Hae
Aino Mäkelä

Kohti tasapainoa ja parempaa hyvinvointia

Muistelin eilen Instagramin tarinoissa vuosien takaista ayurveda-konsultaatiotani. On ihan uskomatonta, että siitä on jo viisi vuotta aikaa! Tuo konsultaatio oli minulle todella pysäyttävä herätys ja avasi minulle täysin uudenlaisen tavan nähdä oma hyvinvointini ja elämäntapani.

Olenkin kirjoittanut blogiini vuosien varrella paljon ayurvedasta.

Ayurvedassa on kolme kehotyyppiä, joista minä olen pitta. Kuvailen itseäni aina ”helposti syttyväksi tulisieluksi” ja sellainen pitta juuri on. Koen että pittamaiset piirteet tekevät minusta hyvin elinvoimaisen ja aikaansaavan, mutta näiden suhteen on todella tärkeä löytää tasapaino.

Kultainen keskitie.

Kun vuosia sitten menin konsultaatioon olin hyvin, hyvin epätasapainossa enkä edes itse tajunnut sitä. Kaikki hyvät pitta-piirteeni olivat korostuneet, ja sen vuoksi kävin aivan ylikierroksilla tajuamattani. Kun silloin aloin elämään täysin pitalle sopivien tapojen ja ruokavalion mukaan huomasin jo kuukaudessa olevani kuin eri ihminen: seesteinen ja täysin tasapainossa.

Tuo ajanjakso oli minulle hyvin opettavaista. Ensimmäistä kertaa mun keho löysi omat rajansa ja nykyään osaan tunnistaa jo hyvissä ajoin, milloin hommat alkaa taas lipsua epätasapainon puolelle. Pittana ajauduin helposti suorittamaan ja se saattaa helposti johtaa stressiin, kiukkuisuuteen ja jopa unettomuuteen.

Tunnistan myös jos syön jotain itselleni epäsopivaa ruokaa tai käytän liikaa stimulantteja, joista olen luopunut lähes kokonaan. Ennen konsultaatiota viritin itseni aina aivan huippuun kahvin, macan ja raakasuklaan voimin, ja nykyään jo pala raakasuklaata saa minut aivan ylikierroksille (etenkin hektisten ajanjaksojen keskellä). Oli tärkeä oppia hyväksymään, että se mikä tekee toiselle hyvää voikin tehdä minulle huonoa.

Myös liikunan suhteen huomaan ajautuneeni yhä enemmän itselleni sopivampien lajien pariin. Kaipaan nykyään paljon enemmän kaikkea rentouttavaa ja maadoittavaa liikuntaa, ja vähemmän räjähtävää ja kuormittavaa treeniä. Toki tässäkin tasapaino on kaiken A ja O, mutta muutama tiukempi treeni viikossa on minulle aivan tarpeeksi ja loput ajasta liikun metsässä, joogaan tai uin.

Eiliset jutut Instagramissa saikin taas pontensa omista ”epätasapaino”-fiiliksistä ja pohdinkin sitä, että miten ihmeessä sitä tasapainoa ei vieläkään ole löytynyt. Mutta sitähän tämä elämä on – ainaista tasapainon etsimistä. Sitten kun joku palanen loksahtaa kohdalleen, toinen voi samalla sekunnilla liikahtaa paikaltaan.

Tärkeintä mun mielestä onkin tiedostaa missä mennään just nyt, jotta osaa juuri sillä hetkellä tehdä parhaita valintoja oman itsensä kannalta ja oon tosi ylpeä itsestäni, että siinä oon kehittynyt todella paljon! Maanantaina olin aivan todella tiltissä kahden rankan työviikon jälkeen ja päätin jo aamulla herätessäni, että illan vietän rentoutuen ja rauhoittaen mun kehoa. Kävin ensin metsälenkillä koirien kanssa, minkä jälkeen tein oikein rentouttavan joogan ja loppuillan tein käsitöitä. Koko illan olin ilman turhia virikkeitä ja ärsykkeitä, ja nukahdinkin todella makeasti unille heti sänkyyn mentyäni. Ja aamulla olin melkein kuin uusi ihminen, tai ainakin virkeä ja täynnä uusia ideoita ja elämäniloa!

Maanantain ”maatumisiltaan” viettäessäni tajusin taas pittamaiseen tapaani koko syksyn odottaneeni jotain. Jos syyskuusta asti on onnistunut pitämään itsensä koko ajan ”mitä seuraavaksi” -tilassa, niin onko ihmekkään että marraskuun lopulla jo vähän väsyttää? No ei! Huvitti taas tajuta, miten sokea sitä onkaan ollut omalle toiminalleen ja miten sitä piti taas kävellä päin seinää tajutakseen toimintansa typeryyden. Mutta tästähän ei voi ottaa kuin vain opiksi, vai kuinka?

Tässä vielä muutama vanha ayurvedaan liittyvä kirjoitukseni:

<3 Aino

LUE MYÖS:
Näillä vinkeillä ihosi hehkuu läpi talven / Milloin olen viimeksi? / Epänormaali väsymys?

SEURAA MYÖS:
IG @makelaino / FB RAWinto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.