Mun elämäntapamuutos on ollu vaihettaista ja matka on ollut aika tapahtumarikas. Kaikki alkoi aika tyypillisellä tavalla eli ruokavalioremontilla ja liikunnalla eikä siinä vaiheessa päässä hirveästi muuta pyörinyt kuin kulutetut kalorit ja lautasen makrot. Onneksi vuosien kuluessa mun ymmärrys asioista on syventynyt ja oon ymmärtänyt ettei se oo se keino, jolla päästään parhaimpaan mahdolliseen lopputulokseen.

Niistä ajoista kun vertailin kaupassa kilohintoja ostaen sen kaikista edullisimman maitorahkan ja mehukeittopurkin on mulla herännyt paljon uusia oivalluksia, jotka on saaneet ostoskorin sisällön lisäksi mun kauppakäyttäytymiseen myös muuta positiivista aikaan. Makroja ja edullista hintaa tärkeämmäksi tekijäksi on noussut tuotteiden puhtaus, laatu ja alkuperä.

“The food you eat can be either the safest and most powerful form of medicine or the slowest form of poison.”
– Ann Wigmore

Tää ei tosiaankaan tarkoita sitä, että kaiken suhteen pitäisi hifistellä vaan itseasiassa mun kauppakassit on täynnä ihan perusruokaa. Ja juuri sillä perusruoalla, sillä millä me suurimmaksi osaksi itseämme ravitsemme, on merkittävin rooli tässä palapelissä 🙂 Siihen voi tänään kulua hieman useampi euro, mutta tulevaisuudessa tuut vielä kiittämään niistä jokaisesta eurosta jotka sijoitit paremmin.

Omalla kohdallani nää paremmat valinnat onkin satsaamista luomuruokaan ja vieläpä lähellä tuotettuun, jos mahdollista. Miksikö? Lue ihmeessä juttu loppuun niin mä kerron sulle 🙂

Ihan ensimmäiseksi luomuruoassa mua kiinnosti sen vaikutus mun hyvinvointiin kiinnostuessani siitä mitä mä todella syön. Aluksi tieto lisäsi tuskaa ja hieman epätoivoakin, kun rupesin tutkimaan mitä kaikkea mä kehooni laitankaan syödessäni omenaa tai kuinka iso merkitys sillä on missä ja miten liha jota lautaselleni laitan on elänyt – eikä niistä jutuista lue pakkausten kyljessä, vaan asioista on otettava itse selvää.. Ja viime vuosien aikana teollisuuden ja tehotuotannon lisääntyessä torjunta-aineiden käyttö ja eläinten lääkitseminen on vaan kasvanut.

Onneksi tajusin nopeasti että voin omilla valinnoillani vaikuttaa positiivisesti kaikkeen mitä sitten teenkin ja sen vuoksi suosinkin luomutuotteita. Ne on tavan tuotteita puhtaampia sillä niiden viljelyssä/tuotannossa ei käytetä torjunta-aineita rikkakasvien kitkemiseksi tai kemiallisia aineita kasvun tehostamiseksi vaan kasvitaudeilta ja tuhoeläimiltä suojaudutaan luonnonmukaisin keinoin. Luomuviljelyssä onkin korkeat standardit, joita viranomaiset valvovat tiukasti ja jo itsessään luomumerkin käyttäminen onkin viljelijälle kallista. Ja sama pätee eläinkunnan tuotteiden suhteen aina siitä lähtien mitä eläimille syötetään.

Mä itse näen ja koen, että luomuviljely on pitkälti arvokysymys – samoin kuin myös niiden ostaminen. Se, että ihminen haluaa viljellä luomua osoittaa kunnioitusta niin luontoa kuin itse raaka-ainettakin kohtaan eikä pyri ahneesti maksimoimaan omaa satoaan ja tuotantoaan riistämällä luonnosta tai myrkyttämällä ihmisiä. Suomessa luomuviljelmillä saa käyttää reilua kymmentä luonnonmukaista torjunta-ainetta, kun tavan viljelyssä torjunta-aineita on 375 joista niiden kymmenen jälkeen loput on ihmiselle haitallisia, tai jopa hyvin haitallisia.

Luomuviljelijät mahdollistavatkin meille kuluttajille puhtaamman ja laadukkaamman ruoan ostamisen. Tavallisesti tuotetuissa raaka-aineissa on usein suuriakin pitoisuuksia kasvimyrkkyjä ja yleisimmät niistä ovatkin syöpää aiheuttavia karsinogeenejä, mutaatiota aiheuttavia mutageenejä ja aineita jotka voi johtaa hormonihäiriöihin. Niitä meille on siis kaupassa tarjolla runsain mitoin HeVi-osastolla, mutta niiltä voidaan välttyä jos valitsemme fiksusti.

Mä voisin pitää vaikka viiden tunnin luennon näiden aineiden vaaroista herkälle ihmisekeholle -ja etenkin herkistyneelle, stressaantuneelle – mutta uskon jokaisen tajuavan vähemmästäkin, että kyseessä ei oo mitenkään hyvä juttu meidän kenenkään terveydellemme. Joten jos haluatte niin voin jatkaa aiheesta vaikka omassa postauksessaan 🙂

Samalla kun viljellään mahdollisimman luonnonmukaisin keinoin niin luonnollisesti lista kielletyistä aineista on pitkä ja se on myös paljon parempi kasvillekkin. Kun kasvi saa elää mahdollisimman luonnonmukaisesti eikä sitä myrkytetä ja suojella voimakkaasti on sen selviydyttävä itse ja pysyttävä hengissä, mikä saakin siihen muodostumaan enemmän tärkeitä ravinteita joista myös me ihmiset hyödymme.

Ja jos sitten hetkeksi mietitään jotain muuta kuin itseämme, niin ajatellaanpas ympäristöä. Luomuviljely nimittäin pyrkii ekologisuuteen ja eettisyyteen, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen sen rikkauksia arvostaen. Toisin kuin tehotuotanto, jossa monet kasvit kasvavat mineraalivilloissa luonnollisten olojen sijaan. Monipuolinen viljely ja eloperäisen aineksen kierrätys myös mahdollisesti pienentävät viljelyn päästöjä.

Mitä enemmän me ostetaan luomua, sitä enemmän sitä pystytään viljelemään. Ja mitä suurempaan suosioon se nousee sitä parempia ja ekologisempia luomuviljelymuotoja voidaan kehittää! Ja kysynnän kasvaessa sekä viljelyn kehittyessä todennäköisesti myös hinnat tulee laskemaan ja vaihtoehtoja tulee jatkuvasti lisää. Huomasitte varmaan kaikki miten kovassa nosteessa kaikki vegaaniset tuotteet on viime aikoina ollut? Mä toivon, että luomu on vuorossa seuraavaksi.

Suosimalla luomua sä teet palveluksen itsellesi ja samalla osoitat arvostusta niin luontoa kuin viljelijääkin kohtaan. Sillä sä myös mahdollistat sen, että voit ostaa luomua jatkossakin. Parasta on, jos välikäsiä viljelmän ja oman keittiön välissä on mahdollisimman vähän sillä silloin todennäköisesti korvaus menee sille joka on kovimman työn tehnyt. Parasta tietysti olis jos voisin käydä naapuripitäjän maatiloilta hakemassa itselleni kaikki mitä tarvitsen! Ostamalla lähiruokaa tuet myös samalla kotimaista yrittäjyyttä ja taloutta.

Mä itse kiersin marraskuussa Etelä-Amerikassa luomuviljelmillä ja sen kaiken kovan työn nähneenä, mitä viljelijät satojensa eteen tekevät, on mun silmissä luomu oikeasti tosi edullista – tai oikeastaan vaan tavan tuotettu suhteessa kallista ja se kertoo sen bisneksen ahneudesta. Esimerkiksi halpa kahvi on musta ihan pelkkää riistoa sillä jos mietitään kuinka paljon kaupan katteen jälkeen jää rahaa sen pesemiseen, kuivaukseen, puhdistamiseen paahtamiseen, pakkaamiseen ja kuljetukseen..? Kuinkakohan monta senttiä sen jälkeen jää viljelijälle, mitä luulette?

Tietystikkään kaikella ei voi olla luomumerkkiä eikä sitäkään kannata ihan sokeasti tuijottaa. Ensinnäkin kuten jo sanoin, sen merkin käyttäminen on kallista, mutta toisaalta se ei oo aina mahdollistakaan jos raaka-aine on kasvanut villinä.

Ja hei – mä tottakai ymmärrän ettei kaikilla oo mahdollisuutta satsata samanlailla ruokaan, mutta mä toivon antavani ajattelemisen aihetta siihen tilanteeseen kun on varaa valita 🙂 Omalla kohdalla tää on täysin priorisointikysymys ja kaikki muut jutut tulee ostoslistalla aina ruoan jälkeen, sillä se on se millä on isoin vaikutus meidän jokapäiväiseen elämään.

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa

Ennen joulua kerroin teille FirstBeat Hyvinvointianalyysistä, jonka tein itselleni selvittääkseni omaa aktiivisuustasoani ja ennenkaikkea löytääkseni arjestani ne haasteet ja kipukohdat, joihin panostamalla mulla olis mahdollista voida vielä entistä paremmin.

Mittaus oli tosiaan yksinkertainen ja huomaamaton: pidin kolme päivää itsessäni mittausantureita jotka seuras mun sykevälivaihtelua ja samaan aikaan kirjasin ylös tärkeitä tekijöitä mun päivistä – kuten unen pituutta ja omaa kokemusta sen laadusta, treenejä, rentoutumista, stressitekijöitä ja niin edelleen.. Odotin mittauksen tuloksia hieman kauhunsekaisin fiiliksin, sillä en ollut varma olisinko oikeasti valmis kuulemaan mitä se mun hyvinvoinnista kertoo.

Mitä jos käyrät huutaa vaan kokoajan punaisella, oon tajuamattani jatkuvassa kuormituksessa eikä kroppa toimi yhtään niinkuin sen pitäisi?

Oma pelko osottautui kuitenkin turhaksi ja ilahduin aidosti mun tuloksista! Vaikka mulla olikin mittausaikana kova kiire töissä ja olin just palannut treeneihin pidemmän sairastelu&reissuputken jälkeen, minkä lisäksi mulla oli vielä hieman vaikeuksia nukahtamisenkin kanssa..

Niin, ei ehkä mikään ideaalein tilanne mutta onko sellaista oikein koskaan?

Ei mun mielestä. Palautuminenhan onkin juuri sitä, kuinka kroppa toipuu haasteista joita se käy läpi – oli ne sitten fyysisiä tai psyykkisiä. Musta oli hauskaa miten mittauksessa selkeästi näkyi liikuntasuoritusten lisäksi mun voimakkaita tunnereaktioita ja ennen kaikkea erittäin motivoivaa oli nähdä käyrillä meditaation rauhoittava vaikutus. Treenit oli oikealla tapaa kuormittavia ja mikä tärkeintä: palautuminen niistä oli hyvällä tasolla (toki aina on varaa parantaa, haha!).

Kuva: Matti Keski-Kohtamäki

Testituloksissa kuitenkin ehdottomasti ihaninta oli nähdä kuinka mun työ vaikuttaa muhun. Kaikki mun läheiset tietää, että mä rakastan mun työtä tosi paljon vaikka se onkin välillä tosi kuluttavaa ja stressaavaa. Mittauspäivien aikana olin raportoinut normaalia kovemmista työpaineista ja kiireestä, minkä vuoksi musta olikin hauska huomata kuinka suurin osa mun työpäivästä oli vihreällä. Se on kuulemma todella epätavallista, sillä useimmat ihmiset pääsee vihreälle vain nukkuessaan jos silloinkaan!

Vihreä on siis merkki palautumisesta ja se on luonnollisesti tosi hyvä juttu. Se miten sitä on mun työpäivissä kiireestä huolimatta selittyy puhtaasti sillä kuinka antoisaksi mä mun työn koen ja miten paljon se tuo mulle iloa – kaikki stressi ja kiire ei oo siis aina negatiivista, vaan niiden aikaansaama ilo ja merkitsellisyys voi olla todella voimaannuttavia tekijöitä. Kyllä mä vaan oon ihan pirun onnekas mun työstä 🙂

Tulokset oli siis hyvin pitkälle positiiviset ja kaikenkaikkiaan ihan loistava motivaatiopiikki alkaa pitämään itsestään entistä parempaa huolta, vaikkei tuloksista mitään hälyyttävää löytynytkään 🙂 Mun päivättäinen kulutus yllätti mut ollen noin kolmessa tuhannessa joka päivä (treenasimpa tai en) ja sen mukaan oonkin sitten osannut nyt lisätä kaloreiden saantiani! Nukahtamisen eteen aion tehdä enemmän töitä tulevina kuukausina ja sen suhteen sainkin palautekyselyssä hyviä vinkkejä, joista paras on ehdottomasti ollut iltojen rutinoiminen – aivan kuten aamujen ja päivienkin!

Rutiineilla on tosi iso merkitys siihen, miten meidän keho käyttäytyy ja optimoituu: aamuisin tehdyt rutiinit on keholle merkki heräämisestä, ruokarytmi taas pitää päivän vireystasoa ja tehokkuutta yllä kun taas iltarutiinit on keholle merkki rauhoittumisesta. Vaikka se saattaa ehkä kuulostaa tylsältä tehdä samat asiat joka päivä aina uudestaan ja uudestaan saa niiden palkitsevuus sut pian rakastumaan niihin 😉

Millaisia rutiineja sulla on päivän mittaan? Ootko huomannut niistä mitään konkreettista hyötyä? 🙂

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa