Hae
Aino Mäkelä

Takaisin koulunpenkille – mitä opiskelen ja miksi?

Viime viikonloppuna palasin koulunpenkille, kun aloitin uuden inspiroivan ja mielenkiintoisen matkan – nimittäin koirahieroja -opinnot Tampereen Koirahierojakoulussa. Koulu tulee kestämään seuraat kymmenen kuukautta, jotka tulee sisältämään lähipäiviä, etäopiskelua ja tietysti harjoitushoitoja.

Tuleva vuosi tulee siis olemaan rankka, sillä teenhän mä arkisin sen kahdeksan tuntia töitä ja opiskelen samalla myös sähköistä markkinointia. Edessä on myös oman asunnon myynti ja toivottavasti muutto, joten vaikka moni asia onkin vielä hyvin epävarmaa niin yksi asia on varma: tylsää ei tuu olemaan!

MIKSI KOIRAHIEROJa?

Mun elämä muuttui täysin vajaa pari vuotta sitten, kun Ismo tuli taloon. Vaikka mulla on aiemminkin ollut koiria niin mun käsitys koirista ja niiden hyvinvoinnista on muuttunut paljon.  Varmasti osittain sen myötä, että mun kokonaisvaltainen käsitys hyvinvoinnista ylipäätään on paljon syvemmin mitä aikoinaan. Kaikkien omien vaivojen ja ongelmien vuoksi ymmärrän niin paljon selvemmin sen, että meidän kehossa kaikki vaikuttaa kaikkeen – ja se ihan sama pätee myös koiriin.

Koirahienonnan ja -käsittelyjen maailmaan tutustuin kunnolla Ismon ja Tuulan myötä. Mulla oli käsissä kaksi hyvin erilaista tapausta: toinen oli jäykkä kuin rautakanki ja toinen puolestaan löysä kuin kastemato. Se valtava käsittelyiden aikaansaama muutos, minkä oon nähnyt mun koirissa on inspiroinut mua ihan valtavasti.

Oon niin onnellinen, että oon osannut viedä mun koirat oikeiden ihmisten käsiin ja oppinut enemmän koirista, sekä siitä miten voin pitää niistä mahdollisimman hyvää huolta. Ja sitä samaa haluan tarjota myös muille.

KOIRIEN HYVINVOINTI EDELLÄ

Sen lisäksi että mun koirat on mulle ihan äärettömän rakkaita me myös harrastetaan paljon yhdessä. Tällä hetkellä meidän päälajina on koiranäyttelyt, jota monet eivät edes miellä varsinaiseksi lajiksi eivätkä ainakaan ajattele sen vaativan koiralta fyysisesti mitään tai kuormittavan koiraa. Koiranäyttelyt on kuitenkin koiralle todella kuormittava harrastus ja etenkin pitkät ajat häkissä maaten, kun ajetaan jopa tuhansia kilometrejä harrastuskohteisiin.

Jo pelkästään näyttelyiden kannalta on tärkeää, että koira on fyysisesti parhaassa mahdollisessa kunnossa – se tietysti vaikuttaa aina suoritukseen ja lopputulokseen. Sama pätee myös muihin lajeihin: jos koira on juminen ja sen suorituskyky on heikentynyt, on varmasti harrastamisessa edessä haasteita.

Harrastuskoira siis vaatii huolenpitoa ja käsittelyä, mutta aivan yhtälailla kuin me tavan tallaajatkin voidaan jumiutua voi sama tapahtua ihan kotioloissa viihtyvälle koirallekkin. Passiivisuus, vääränlainen fyysinen kuormitus, hihnassa vetäminen, sohvalta tippumiset ja muut poikkeukselliset traumat voi aiheuttaa koirille hyvinvointia heikentäviä jumeja. Koira kun ei osaa itse kertoa kivuistaan, on meidän omistajien vastuulla pitää niiden hyvinvoinnista huolta.

Tosiaan ensimmäinen opiskeluviikonloppu on jo takana ja ahkera opiskelu on alkanut. Ja vitsit että oli mielenkiintoista! Aika meni tosi nopeasti, vaikka olinkin vielä aika pahasti syysflunssan kourissa.

Kotona opiskelu on jatkunut ja osaankin jo aika hyvin päälihaksia latinaksi ja suomeksi, minkä lisäksi oon harjoitellut erilaisia hierontaotteita ja tekniikoita päivittäin omiin koiriini. En tee sitä siksi, että mun olis pakko, vaan siksi että mä haluan. Mä haluan oppia! Mä haluan osata auttaa, mä haluan kehittyä ja tehdä oivalluksia. Mulla on tavoitteita jatkokouluttautua vielä hierojasta eteenpäin, joten opiskelu ei tuu loppumaan vielä ihan hetkeen.

Ja mä haluaisin, että mahdollisimman monen koiranomistajan silmät aukeaisi oman koiran hyvinvoinnin suhteen.

<3 Aino

LUE MYÖS:
Someton päivä / Näin selvisin ilman leikkausta / Lonkan rasitusmurtuma

SEURAA MYÖS:
IG @makelaino / FB RAWinto

2 kommenttia

  1. Marjo kirjoitti:

    Kuulostaa mahtavalle ??

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *