Hae
Aino Mäkelä

Naisellisuus kunniaan

Maailma muuttuu ja niin mekin. Vai muututaanko? Musta tuntuu, että aika ja yhteiskunnan kehitys – teollistuminen – on tehnyt pienen kepposen ihmisluonnolle. Tähän lopputulokseen oon tullut, kun nyt oon kesällä vihdoin taas päässyt paneutumaan hormonitoimintaan ja etenkin naisellisuuden ainutlaatuisuuteen.

Mähän kirjoitin keväällä aiemmin mun omista hormoniongelmista (postauksen voit lukea TÄSTÄ) ja nyt saattekin sitten nauttia hormonipainotteisista jutuista syksyn mittaan yhä enemmän – mä oon nimittäin opiskellut asiaa paljon ja voin myöntää, että oon ihan haltioissani!

Saatiin taas eilen todeta kuinka paljon taikaa Suomen luonto kätkeekään sisälleen. Siitä nauttiessa tajusi, että luontoon ihminen on luotu - ei betoniviidakkoon kaiken hälinän keskelle.

Saatiin taas eilen todeta kuinka paljon taikaa Suomen luonto kätkeekään sisälleen. Siitä nauttiessa tajusi, että luontoon ihminen on luotu – ei betoniviidakkoon kaiken hälinän keskelle.

Monilla tuntuu nykyään olevan hukassa ajatus meidän kaiken olemisen alkuperästä. Mies on luotu maapallolle soturiksi, taistelijaksi joka pitää naisista huolen ja suojelee vihollisilta. Miehet metsästää ja kalastaa tuoden ruoan pöytään ja kohtaa ne vaarat, joita se vaatii onnistuakseen. Miehet suojelee naisia, joiden tehtävänä on lisääntyä, sekä tulevaa sukupolvea eli lapsia – ei siksi, että naiset ja lapset olisivat heikompia, vaan siksi että ne ovat arvokkaita elämän jatkumisen kannalta.

Nykypäivänä me eletään aika kaukana siitä mitä elämä oli silloin joskus muinoin. Varsinkin länsimaissa ja täällä Suomessa yhteiskunnan teollistuminen näkyy selkeästi ja etenkin työelämä on hyvinkin stressaavaa sekä haastavaa kilpailun ollessa kova. Jokainen haluaa olla paras – oli sitten kyse miehistä tai naisista. Sen päälle vielä jatkuva täydellisyyden tavoittelu muunkin elämän saralla ja jatkuva muuttumisen sekä kehittymisen tarve tuo entisestään stressitekijöitä arkeen.

Mä monesti nimitänkin Suomea ”Super-Suomeksi”, koska ajattelumaailma täällä tuntuu olevan hyvinkin tehokas: tehdään asioita joista me hyödytään mahdollisimman paljon, treeneistä on saatava kaikki mahdollinen hyöty irti ja ruuan täytyy olla mahdollisimman tehokasta. Illalla ei voi juoda lasia viiniä, koska mitä hyötyä siitä on? Aika vietetään ennemmin töitä tehden entä vapaa-ajasta nauttien kirjaa lukien, koska mitäs se kirjan lukeminen meitä hyödyttää? Viikonloppuna vois mennä mökille, mut onko siitä jotai hyötyä – mitä jos jäis vaikka kaupunkiin, niin vois käydä salilla?

Nautiskelu on jäänyt unholaan sillä se ei hyödytä mitään (höpöhöpö).

Ruuan tehokkuudesta loistava esimerkki on maitorahka, jonka kulutus on ollut viimeaikoina niin jättimäistä että se on loppunut kaupoista kesken: siinä on paljon proteiineja, mutta vähän sekä rasvaa että kaloreita! Tehokasta ruokaa, ilman mitään turhaa.

"Paljon siinä on kaloreita?" on ehkä yleisin kysymys mitä multa kysytään, kun puhutaan ruoasta.. Kalorit! Nehän ne vasta hyödyllisiä meille onkin.

”Paljon siinä on kaloreita?” on ehkä yleisin kysymys mitä multa kysytään, kun puhutaan ruoasta.. Kalorit! Nehän ne vasta hyödyllisiä meille onkin.

Ihmisluonto ei muutu yhteiskunnan ja teollistumisen mukana, vaan edelleen miehet ovat niitä taistelijoita ja naiset arvokkaita lisääntymiskykynsä vuoksi. Se, että mulla ei oo ollu kuukautisia yli puoleentoista vuoteen kertoo sen, että mun kroppa kuvittelee mun olevan niin hädässä että en kykene lisääntymään. APUA!

Ja mun mielestähän mulla menee kaikki aivan loistavasti – ainakin tällähetkellä. Nyt kun rupean miettimään asiaa taaksepäin niin juuri niinä aikoina, kun kuukautiset jäi pois mä elin todella ”tehokkaasti” – treenasin paljon ja kovaa unohtaen kaiken kevyemmän ja tasapainottavan harjoittelun unohtamatta sitä, että mun ruokavalio sisälsi paljon tehokasta ruokaa, jota oli järkevää syödä, ja tiettyjen kellonaikojen välein roudaten lounasbokseja orjallisesti mukana.

Fitnesskisaajilla tää varmasti toimii sillä homma on hyvin suunniteltua ja organisoitua, mutta tavalliselle tallaajalle tapahtuu helposti usein ylilyönti juurikin sinne tehokkuuden puolelle ja unohdetaan se hölläys sekä tasapainotus täysin – mutta ei keskitytä siiihen nyt.

Parasta hormonihoitoa mitä voi olla - raakasuklaa <3

Parasta hormonihoitoa mitä voi olla – raakasuklaa <3

Huomasin myös keväällä, että otettuani tän hormoniaiheen puheeksi blogissa mä rupesin heti täsmällisesti ”korjaamaan” mun tilannetta. Etsin tietoa, googlettelin ja soittelin ihmisiä läpi kysellen apua ja poppakonsteja joilla saisin mun tilanteen normaaliksi. Tottakai – mä olin tietyllä tapaa paniikissa ja peloissani, osittain oon edelleenkin. Huomaamattani otin asiasta tietynlaisen suoritettavan tehtävän itselleni ja sekös lisäs stressiä entisestään – stressiä, joka alunperinkin on aiheuttanut koko ongelman.

Tuutte huomaamaan mun tulevista postauksista, että mikä on saanut mun ajattelutavan ja suunnan tän hormoniasian kanssa muuttumaan. Edelleenkin kaipaan kovasti mun kuukautisia sillä ne todellakin on merkki siitä, että mulla on kaikki hyvin ja kroppa toimii normaalisti. Mulla on itseasiassa hyvin vahva tunne, että kohta ne oikeasti sieltä ilmestyy sillä mulla on pitkästä aikaa tosi tasapainoinen olo elämän suhteen.

Sen sijaan että lukisin kirjoista miten mun pitäis toimia ja mikä on oikein oon alkanut kuuntelemaan mun kroppaani sen suhteen. Oon nimittäin oppinut, että se on ihan älyttömän viisas ja tietää mikä on itselleen parasta sillä se mikä on toiminut jollekkin muulle ei välttämättä toimi mulle pätkääkään – kuten myös hormoniongelmien lähtökohtakin voi olla ihmisillä erit, vaikka oireet ois samat.

Pelkkä kovaa treenaaminen ja jatkuva tehokkuus on kovaa, tietyllä tapaa miehistä toimintaa josta kyllä nautin itsekin suuresti, mutta vastapainoksi kaipaan myös niitä pehmeitä lajeja! Tyttöjen juttuja, kuten joogaa ja pilatesta sekä rauhallisia kävelyretkiä luonnossa. Kuiva ja rasvaton kroppa kuuluu ennemmin miehille entä naisille sillä pehmeys on osa naisellisuutta. Kaiken tän tavoitteleminen sekoittaa pakkaa ja pahasti – valitettavasti nyky-yhteiskunta vaan helposti saa meidät ajautumaan tekemään valintoja sekä rakentamaan arjestamme sellaista, joka ei tue yhtään sitä luonnollista olemistamme.

Näitä tälläisiä asioita on välillä hyvä miettiä. Toivottavasti herätti jotain ajatuksia! Kertokaa niitä toki kommenttiboksin puolelle – haluan avartaa omia näkökulmia entisestään ja saada uusia ajatuksia entisten kavereiksi 🙂

Lämpöä ja aurinkoa,
<3 Aino

23 kommenttia

  1. Jussi kirjoitti:

    Kerrankin olen jostain ff:n postauksesta täysin samaa mieltä 🙂

    • Aino kirjoitti:

      Hahhha Jussi! Loistava kommentti 😀

      (Kaikille muille tiedoksi, että Jussi kerkes kommentoida silloin kun vahingossa postasin pelkän otsikon kun rupesin luonnostelemaan tekstiä 😉 ).

      • Jussi kirjoitti:

        Aivan, olin samaa mieltä tekstistä vielä siinä vaiheessa, kun se sisälsi pelkän otsikon 🙂

        Nyt olisi paljonkin sanottavaa itse aiheeseen ja vähän aiheen vierestäkin.

  2. vorni kirjoitti:

    1,5 vuotta.
    Tämä vois olla selitys mun kohta neljä kuukautta karkuteillä olelleille kuukautisille.
    En vaan tajua, mut toisaalta tajuan hyvinkin. Koko kroppa aivan sekaisin ihoa myöten, joten tämä ”pikku” ”stressi” ei loppujen lopuks varmaan olekaan niin pientä. Huoh.
    Kikkoja ojetaan vastaan….

  3. Aino kirjoitti:

    Joo se on sellanen asia kyllä, joka kannattaa ottaa vakavasti! Ja harmittavan yleistä 🙁 Tuun kirjottelemaan tästä nyt paljon, joten kannattaa pysyä kuulolla 🙂

  4. taru kirjoitti:

    Hyvä postaus! Itse kärsin samasta ongelmasta vuosia. Jokin aika sitten kuukautiset kuitenkin alkoivat ja kaikki näyttää taas pelaavaan. tietenkin ne ovat vielä hieman epäsäännölliset, mutta kuitenkin! Uskon että sullakin ihan kohta alkaa! 🙂 Näkyikö sulla muuten hormoneissa mitään kun kävit lääkärissä? Mulla oli silloin estrogeenit liian matalalla ja lääkäri sanoi sen viittaavaan hoikkuuteeni ja liialliseen treeniin, nyt hormonit olivat palautuneet normaaliksi!

    Odotan innolla hormonipostauksia, todella mielenkiintoinen aihe!:)

    • Aino kirjoitti:

      Ihana kuulla, että sulla on palautunut hormonitasapaino normaaliin! Huippua 🙂 Mä en oo aikoihin enää käynyt lääkärissä (se oli ihan yhtä tyhjän kanssa….), mutta tyroksiinit mulla heitteli miten sattuu silloin – välillä korkeella ja välillä matalalla. Tosi hassua!

      • taru kirjoitti:

        okei! kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa muuten kuukautishäiriöitä myös! itsekin kävin jos jollakin lääkärillä, valitettavasti vasta kun menin asiaan erikoistuneelle lääkärille asia selkeni enemmän! 🙂

  5. paulakoo kirjoitti:

    Oi että! 1,5vuotta!?:/ Luin ton sun edellisenkin postauksen asiastasi eli noista hormoneista…
    Ite painoin 2010 melkein 90kiloa, nyt alle 60kg. Söin varmaan viitisen vuotta e-pillereitä putkeen, ja kun lopetin ne, kuukautisia ei kuulunut yli puoleen vuoteen. Lääkäri totesi että hormonitoiminta jäässä, PCOS eli monirakkulaisuutta munasarjoissa jonka vuoksi ihoni kukki, hiukseni lähtivät kunnolla. Ja ”et voi saada lapsia tod.näk.ilman hoitoja”. Laihdutus auttaisi ja vähähiilihydraattipitoinen ruoka. Mun elämänmuutos starttasi siitä, ja vaikka en enää ikinä pystyis karppaamaan, niin karppaus + keltarauhashormonit starttasivat mun kuukautiseni. Nykyään urheilua harrastavana ja 30kg pienempänä kuukautiset tulevat normisti, mutta a) en harrasta kuin kerran pari viikossa ja b) syön hiilareita sopivissa määrin. Siltikään en näytä raskaaksi tulevan, vaikka en enää ole vuoteen käyttänyt mitään ehkäisyjä. Niistä olenkin sitä mieltä, ettei ikinä enää! Toisaalta itteä kiinnostaisi tietää, raskautuisinko jos jättäisin taas hiilarit kokonaan pois. Mutta kun niitäkin tarvitsen! Kinkkisiä juttuja, on ihminen vaan jännä olento. Toiv.sä vielä löydät ratkaisun oman hirmonitasapainon löytämiseksi♡

    • Aino kirjoitti:

      Juu, e-pillerit on kyllä sellainen paha mihin en enää ite suostu koskemaan enkä kenellekkään muullekkaan suosittele. Urheilun määrän tasapainottaminen ja ruokavalion järkevöittäminen on kyllä sellanen juttu, joka varmasti on toimiva apukeino 🙂 Itsekin sitä juuri harrastanut – liikunnan suhteen se on vaan välillä aika haastavaa..

      Ja kiitos paljon tsempistä! Kyllä mä uskon, että tää homma ratkee nopeemmin ku aattelin <3 🙂

  6. Miira kirjoitti:

    Hei! Aihe kiinnostaa kovasti itseä ja toivoisinkin vinkkejä kirjallisuudesta, mistä voisi itsekin tutustua aiheeseen. Olen lukenut Kaisa Jaakkolan kirjoja ja nyt on menossa Simply Well.

    Ihanaa kesän jatkoa!:)

    • Aino kirjoitti:

      Suosittelen ehdottomasti kirjaa ”The Hormone Cure” – ihan loistava! Ihan paras aihetta käsittelevä kirja minkä oon saanu käsiini 🙂 Ihanaa kesää myös sulle!

  7. Eikku kirjoitti:

    ”Monilla tuntuu nykyään olevan hukassa ajatus meidän kaiken olemisen alkuperästä. Mies on luotu maapallolle soturiksi, taistelijaksi joka pitää naisista huolen ja suojelee vihollisilta.”

    Ei se olemisen alkuperän ajatus ole välttämättä hukassa, vaan esimerkiksi itse en usko tuohon. En usko luomiskertomukseen enkä siihen, että mies on soturi ja nainen suojeltava. Kaikissa kulttuureissahan miehet eivät ole edes olleet niitä ”elättäjiä”.

    Mutta noin muuten olen monesta kirjoituksesi kohdasta samaa mieltä: kroppa kaipaa sekä pehmeää, huoltavaa treeniä että sitten sitä tiukkaa rutistusta. Ihan kuten monipuolista ravintoakin. Ja harmi, että ”itsensä voittaminen” on usein jotain, mitä yritetään saavuttaa vaan ankaruudella, kielloilla ja kehoa näännyttämällä.

    • Aino kirjoitti:

      Mä lähinnä viittasinkin siis siihen miten meidän kroppa on luotu reagoimaan eli biologiaan/fysiologian – se tosin tais jäädä tekstissä vähän pimentoon 😀

      Ja oon tuossa sun kans ihan samaa mieltä! Ankaruuden sijaan pitäis olla enemmän lempeyttä ja ymmärrystä, armollisuutta itseään kohtaan:)

  8. minna kirjoitti:

    Jotenkin särähti pahasti korvaan nuo kuvailusi miehistä ja naisista, sekä naisille ja miehille ominaisista jutuista… Muuten erittäin mielenkiintoisia pohdintoja hormoneista, mutta naisellisuus ei ole pelkkää pehmeyttä ja suojeltavuutta eikä mieheys taistelua ja kovaa treenaamista/kuivaa kroppaa

    tuollaiset asenteet nimenomaan vaikuttavat naisten eriarvoiseen kohteluun ja estävät tasa-arvoa.

    voi olla, että otan noi sun kommentit turhan mustavalkosin silmin, mutta Se ehkä kolahtaa omalle kohdalle, kun on miesvaltaisessa työssä ja sukupuolestaan saa kuulla aika usein. 🙂

    • Aino kirjoitti:

      Mä puhuin nimenomaan siitä miten meidän kroppa toimii ja miten se on luotu reagoimaan – en ollenkaan tarkottanu mitään tuollaista!:) Mut asia on hirveen hankala ilmasta silleen kovin selvästi menemättä liian hifistelyyn – kun halusin nimenomaan pitää tekstin ”luettavana”, hahha 😀

  9. Maana kirjoitti:

    Minullakin on kuukautiset olleet kadoksissa nyt 2 vuotta. Mä pudotin painoa noin 13kg(olin siis silloin aivan normaalipainoinen) ja siiinä lähti kuukautisetkin sitten samalla… Olin noin 5kg alipainon puolella ja lääkärit kertoivat että painoa pitää nostaa että saan hormonitoiminnan käyntiin. Noh, siinä nostin sitten noin 7kg painoa ja nyt olen onnellisesti normaalipainoinen :). Silti kuukautisia ei vaan vieläkään kuulu vaikka yli puoli vuotta olen ollut normaalipainossa. Treenaan aika kovaa, noin 15h viikossa. Suunnilleen puolet punttia ja puolet aerobista. Tiedän, että tuo on aika hurja määrä treeniä viikossa, mutta ruokapuolesta olen kyllä pitänyt huolen ja katson että syön tarpeeksi. Olen alkanut miettimään että suuret treenimäärät aiheuttavat sen, että kuukautiset eivät vieläkään ala.

    • taru kirjoitti:

      Ylemmälle kommentoijalle, itse en misään vaiheessa edes ollut alipainossa kun menkat jäivät pois, olin normaalipainon alarajalla vasta kun painoindeksi nousi 20-21 ja vähensin treeniä, ne alkoivat. Lisäksi vähensin muutenkin stressiä ja kevensin treeniä. Omalla kohdalla esim. 7 tuntia treeniä oli jo liikaa. Silloin ajattelin ettei se voi johtua treenimääristä, koska koin jaksavani. Nyt jälkeenpäin kun kevensin treenejä, olen miettinyt että miten ihmeessä olen jaksanut niin paljon, nykyään en palaudu sellaisesta joten olen keventänyt. Lisäksi uskon että silloinen vähähiilihydraattinen ruokavalio saattoi myös edesauttaa ylirasitusta. Lisäksi nykyään syön todella paljon enemmän. Nyt siis menkat takaisin, mutta edelleen hieman epäsäännölliset. Lääkäri sanoi minulle että pelkkä liiallinen liikunta voi aiheuttaa kuukautisten poisjäämisen, ei tarvitse edes olla alipainoinen tai vähärasvainen. 🙂

      • Aino kirjoitti:

        Ootte ihania kun myös kommentoitte ja autatte toisianne, huippua! Mutta toi liikunnan määrä kuulostaa tosi hurjalta, mutta tärkeintä on tietty pitää se tasapainossa niin että tulee tehtyä kaikkea kevyempääkin sekä muistaa arvostaa myös ravinnon ja levon määrää. Toi hiilareiden syöminen on itsellekkin ongelma sillä keliakia tuo siihen omat lisähaasteensa, mutta kokoajan ollaan menossa parempaan suuntaan 🙂

        Itsensä kuunteleminen on kyllä ihan ykkösjuttu tän asian suhteen! Jos vähänkään oma treenimäärä epäilyttää niin kannattaa kokeilla rauhoittaa vähän tahtia – kroppa on älyttömän viisas ja se kulkee mielen kanssa samaa matkaa:)

  10. Jadepupu kirjoitti:

    moi! =) Miksi korvaat ’kuin’- sanan ’entä’- sanalla?

    ”Kuiva ja rasvaton kroppa kuuluu ennemmin miehille entä naisille”, ”Aika vietetään ennemmin töitä tehden entä vapaa-ajasta nauttien kirjaa lukien”.

    Kysyn puhtaasta uteliaisuudesta :D! Onko tämä jonkin alueen slangia? Hyvin mielenkiintoinen piirre, johon en ole aiemmin törmännyt. Muuten kirjoitat todella hyvin. Pidän postauksistasi lähes poikkeuksetta! Vaikutat aivan mahtavalta tyypiltä.

    • Aino kirjoitti:

      APUA! Miten mulla pääs lipsahtamaan toi tuonne 😀 Mä oon ihan hirveesti yrittäny siivota sitä pois mun teksteistä sillä mua härnättiin siitä koko kevät koulussa.. ja kaikenlisäksi mä LUULIN, että se on ihan normaalia täällä Oulussa mutta mua kyllä oikastiin, että ihan ite oon sen onnistunu kehittämään.. hahha 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *