Hae
Aino Mäkelä

Voiko treenata liikaa?

Kuuntelin eilen iltakävelyllä erästä mielenkiintoista podcastiä, jossa ohimennen sanottiin ”there’s no such a thing as overtraining – there’s only under-recovery”. Musta se oli ihan loistavasti sanottu! Mähän itse väsytin itseni liiallisella treenaamisella ja heikolla palautumisella vuosia sitten ja kärsin siitä pitkään sen jälkeenkin, joten tää aihe on ollut mulle aina lähellä sydäntä  ja sen vuoksi halusin kirjoittaa siitä nytkin.

Jos ihan ensiksi mietitään mitä liikunta tekee meidän keholle ja mihin kaikki kehittyminen perustuu. Liikunta/treeni itsessäänhän on kuluttavaa ja yleensä hajottaa meidän kudoksia, JOTTA siitä palautuessa/korjaantuessa se muodostuis entistä vahvemmaksi. Liikunnalla siis rikotaan ja palautumisella korjataan – aivan kuten lahoavia taloja puretaan, jotta tilalle voidaan rakentaa jotain entistä vahvempaa ja kestävämpää. Tästä syystä mm. raskas liikunta heikentää immuunivastetta parin vuorokauden ajaksi treenistä 🙂

Se kuinka paljon me ”kestetään” treeniä on aina henkilökohtaista. Esimerkiksi mä en vois millään treenata samalla tapaa kuin mun veli muutamastakin syystä: se on mies, mua nuorempi, omaa pidemmän treenitaustan ja itseasiassa urheilee ammatikseen. Moni varmaan katsookin mallia ammattilaiskisaajien treenikalentereista ja ohjelmista ottaen niistä mallia (ja suorituspaineita) unohtaen monia noista edellämainitsemistani seikoista.

”Ylikunto” voi johtua monesta syystä, mutta itselläni kaava sen syntymiseen oli seuraava:
+ liikaa liian kuluttavaa liikuntaa
+ liian vähän (aktiivista) lepoa ja parasympaattisen hermoston aktivointia
+ liian vähän ruokaa kulutukseen nähden
.. ja mä uskon, että tää sama kaava toistuu monella muullakin.

Jokaisen on tehtävä oman jaksamisensa ja omien resurssien varassa. Jos vasta aloittelee liikuntaa on hyvä muistaa, että kropalla kestää hetki tottua siihen niin fyysisesti kuin hermostollisestikkin. On tärkeää aloittaa maltilla ja pitää se sama maltti mielessä, jos on palaamassa treenien pariin pidemmän tauon jälkeen. Oli mikä oli tärkeintä on aina keskittyä omaan tekemiseen ja kehittymiseen eikä apinoida sitä mitä muut milloinkin sattuu tekemään 🙂

Muiden matkiminen ja sokeus omille voimavaroille voi olla petollista, sillä harvoin kukaan on juuri samassa tilanteessa kuin sinä – ja sun tilanne vaikuttaa juurikin siihen millaisen määrän kuormitusta kestät.

Liikunnan lisäksi meitä kuormittaa muun muassa:
+ työ
+ negatiiviset tunteet, haasteelliset sosiaaliset suhteet
+ kiire, jatkuva matkustelu
+ runsas antiravinteiden määrä ruokavalisossa
+ arki

Ammatikseen urheilevilla suurin osa ylläolevista on karsittu pois ylimääräisen kuormituksen vähentämiseksi ja elämässä keskitytäänkin pitkälti treenaamiseen sekä ennenkaikkea siitä palautumiseen. Tilanne onkin aivan eri meillä, joiden päiviin kuuluu paljon muutakin eikä silloin tarvitse potea huonoa omaatuntoa jos ei pääse päivässä kahdesti puntille 😉

Monesti ylikunto mielletään juurikin liialliseksi treenaamiseksi sen sijaan, että asia nähtäis isompana kokonaisuutena. Palautuminen, eli se rikkomisen jälkeinen rakentaminen, on jopa itse treenaamista tärkeämpää jos haluaa kehittyä ja pysyä terveenä. Jos rikomme kroppaamme enemmän kuin korjaamme voi tilanne mennä niin pitkälle, että keho alkaa tuhoamaan jopa sisäelimiä saadakseen energiaa ja pysyäkseen hengissä.

Ja sitähän me ei haluta, eihän?

Omaan tasoon nähden sopivan treenimäärän lisäksi on siis tärkeä keskittyä palautumiseen, jossa ensimmäinen tärkeä tekijä on riittävä syöminen 🙂 Myös henkisen stressin minimoiminen on tärkeää sillä stressi heikentää unenlaatua, mikä vaikuttaa oleellisesti palautumiseen.

Stressin minimoimiseksi ja palautumisen tehostamiseksi suosittelenkin kaikille meditaatiota tai joogaa, joka myös aktivoi parasympaattista hermostoa. Myös rauhalliset kävelyt ja muu ulkoilu tekee ihmeitä ja auttaa nukkumaan paremmin 🙂 Unohtamatta mun ykkössuosikkia, reishiä, joka auttaa mua nukkumaan lapsen lailla.

 

Vastauksena otsikon kysymykseen: kyllä voit. Toisaalta se riippuu aina siitä millä tasolla oma palautuminen on sillä niiden kahden ollessa tasapainossa, ei oo yleensä huolen häivää! Entä mikä on oikea määrä liikuntaa? Se riippuu hyvin paljon siitä kuinka kuluttavaa sun arki muuten on ja miten sun kroppa pystyy palautumaan rasituksesta 🙂

Kannattaa siis muistaa keskittyä omaan tekemiseen, tehdä hommia progressiivisesti ja kiinnittää huomiota riittävään lepoon, ravitsevaan ruokaan ja siihen ettei vahingossakaan vaan lähe mopo keulimaan.

Sillä kukaan meistä – en edes minä, etkä sinäkään – oo superihminen.

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa

9 kommenttia

  1. susa kirjoitti:

    Heippa , toivottavasti vastaat tähän kommenttiini (sillä muuten alkaa tuntua, että kommenttiboksisi on vain lukijoiden monologia :/) Toivoisin siis, että jakaisit vinkkisi noista popcasteista joita kuuntelet, sillä itsekin etsin mielenkiintoisia (eng.) hyvinvointiin/revitsemukseen/terveyteen liittyen.
    Sharing is caring and communication is the key…

    • Aino kirjoitti:

      Heippa! Joo mä tiedän, että oon viimeaikoina kerennyt vastailemaan tosi huonosti kommentteihin mutta oon lähes poikkeuksetta jättänyt tietokoneen töihin ja puhelimella harvoin jaksan näpytellä mitään (viestitkin menee kavereille yleensä ääniviesteinä, haha!). Mulla on tästä tosi huono omatunto ja yritän miettiä miten saisin tän toimimaan paremmin, sillä mä todellakin jaan sun kanssa ajatuksen siitä että communication is the key ja mulla onkin ollu paljon todella, todella antoisia keskusteluja lukijoiden kanssa 🙂

      No mutta, siihen itse asiaan! Oon viime aikoina kuunnellut paljon Daniel Vitaliksen ReWild Yourself -podcasteja. Siellä on paljon hyvää settiä 🙂 Myös Fat Burning Manin podcastit on hyviä ja itseasiassa mun henkilökohtanen lemppari on Kim Anami, joka puhuu seksuaalisuudesta. Liftedin tyypit on listannu kans omat suosikkinsa joihin kantsii tutustua: https://lifted.fi/parhaat-podcastit/ – toivottavasti näistä oli iloa! 🙂

      • Aino kirjoitti:

        PS. Kiitos kommentista ja siitä, että sanoit asian suoraan 🙂 Mä välillä kaipaan vähän herättelyä, kun kiireessä (eikä se oo edes mikään hyvä selitys – mä tiedän!) unohdun siihen omaan kuplaan. Siis iso kiitos ja lupaan taas jatkossa skarpata 🙂

    • susa kirjoitti:

      heips! Kiitos vinkeistä ja vastauksestasi 🙂 Tuosta FBM:sta olen ennenkin kuullut, mut jotenkin ajattelin nimen perusteella sen olevan kaikkea muuta kuin itselleni suunnattu. hahah! ehkä annan toisen mahkun 😉
      Ja tosiaan vaikka ilmaisin asian suoraan. ei ollut tarkoitukseni syyllistää tai soimata sinua tekemättömistä ”töistä”. Itsekin jätän työpuhelimen töihin päivän päätyttyä, sillä muuten työasiat tulisivat uniini, kun sitä sit alkais tsekkaa onko tulleita maileja yms iltaisin.. Näin on helpompaa erottaa työaika vapaa-ajasta kun edes fyysisesti pitää ”houkutukset” erossa näpeistä.

  2. Ra kirjoitti:

    Hyvä postaus taas, silmiä avaava! Nää aiheeseen liittyvät postaukset on mulle henkilökohtasesti tosi tärkeitä oman kokemuksen takia. Vielä kokemus ei ole kuitenkaan opettanut, vaan mieli välillä huutelee ja meinaa palata samoille teille. Itelle on harmittavan helppo olla ankara.
    Se, että immuunivaste heikkenee rankan urheilun jälkeen herätti mulla mielenkiintoa. Olen aiheesta ohimennen muulloinkin kuullut, siitä olisi kiva kuulla lisää! Onko jotain keinoja, millä heikentymistä voisi jotenkin vähentää? Ainakin olen kuullut siitä, että c-vitamiini olisi hyvä söydä treenin jälkee.
    Toinen kyssä: minkä podcastin kuuntelit? Voisin itsekin laittaa kuunteluun, vaikuttaa hyvältä 🙂

    Vielä iso kiitos tästä postauksesta ja muistakin postauksista. Tää blogi on yksi lemppareistani, paljon tietosisältöä ja tätä lukiessa kokee olevansa riittävä ja sun ajatukset auttaa kehittämään myötämielisempää suhdetta omaan itseen, ja paljon muuta, kiitos <3

    (Koitin lähettää tätä kommenttia ja mulle tuli ilmoitus, että kirjoitan liian nopeasti ja pyydettiin ottamaan rauhallisesti :D)

    • Aino kirjoitti:

      Mä niin tiedän mistä sä puhut..! Välillä itsellekkin tuottaa vaikeuksia ”uskoa itseään” sillä helposti sitä rupeaa ahnehtimaan kun innostuu vähän liikaa 😀 Silloin yleensä avaan suuni ja otan homman puheeksi jonkun alalla olevan kaverin kanssa, joka lyö vähän järkeä päähän. Yleensä jo se, että sanoo asian ääneen auttaa tajuamaan missä mennään 😀 Mä en varsinaisesti tee mitään erikoistoimenpiteitä tuon immuunivasteen suhteen, koska en koe sitä omalla kohtaa mitenkään tarpeelliseksi.. Uskon, että pitämällä ruokavalion puhtaana ja ravinteikkaana sekä sisällyttäen siihen itsessään paljon anti-inflammatorisia ruokia kuten esimerkiksi kurkumaa+mustapippuria niin hyvä tulee 🙂 C-vitamiinia tosin itsekkin otan aina treenin jälkeen yhdessä MSM:n kanssa! Siitäkin on puhuttu, että C-vitamiinia ei kannata ottaa ennen treeniä sillä se voi suojella soluja ”rikkoutumiselta” mikä ois haitallista treenin kehittävyyden kannalta, hah 😛

      Tuo podcasti oli jokin Daniel Vitaliksen ReWild Yourself -podcasteista! Tais olla ”Disclipline, Adaptation & Performance” -jakso lähes vuoden takaa 😀 Kaikki ton podcastsarjan jaksot on tosi mielenkiintoisia, ja tykkäänkin kuunnella niitä tosi paljon!

      Kiitos sulle kommentista, ihana kuulla että viihdyt mun juttujen parissa <3 Ja ennenkaikkea että niillä on noin mahtava vaikutus suhun! Ihan paras palaute, kiitos <3 🙂

      PS. Haha! 😀

  3. Siiri / Pilkettä-blogi kirjoitti:

    Tuttuja ongelmia mullekin. Kuulin joskus ohjenuoran ”treenata voi vain sen verran mistä palautuu”, ja se on mielestäni aika hyvin sanottu 😉

    http://blogit.kauneusjaterveys.fi/pilketta

  4. Ninja kirjoitti:

    En oo käynyt sun blogissa kuin pari kertaa ja viime käynnistä on kuukausia. Nyt voisi ottaa tavaksi. Hyvä postaus! 🙂
    Itse olen oppinut kuuntelemaan kehoa – se oli todellakin hukassa pitkään. Tuntuu helpottavalta, kun osaa vain kävellä (sekin voi olla tehokasta) tai tehdä kevyempää treeniä salilla hikirääkin sijaan. Kehon kuuntelu on tärkeää: ei aina voi miettiä muokkaamista, energian kuluttamista tai muuta. Olen myös ymmärtänyt hyötyliikunnan merkityksen. Askelia tulee yllättävän paljon, kun kipittää paikasta toiseen ja menee aina rappuset hissin sijaan. Jopa kotiaskareissa tulee askelia kuin huomaamatta.

    Kuunteletko jotain suomalaisia podcasteja vai ainoastaan ulkomaisia?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *