaan syömämme ravinnon
° tuottaa tärkeitä B-vitamiineja, K-vitamiinia ja folaattia
° osallistuu säätelemään elimistön sokeri-, kolesteroli- ja rasva-aineenvaihduntaa
° pitää haitalliset bakteerit kurissa
° muuntaa ravintokuidun lyhytketjuisiksi rasvahapoiksi, jotka on tärkeää ravintoa suoliston soluille
° muodostaa suolen seinämään esteen taudinaiheuttajia vastaan
° lievittää suoliston tulehdustiloja
° huolehtii immuunijärjestelmän oikeasta toiminnasta
° lähettää mielialaa kohottavia viestejä aivoille

Mistä niitä hyviä suolistobakteereita sitten saa?
° 
Hedelmistä ja kasviksista saat kuituja, joilla on prebioottinen vaikutus! Ne on hyvien bakteerien ruokaa ja siten lisää terveyttä edistävien probioottien kasvua suolistossa. Ja myös raakasuklaassa on paljon hyviä prebiootteja.
° Probiootit eli maitohappobakteerit puolestaan mm. laskee suoliston pH-arvoja ja luo täten happamat olot haitallisille suolistobakteereile. Ja näitä syönkin itse purkista päivittäin 🙂 Omiin suosikkeihin kuuluu myös kaikenlainen hapatettu ja kombucha.
° Ruoilla, joilla on alhainen glykeeminen indeksi on suotuisa vaikutus suoliston bakteerikantaan.

Turhia antibiootteja kannattaa välttää sillä ne heikentää suoliston bakteerikantaa selkeästi, tappaen hyviä bateereja. Sen sijaan Clostridium difficile -bakteerikanta on antibiooteille immuuni, ja se myös tuottaa muita suolistobakteereja enemmän myrkkyjä kehoon. Niinpä antibioottien seurauksena hyvien bakteerien määrä suolistossa laskee, huonojen nousee ja lisäksi myös myrkkyjä tuottuu enemmän.

Omat täsmäkeinot suolistobakteeriston hyvinvointiin on seuraavat:
° Nautin keskipitkiä rasvahappoja (MCT/kookosöljyä), joka antibakteerisena tekee hyvää suoliston bakteeritasapainolle
° Monipuolinen, värikäs ja kasvispainotteinen ruokavalio.
° Aamuisin lasillinen psylliumgeeliä yhdessä Puhdas+ Vahvojen maitohappobakteerien kanssa! Ei ole ihan sama mitä probioottivalmistetta käyttää, vaan kannattaa panostaa bakteerilajien laatuun ja monipuolisuuteen.
° Lusikallinen hapankaalia tai hieman kombuchaa päivittäin.

Toivottavasti teksti antoi teille jonkinlaista inspiraatiota! Suolisto on ystävä, ja sitä kannattaa myös kohdella sellaisena <3

Allekirjoitus

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa

2 kommenttia

  1. Kati kirjoitti:

    Moi! Kiitos tosi hyvästä kirjoituksesta 🙂 Osaatko sanoa mitä eroa on maitohappobakteereilla ja probiooteilla? Kun Puhdas+ merkillä on molemmat erikseen?

  2. Emilia kirjoitti:

    Moikka! Kiitos kattavasta kirjoituksesta. Oon ite syönyt nyt vajaa 5 kk vahvoja antibiootteja sairaalabakteerin takia ja yrittänyt juurikin kiinnittää huomiota että tulisi syötyä niiyä hyviäkin bakteereja,
    pitääkin ottaa taas hapankaali ja ”psylliumjuoma” takaisin rutiineihin, kun taas vähän unohtunut..

    Karmii aina kun lukee jostain että jo viikon antibioottikuuri voi vaikuttaa vielä vuosien päästä, kun itellä oli alussa jopa 2 vahvaa kuuria päällekäin. Eihän ne antibiootit mitään hyvää tee, mutta ei oo vaihtoehtoja :/ oon tosiaan vasta 17-v opiskelija ja kiireen keskellä välillä unohtuu huolehtia että tulisi niitä hyviä bakteereja +niitä tukevia aineita tarpeeksi käytettyä..

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *