Oivalluksia elämästä

Asia jota monesti Helsingissä ikävöin: äidin jääkaapin itsepoimitut marjat <3
Tänä viikonloppuna tarjolla oli myös mun kummien takapihalla kasvaneiden kesäkanojen munia. Namnam!

Viikonloppu Oulussa teki hyvää – sain viettää aikaa perheen kesken, vaihdella kuulumisia ystävien kanssa, nautiskella, herkutella ja ottaa ihan vaan rennosti. Hassua kuinka vielä vuosi sitten nieleskelin kyyneliä tehdessä lähtöä Helsinkiin kotona vietetyn viikonlopun jälkeen ja kuinka puolestaan eilen huikkasin täysin rennosti hyvästit kotimatkan kynnyksellä.

Aivan – kotimatkan.

Nykyään Helsinki on mulle koti – aivan kuten Oulukin. Reissu kotkulmille auttoi mua tajuamaan sen kuinka hyvin viihdyn myös täälläkin, kuinka onnellinen mä oikeastaan olenkaan. Ja se on mulle se kodin mittari: onnellisuus. Multa kysyttään aina Oulussa käydessä voisinko kuvitella muuttavani takaisin ja tällä kertaa ensimmäistä kertaa taisin ihan rehellisesti vastata kieltävästi – elän parhaillaan omia unelmiani toteen, joten mikäpäs tässä ollessa?

Aina välillä oon myös haaveillut ulkomaille muuttamisesta tai määrittelemättömän mittaiselle reissulle lähtemistä, mutta nyt just ei taida olla se hetki. Maailmaa kyllä haluan vielä nähdä ja paljon, mutta vasta viimeaikoina oon tajunnut ettei sen suhteen oo mikään kiire: se kyllä odottaa siellä valloittajaansa vielä huomennakin. Uuteen päivään aamu toisensa jälkeen intopiukeana herätessä saa olla kyllä aika onnellinen 🙂 Mikään ei kiristä, ahista tai purista – ja jos niin tekee niin sen ei kannata antaa häiritä.

Toinen juttu mihin havahduin viikonloppuna oli mun henkiin herännyt kuntosalirakkaus. Perjantaina nimittäin päättyi mun kuukauden Elixia-kokeilu ja sunnuntaina sen tajutessani mulle iski pieni hätä. Mitäs mä nyt sitten teen? Kuntosalillehan mun oli tarkoitus palata vain hetkeksi pitääkseni pientä taukoa crossfit-treeneistä, mutta kuinka ollakkaan oon viimeisen kuukauden aikana hurahtanut sen maailmaan taas täysin.

Musta on ihana mennä salille silloin kun mulla on siihen aikaa ja tehdä just niitä juttuja jotka sillä hetkellä tuntuu parhaalta. Oon itse itseni, ja omien treenieni, herra! Ei mitään ennakkoon varaamisia tai tarkkoja kellonaikoja – sellasten miettiminen ei sovi mulle just nyt yhtään. Toisaalta tykkään crossfitissä just siitä ettei siinä tarvi ite ajatella yhtään mitään, vaan muut suunnittelee treenit sun puolesta ja käskyttää vieressä mikä onkin osa sen viehätystä ja ”huolettomuutta”. Mutta mä myönnän olevani sen verran kilpailuhenkinen ja kehityksen janoinen, etten osaa ajatella treeniä pelkkänä hengähdyshetkenä arjesta missä crossfit onkin varmasti monille loistava vaihtoehto.

Määrittelemätön crossfit-tauko jatkuu siis ainakin niin kauan, kun tää mun kuntosali-inspis pysyy hengissä. Nykyään mun kuntosalin puolella tehdyt treenit onkin hyvin ”crossfithenkisiä” ollen kokonaisvaltaisempia ja tehokkaampia mitä aiemmin minkä takia uskon myös nykyään nauttivani niistä paljon aiempaa enemmän 😀 Kaiken mahdolliset opit ja vinkit on siis otettu tarkasti talteen!

Sain viikonloppuna myös kunnian laittaa terveellistä ruokaa mun veljen perheelle. Ihan parasta!

Hassusti joskus ajattelin, että nauttiakseen elämästä täysin ja kokeakseen uusia elämyksiä asioiden tarvis olla jotenkin uskomattoman erilaisia, mutta itseasiassa viimeksi eilen aamulla omaa lentoani kentällä ootellessa mun eteen asteli mun päiväunieni kohde. Oulun lentokentällä – kuka ois uskonu? Unohtumattomia asioita, suoranaisia ihmeitäkin, tapahtuu ainoastaan silloin kun antaa niiden tapahtua – niihin täytyy vain itse uskoa.

Joskus myös täytyy kokeilla jotain uutta tai käydä jossain muualla tajutakseen, että on jo löytänyt sen itselleen sopivan vaihtoehdon. Vaikka muut matkustelee, harrastaa ekstreme-lajeja ja muuta vastaavaa se ei tarkoita etteikö ne ihan tavallisetkin asiat voi tehdä jotakuta toista onnelliseksi.

Helsingistä on siis tullut mun koti, joka tarjoaa mulle päivä toisensa jälkeen uusia seikkailuja. Tai oikeastaan itseänihän mulla on vaan siitä kaikesta kiittäminen 😉 Onneksi lepäsinkin Oulussa hyvin varastoon sillä tääkin viikko tulee olemaan erittäin toiminnantäyteinen – myös siellä kuntosalin puolella. Heti huomenna aion muuten paljastaa teille isoja uutisia, joten pysykäähän kuulolla! Siis kaikkien niiden jemmassa olevien reseptien ja arjen oivallusten lisäksi, hihhhi.

Kotisohvalta treeninväsyttämänä kirjoitellen,
<3 Aino

PS. Sohva on kyllä se, joka tekee kodista kodin! Silleen konkreettisesti. Eiks vaan?
PPS. Kiinnostaisko teitä muuten joskus ihan kodin esittelypostaus?