Kiitos, PING! Helsinki

Tänä vuonna perjantai 13. ei ollut epäonnen päivä. Päinvastoin. Se oli kaikkea muuta! Inspiraatiota, naurua, auringonpaistetta, ihania tyyppejä, mahtavia puhujia ja mielenkiintoisia workshoppeja – kaikkea siis saman katon alla, upeissa Långvikin puitteissa. Kyseessähän oli tietysti ihan mieletön PING! Helsinki eli Pohjoismaiden suurin sisältömarkkinoinnin businessfestivaali.

Odotin tapahtumaa innolla koko kevään ja alkuviikolla kevätflunssan kourissa mua pelotti, että joutuisin jättämään koko tapahtuman välistä. Jos niin olis käynyt olis mua harmittanut ihan älyttömästi, sillä en ois mistään hinnasta halunnut jättää näitä festareita välistä. Lauantaina kotimatkalla olinkin kyllä ihan älyttömän väsynyt, mutta sitäkin inspiroituneempi ja koko kolmen tunnin ajan mun naamalla komeili hölmön onnellinen virne!

Mieletön puhujakattaus ja kiinnostavat workshopit, puhumattakaan huipusta festarikansasta, sai yhden päivän tuntumaan vähintäänkin kolmelta. Niin ja yllärinä meille esiintyi lounaalla kukas muukaan kuin itse Anssi Kela! Sen lisäksi, että sain mielettömästi ideoita ja inspiraatiota oman tekemisen kehittämiseen muhun syttyi myös vahva usko itseeni ja tähän sisältöön mitä tuotan. Se on mulle merkityksellistä. Bloggaaminen on aina ollut mulle harrastus enkä oo ikinä halunnut alkaa ottaa tätä hommaa liian vakavasti, mutta oikeastaan miksi tekisin jotain hyvin kun voin tehdä sen vielä paremmin? Kyllähän mä treenatessakin haluan kehittyä ja kasvaa, joten miksi en tekis kaikkeani jotta saisin bloginkin kukoistamaan aivan uudella tapaa? Nyt mulla ainakin on siihen mielettömiä työkaluja ja mahdollista tehdä isojakin juttuja.

Hetken aikaa mulla kerkes olla hukassa se punainen lanka blogin suhteen, mutta nyt löysin sen taas. Välillä päässä kävi ajatus, että pitäiskö mun lopettaa kirjoittaminen mutta tajusin jo samaan hengenvetoon ajatuksen olevan ihan tyhmä – tää on mulle mahdollisuus vaikuttaa, jakaa mun omia kokemuksia ja tietoa eteenpäin. Ja jos oikein hyvä onni käy niin tää kaikki rikastuttaa jonkun toisen elämää, aivan kuten ne oivallukset on ilostuttaneet muakin.

Maailma muuttuu ja kehittyy, mutta mä aion jatkaa oppimista sen mukana. Vaikka ajatus lentävistä autoista ja kokkaavista roboteista ahdistaa niin meillä on jotain mitä teknologia ei voi antaa: omat kokemukset ja tarinat, inhimillisyys. Ja siitä mä aion jatkossakin pitää kiinni.

Kiitos PING! Helsinki ja kaikki mahtavat tyypit. En millään malttais odottaa ensi vuoteen!

Nää kaikki upeat kuvat on muuten ihanan Katan ottamia – eikö ookki makeita?!

<3 Aino

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa  / Instagramissa