Hae
Aino Mäkelä

Ehkä elämäni paras juttu

Kirjoituksen kuvat on vuodelta 2015 Budapestin matkaltamme.

Aina kun jotain pahaa tapahtuu, joku toteaa ”kaikki tapahtuu tarkoituksella”. Siinä hetkessä tuo lausahdus saa lähinnä ketutuskäyrän nousemaan kattoon sillä siinä kurjuuden keskellä on hyvin vaikea nähdä asioita sen kummemmassa valossa.. Eikä tarvitsekkaan.

Ja juuri tällainen tarina mulla on teille kerrottavana. Vai voisitteko uskoa, että nyt ajattelen reilu viisi vuotta sitten murtuneen jalkapöytäni olevan yks elämäni parhaimmista asioista? Se vajaa vuosi, jonka kärsin jalkani kanssa, oli yksi elämäni pisimmistä ajanjaksoista. Sain välillä toivoa, kunnes se kaikki vietiin multa ja päädyin taas pohjalle. Itkin, koska kipu oli järkyttävä eikä kukaan osannut auttaa mua – ja samalla peitin sen kaiken suureen määrään töitä. En ollut hetkeäkään paikallaan, ettei mun tarvinnut olla sen asian kanssa kahdestaan.

Mun jalkapöytä siis murtui kolmesta kohtaa ja aluksi tapaus vaikuttikin hyvin helpolta, mutta kolmen hoitovirheen myötä siitä tulikin pitkä ja kivinen tie.. Hoitovirheistä ensimmäinen oli varmaan se kaikista pahin, sillä sen seurauksena mun jalasta poistettiin kipsi vain kahden viikon jälkeen ja sain ohjeen ”kävellä kivun sallimissa rajoissa”.. Noh, koska en tunne kipua olin jo viikon päästä jaloillani ilman keppejä. Siis kolme viikkoa tapaturmasta, kun jo pelkästään kipsin olisi pitänyt olla jalassa kahdeksan viikkoa.

Kipu kuitenkin vain paheni ja kuukausien ontumisen jälkeen sain tuomion leikkauspöydälle luudutukseen, joka tekis mun jalasta kivuttoman..  Onneksi leikkaus sovittiin vasta puolen vuoden päähän ja se taisikin olla mun loppuelämän pelastus!

Pari kuukautta ennen leikkausta kipu oli siirtynyt jo lonkkaan ja kävely alkoi olemaan tosi tuskaista. Sain lähetteen fysioterapeutille, jotta pystyisin elämään jalan kanssa vielä leikkaukseen asti. Onnekseni pääsin jalkapöytiin ja sen ongelmiin erikoistuneen fysioterapeutin asiakkaaksi, ja sainkin ohjeet jalan kuntoutukseen jotta se toipuisi leikkauksesta mahdollisimman hyvin.

Minähän tein työtä käskettyä ja tapani mukaan ylisuoritin, ja ”kolme kertaa viikossa” muuttui ”kerran päivässä” -jumpaksi. Ja kuinka ollakkaan.. reilun kuukauden jumppailun jälkeen mun jalka oli täysin kivuton! Ilman leikkausta!

Tää tuli mieleen tänään, kun käytiin koulussa läpi selkää ja sen vaikutusta hyvinvointiin – minkä kautta päästiin siihen miten ”kaikki vaikuttaa kaikkeen”.

Mun lääkäri olis tehnyt mun jalasta kivuttoman, mutta samalla se ois vienyt siltä luontaisen liikkeen minkä seurauksena mun kroppa ei ois enää koskaan ollut entisellään. Ja vaikka jalka oiskin ollut kivuton, ois ongelmia tullut pian muualle…

Siispä haluankin sanoa sen verran, että älkää nielkö mitään pureskelematta, vaikka puhuja olisi kuka tahansa. Leikkaus olis ollut lääkärin tietämyksellä paras hoito oireeseen, mutta mä sain parhaan mahdollisen avun (ja täysin odottamatta!) aivan muualta. Ja siitä oon ihan älyttömän kiitollinen joka ikinen päivä! <3

<3 Aino

LUE MYÖS:
Kannattaako ketogeeninen ruokavalio? / Oikeanlainen ruokavalio / Kannattaako gluteeniton ruokavalio?

SEURAA MYÖS:
IG @makelaino / FB RAWinto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.