Hae
Aino Mäkelä

Tästä mä nautin

Sanon tän varmaan joka vuosi: syksy on paras aika vuodesta. Rakastan raikasta syksyistä ilmaa ja pimeneviä iltoja. Rakastan sitä, kun luonto tulee täyteen ruskan värejä. Rakastan metsää, joka on täynnä herkullisia antimiaan – ja aivan kuten joka vuosi, toivon että osaisin sienestää.

Oisko teillä vinkata jotain hyviä sienikursseja, joista amatööri vois oppia tärkeimmät jutut?

Monena vuonna syksy on ollut mulle aina jonkin uuden alku. Ensin kesä on höyrytty täysillä jotain ja sitten syksyllä on aloitettu jotain uutta. Tuntuukin ihan omituiselta, kun tänä syksynä ei tapahdu yhtään mitään. Ja varmasti just sen takia tapahatuukin todella paljon. Vihdoin saan oikeasti tehdä sen, minkä luontokin: rauhoittua lepäämään.

Pakko myöntää, että oon salaa miettinyt erilaisia opiskelujuttuja ja muita mukavia kiemuroita osaksi arkea, mutta oon vielä onnistunut pysymään järjissäni. Meistä kukaan kun ei oo tullut tänne suorittamaan. Edelleenkin välillä kotona hengaillessa tunnen hetkittäin huonoa omaatuntoa jos ”en tee mitään”, mutta kaiken tämän vuosien paikasta toiseen suhaamisen ja loputtomien projektien jälkeen oon ansainnut tän rentouden mun arkeeni.

Tietyllä tapaa mä uskon, että tää on mulle myös aikaa kerätä voimia johonkin uuteen ja jännittävään. Johonkin sellaiseen, mitä en vielä edes uskalla unelmoida tapahtuvan!

Samaan hengenvetoon on aika ihana todeta, että on oikeasti aika vapauttava tunne kun on päässyt irti kaikista ajatuksista, joita on omaan päähänsä onnistunut syöttämään. Nyt voi elää just siinä rytmissä, mikä itselle tuntuu luonnolliselta, ilman paineita – tuntuu ihan hassulta, että joskus ei olis muka voinut olla näin! Ja ainoa, joka mua esti, olin minä itse.

”Salilla pitää käydä neljä kertaa viikossa.”

”Ystäviä täytyy nähdä jatkuvasti, tai muuten olet yksinäinen.”

”Päiväunet ja Netflix on laiskoille.”

Mitkään meriitit tai saavutukset, tai ainakaan suorittaminen, ei tee meistä kenestäkään yhtään sen arvokkaampaa. Ja ainakin oman kokemukseni mukaan kaikki sellainen teki mun elämästä oikeasti sisällötöntä. Tai sisältöä toki oli paljon, mutta ei sellaista joka olis ollut mulle merkityksellistä.

Kun omista uskomuksista pääsee irti, saa ikäänkuin vapauden tehdä mitä haluaa. Ja se vapaus, se motivoi! Ja inspiroi! Ja antaa tilaa kaikelle uudelle, kaikelle sellaiselle mitä ei vielä ehkä edes tiennyt haluavansa elämäänsä.

<3 Aino

LUE MYÖS:
Retkipäivä: Julmat Lammit Vegaaninen mac’n cheese / Jokaiselle jotakin

SEURAA MYÖS:
IG @makelaino / FB RAWinto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *