Ruokapropagandaa
55
Odotin tätä viikonloppua kuin kuuta nousevaa. Tiedossa oli luennot aiheesta Ravitsemus, liikunta ja terveys – ahhh, ruokajuttuja! Mun lemppareita. Minä jos joku rakastan ruokahifistelyä sillä olen henkilökohtaisesti kokemusteni kautta oppinut ravitsemuksesta niin paljon hyvää kuin pahaakin.
Mutta yleensä silloin, kun jotain kovasti odottaa, niin pettyy ja pahasti – tippuu korkealta ja kovaa. Niin tässäkin tapauksessa.
Luennoitsija oli ravitsemustieteilijä ja käsitykseni ravitsemustieteilijöistä muuttui täysin – heidän ajatuksensa ravitsemuksesta eivät ilmeisestikkään lähde sieltä mistä omani eli terveyden ja hyvinvoinnin kautta. Ja kun luennolla joku erehtyi kysymään kookosrasvan terveellisyydestä, murahti luennoitsija sen olevan tyydyttynyttä rasvaa... oh really?
Luennoilta en saanut muutenkaan mitään ihmeellistä irti ja sen sijaan, että oltaisiin käyty läpi oikeasti tärkeitä asioita, kuten ruokavalion merkitystä lihasvoimaharjoittelussa, luennoitsija piti meille mainospuheita erimerkkisistä urheilujuomista. Että niin… Ja jos oisin saanut euron joka kerta, kun luennoilla mainittiin sana ”leipä” positiivisessa valossa, olisin kustantanut sillä eilen illallisen kavereilleni, hahha – luennoitsija oli tosiaan sitä mieltä, että jokaisen pitäisi syödä yhdeksän palaa leipää päivässä – itsehän syön pyöreät nolla 😀
Luentojen pohjalla oli tottakai ravitsemussuositukset ja ruokakolmio, jotka uudistuivat viime viikolla. Syökää leipää. Suosikaa vähärasvaisia (keinotekoisia…..) maitotuotteita. Syökää lisää leipää. Ja juokaa maitoa. Älkääkä käyttäkö suolaa – se tappaa. Terveyttä ruoasta – in my *ss sanon minä 😀 Suosituksissa on toki paljon ihan hyviäkin juttuja, mutta oikeasti vielä kaukana siitä ideaalista – ainut punainen lanka kyseisissä suosituksissa on valtiomme teollisuuden, vilja- ja maitotuotannon, tukeminen.
Lukekaa tämä Antti Heikkilän kirjoitus, jos haluatte avata vähän silmiänne asian suhteen – loistava teksti, johon minulla ei ole yhtään mitään lisättävää 😀
Mun loihtima inkamarjafudgekin on terveellisempää entä uudet ravitsemussuositukset, hahha!
Aika mielenkiintosilla fiiliksillä siis odottelen tenttiä – tällä mun näkemyksellä terveellisestä ruokavaliosta ei taida vitosta napsahtaa, vai mitä luulette? 😉 Tuollainen kapeakatseisuus ja tietynlainen tietämättömyys saa mut aina kihisemään raivosta – kuten tälläkin kertaa.
Nyt mä lähden päästelemään viimeiset höyryt salille ja alan rentoutumaan viikon ainoan vapaapäivän parissa. Kyllä tätä onkin ootettu! Eilen jaksoin kavereiden seurassa hädin tuskin siihen asti, että oli aika lähteä kapakkiin – mä tulin kotiin ja nukahdin välittömästi, hahha 😀
<3 Aino
Mustakin on jännä että perusasiat unohtuu niin helposti kun puhutaan ruoasta, puhutaan vaan trendeistä ja laihduttamisesta.
En uskalla edes ajatella millainen käsitys mulla olisi ”terveellisestä ruokavaliosta” ellen viime vuosien ajan olisi saanut perehtyä siihen fiksujen ihmisten opettamana! 😛
Niinpä! Hyvin sanottu 😀 Ja helposti näillä ohjeistuksilla johdetaan tietämättömiä harhaan.. oi kunpa kaikki vaan osais kyseenalaistaa ja sais asiantuntevanpaa neuvontaa muilta tahoilta!
Toi on kyllä tosi ristiriitaista mitä ravitsemussuositukset sisältää ja mitä itse on asioihin perehtynyt ja todennut. Jotenkin surullista, että raha on suuremmassa arvossa kuin ihmisten terveys, luulis, että noita päättäjiäkin se kiinnostais enemmän, mutta ei. Harmillista on myös se, että suurin osa ei osaa näitä asioita kyseenalaistaa, vaan tottakai hyvää hyvyyttä uskotaan siihen, mitä isommat herrat sanoo. Onhan noissa toki paljon hyviäkin suosituksia ja joistakin asioista on yhtä paljon tutkimuksia puolesta kuin vastaan eikä välttämättä voida sanoa, mikä vaihtoehto kellekin on paras. Mutta kokonaisuus kuitenkin ratkaisee 🙂
Niinpä! Musta ois tärkeetä, että ihmiset oppis kyseenalaistamaan suositukset ja tutkimaan sitä omaa ravitsemustaan enemmän oman hyvinvoinnin kautta. Kokonaisuushan se on tärkein, niinku sanoit 🙂 Mutta harmittaa just se, että niin moni vaiva ja sairaus olis hoidettavissa kunnon ruokavalioremontilla, mutta kun sitten pidetään näitä suositusten mukaisia ruokia terveellisinä=”ainoina oikeina”, niin siihen harvemmin lähdetään.
Ainakin tältä musta tuntuu.
Haha, sana hallussa Aino! ;D
Se on vaan fakta, et ravitsemustieteet on niin jäljessä viime aikasia kehityssuuntia ettei ne pysty poiketa vanhoista linjoista ennenkö on todellisia tutkimustuloksia.
Ehkä viiden vuoden päästä.
Mutta just niinkö sanoit, et oma hyvinvointi etusijalle ja sen mukaan mennään. Rampppasin syksyllä kaikenmaailman verikokeissa, niin jos ”ihannelukemat” eri arvoissa oli 1-9, niin mulla oli nolla eli todella hyvä. Lääkärikin ihmetteli tätä ja sanoin vaan et elän niinkö musta itestä tuntuu hyvältä. Ilmeisesti sillä on ollut vaikutusta.. 🙂
Totta! Ja ravitsemustieteilijät on tiedemiehiä – ne uskoo faktaan ja niihin juttuihin, joita on tutkittu monien vuosikymmenien ajan. Nääkin suositukset tottakai perustuu tutkimuksiin, mutta millasiin tutkimuksiin niin se on sitten toinen asia se 😉
Ja vautsi! Sehän se on, että omaa kroppaansa täytyy kuunnella ja sitä kautta se tasapaino omaan ruokavalioon ja sitä kautta hyvinvointiin yleensä löytyy. Ihan samoja kokemuksia siis täälläkin – ja empiiriset kokeet jatkuu ;D
Höh, onpa kurjaa, et luento oli kökkö! Kuulostaa vähän oudolta, että ravitsemustieteilijä kehottaisi jokaista syömään yhdeksän palaa leipää? Ei kai nyt suosituksissakaan noin sanota.
En jaksanut lukea tuota linkkaamaasi Antti Heikkilän postausta loppuun, kun hänellä on niin aggressiivinen ja välillä jopa alatyylinen tapa kirjoittaa. Antti Heikkilän sanomisiin en itse kyllä luottaisi tippaakaan. Hänhän on koulutukseltaan ortopedi (eli luihin, murtumiin jne erikoistunut lääkäri), eli eipä hänellä ainakaan sen tiimoilta suurta ravitsemuksellista koulutusta ole. On mielenkiintoista, että kukaan yliopistotasolla ravitsemusta työkseen tutkiva ei halua olla Heikkilän kanssa missään tekemisissä. Musta on myös vähän hassua, että Heikkilä aina vetoaa kaikenmaailman ”teollisuuden salajuoniin” ja ihmisten rahastukseen, mutta mitä hän itse tekee – no rahastaa ihmisiä omalla terveysklubillaan ja siihen liittyvällä bisneksellä!
Suomalaiset ravitsemussuosituksen pohjautuvat Pohjoismaalaisiin ravitsemussuosituksiin. Kyseiset ravitsemussuositukset on laatinut satapäinen joukko ravintoalan tutkijoita, ja heidän joukossaan EI ole ollut ruokateollisuuden edustajia. Suosituksen taustalla on noin 13 000 tieteellistä artikkelia, jotka tutkijat ovat käyneet läpi, joten ihan tuulesta temmattuja suositukset eivät ole. 🙂 Suositukset ovat myös pelkkiä suosituksia ja ohjenuoria, eivätkä ne ota huomioon yksilöllisiä eroja!
Ravitsemukseen liittyviä asioita on hyvä tarkastella kriittisesti, mutta kaikilta kantilta. Aika usean virallisia suosituksia vastustavan tahon taustalla on oman bisneksen edistäminen, ja aika harva ”hyvää hyvyyttään” levittää ravitsemuksellisia ajatuksiaan. Myös alan tutkimukseen kannattaa tutustua, ja hyviä tieteellisiä, kaikille avoimia artikkeleja usein löytyy netistä luettavaksi. 🙂
Komppaan Sansua tässä ihan täysin 🙂 Näissä ravitsemussuosituksissa pitää muistaa, että ne ovat tosiaan vain suosituksia, ja että ne on koostettu niin, että vastaisivat väestön valtaosan tarpeita. On ihan totta, etteivät ne toimi jokaisen kohdalla, kun ollaan kuitenkin yksilöitä.. Se mikä toimii toisella, ei välttämättä toimi muilla. Mutta teoriassa suositukset on tarkoitettu ohjenuoraksi n. 95 % väestöstä. Ja veikkaan, että kyseinen ravitsemustieteilijä on kuvastanut tyyliin jotain kuidun määrää niillä 9 palalla leipää – kuitua kun helposti saa leivästä. Ja suomalaiset saavat tärkeitä kivennäis- ja hivenaineita pääosin juuri viljasta, samoin proteiinia.. sen kuidun lisäksi. Suomalaiset ovat vähän sellaista leivänsyöntikansaa 😀 Ja parempi se on syödä leipää ja saada siitä ne tärkeät hiven- ja kivennäisaineet, kuidut ja proteiinia, kuin olla syömättä ja jäädä nollille. Saanen vielä huomauttaa, että me nuoret, treenauksesta ja hyvinvoinnista hullaantuneet naiset olemme vain pieni prosentuaalinen osuus väestöstä 😉
Joo kyllä, juurikin kuidun saannin vuoksi mainostettiin leipää, mutta myös aivan muissakin yhteyksissä 😀 Toki leipä on ”helppo” esimerkkinä, koska suomalaiset on tottunu sitä niin paljon syömään.
Ihan oikeassa oot siinä, että kaikki eivät oot yhtä tietoisia omista syömisistään ja ruuan vaikutuksesta elimistöön 🙂 Mutta pointtina olikin juuri mun oma näkemysero, joka lähtee hyvinvoinnin kautta – omista kokemuksista ja kropan kuuntelusta, hihhi!
Sanoppa muuta – tuolla leipämäärällä ne suositellut suolarajatkin paukkuu aika hienosti, hahha 😉
Ihan totta – Heikkilän kirjoitustyyli on aika aggressiivinen, mutta erittäin herättelevä mielestäni. Teollisuuden salajuoniin on varmaan helppo vedota, koska johonkinhan ne väitteetkin on perustettava, hahha 😀
Mutta asiaan.. eli joo tottakai näillä suosituksilla on pohjaa, emmä sitä väitäkkään! Mutta tutkimuksiakin on hyvin paljon erilaisia ja aina joku toinen kumoaa toisen – nää on tietyllä tapaa mun mielestä vähän niitä juttuja, että niihinkään ei kannata ihan sokeasti luottaa 🙂 Sellaiselle tyypille jonka ruokavalio koostuu pitkälti einesruuasta, sokerista, kovasta rasvasta ja energiajuomista niin suositukset on varmasti tosi hyvä ohjenuora lähtä parantamaan sitä tilannetta. Erittäin yleispäteväthän nää ohjeistukset kyllä on, mutta itse en välttämättä lähtisi koostamaan asiakkaalleni ruokavaliota tuon pohjalta (toki siihen vaikuttaa muutkin tekijät, kuten lähtötilanne ja tavoitteet, mutta kuitenkin..).
Oot ihan oikeassa että kriittinen täytyy olla ja kyseenalaistaminen on tärkeää! Ihan joka suhteessa. Just sellainen kapeakatseisuus on musta tosi raivostuttavaa (ja se just näissä luennoissa raivostuttikin) ja yritän parhaani mukaan olla itse syyllistymättä samaan 🙂
Tämä on kyllä aihe joka saa sappeni kiehumaan joka kerta! Olen sairastanut neljä vuotta suolistosairautta jonka sain kuriin pitkälti ruokavalio muutoksella (lääkkeet minimissään lääkäreiden määräysistä huolimatta). Minut on määrätty ties kuinka monelle ravitsemusneuvojalle ja aina olen saanut vääntää rautalangasta etten aijo lisätä viljatuotteita (leipää, pastaa…) ruokavaliooni, koska saan kovia vatsanpuruja ja maitotuotteetkin pidän samasta syystä minimissään. Syön monipuolisesti ja mahdollisimman puhdasta ruokaa. Nyt hiljattain raskaus laukaisi sairauteni aktiiviseksi ja jouduin osastolle hoitoon. Sairaalassa ei tietenkään huomioitu ruokavaliotani vaan kiikutettiin leipää, pullaa, pastaa, perunaa, puuroa, sokeroituja kiisseleitä, makeutettuja jugurtteja jne. En edes voi kuvailla kuinka väsynyt ja huonovointinen olin jo yhden viikon jälkeen! Ymmärrän toki ettei sairaala ole mikään hotelli/ravintola, mutta kun selvästi tilani vain paheni kun jouduin yht äkkiä syömään täysin toisenlaista mihin olen tottunut niin vähän ihmetyttää. Minulla todettiin myös raskausdiabetes ja lääkärit olivat ihmeissään millä perustein sain diagnoosin ,sillä arvoni ovat täydelliset. Uskon vahvasti johtuvan juurikin siitä mitä syön (tässäkin syön eritavalla mitä ravitsemusneuvoja neuvoi).
….että tällainen valitusvirsi! 😀
Jep, sä oot just yks niistä esimerkeistä joille ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio ei sovi! Onneksi oot fiksu ja kuunnellu omaa kroppaasi etkä lähtenyt menemään ravitsemusneuvojan ohjeiden mukaan:) Toi on kyllä totta, että se näkyy sitten heti omassa voinnissa, kun syö jotain mikä ei itselleen sovi.. mä haluaisin tehdä pienen kokeen ja laittaa kaikki väsymyksestä ja voimattomuudesta kärsijät ja valittavat pieneen testiin, jossa muutettais vähän viljojen ja maitojen suhdetta ruokavaliossa pienempään.. Ei niitä tarvi edes kokonaan jättää pois, jotta saa sitä normaalia pirteyttä takaisin päiväänsä!
Kiitos kommentista ja että jaoit tarinasi:)!
Ah niin ihanat suositukset. Mä jo niin toivoin et tuota leivän ylenpalttista puputtamista jo viitsittäs vähentää mut ei.
Vaikken pidä suosituksia kaikista terveellisempänä ruokavaliona, niin ottaen huomioon että tieteen lisäksi vaikuttaa talous (kaikilla pitäisi olla varaa noudattaa suosituksia esim kouluruokalat), kotimaisuus raaka-aineissa, elintarviketeollisuus (päättäjät kytköksissä), ruokakulttuuri jne.
Haluisin et ihmisille tehtäisiin paremmin selväksi että nämä vaikuttavat suosituksiin.
Heikkilän kirjoituksia kyl kannattaa lukea kriittisesti. 😀 Hyvää asiaa, mutta joskus kyl pahaa liiottelua ja mustavalkoajattelua.
Totta, totta! Ja Heikkilän tekstit on kyllä joskus aika karua luettavaa, mutta mielestäni onnistuu herättämään sitä tietynlaista kriittisyyttä mitä monilta uupuu 😀
Hei! Olen pitkälti samaa mieltä, kuin kaksi edeltävää Heikkilää kriittisesti tulkitsevaa kommentoijaa. Suositukset ovat suosituksia, joiden oletetaan soveltuvan suurimmalle osalle pohjoismaalaisia. Jokainen voi sitten syödä miten syö, mutta eikö suositusten kaltainen ruokavalio ole pääpiirteittäin ihan terveellinen? Otetaan huomioon, että suuri osa ihmisistä ei syö läheskään niin monipuolisesti kuin mitä suosituksissa on ohjeena, joten jos pohjoismaalaiset ravitsemusuositukset sisältäisivät vain gojimarjoja, kookosöljyjä, tattaripuuroja (kyllä, provosoin 😀 ) yms. voi olla, että tavoite, joka ravitsemussuosituksilla on, ei toteutuisi läheskään niin hyvin, kuin ehkä tällaisella ”perustuotteita” sisältävät suosituksilla saadaan. Vielä tuosta leivästä.. Miksi ihmeessä sitä on tehty sellainen mörkö? Toki leipiä on monenlaisia, mutta jos se sopii ruokavalioon, niin eikö se kuitenkin ole ihan hyvää ravintoa. Ja tuosta puhtaudesta vielä: on mielestäni omituista, että ihmiset, jotka peräänkuuluttavat ruoan puhtautta, syövät ulkomailta tuotuja hedelmiä ja marjoja naama virneessä ja samalla kotimaiset tuotteet unohdetaan, vaikka suomessa tuotettujen kasvisten ja viljan kerrotaan olevan puhtaampaa, kuin ulkomailla tuotetut viljat, hedelmät ja kasvikset. Oikeita tapoja syödä on niin monta kuin on syöjääkin 🙂
Kyllä vaan – ihan perus terveellinenhän se on 🙂 Mä en vaan itse ymmärrä tuota rasvattomien (rasvattomaksi tehtyjen..) tuputtamista ja kuten jo totesin, en noiden perusteella lähtisi omalle asiakkaalleni ruokavaliota koostamaan – mutta eihän se näiden suositusten tarkoitus olekkaan, heh. ”Perus tallaajille” ihan hyvä ohjenuora, jos haluaa monipuolistaa ruokavaliotaan ja tehdä siihen terveellisempiä muutoksia – kunhan sitä vaan osaa tulkita hieman kriittisestikkin ja kuunnella omaa kroppaansa.
Leipää en pidä minään mörkönä ja itse en syö sitä sen sisältämän gluteenin vuoksi. Gluteenittomia leipiä kyllä saatan syödä ja itsekkin joskus jopa valmistaa, jos oikein innostun 🙂 Hyvää ravintoahan se on, mutta en silti suosittele kenellekkään muutamaa palaa enempää päivässä nautittavaksi – tai riippu nyt tietty siitä, että miten ruokavalionsa muuten koostaa.
”Oikeita tapoja syödä on niin monta kuin on syöjääkin.” – tän allekirjoitan täysin! Just sitä oman kehon kuuntelemista mä kokoajan haen takaa niin että ei syötäis sokeasti suositusten mukaan kärsien sitten vaikkapa inhottavista vatsavaivoista.
Hahaa. Sansu on varmaan terkkari tai vastaava koska mun terkkarikaverin kanssa käydään jatkuvasti samaa taistoo ku se näkee kaiken vaan niitten virallisten ravitsemussuositusten läpi eikä pysty näkemään sitä että ne ei oikeesti kaikille toimi. Mulla kans todettu colitis ulcerosa (haavainen paksusuolen tulehdus) ja sairaus menny ihan käsikädessä sen kans mitä laittaa suuhunsa. Maha oli aivan kaamee ku söi mitä sattuu, vielä kaameempi ku alko kattelee kaloreita ja lykki suuhunsa just noita vähärasvasia maitotuotteita, mahollisesti vielä keinotekoisesti makeutettuja ja leipää ja ties mitä valmisteita. Nykyään perusarkeen ei leivät ja muut viljat (kauraa ja riisiä lukuunottamatta) edes kuulu ja kaikki ruuat teen ite, puhtaista raaka-aineita. Eli lihat ostetaan maustamattomina jne. Lääkkeitä ei oo tarvinnu käyttää ja viime tähystyksessä tohtori tuumas että tulehduksen merkkejä ei löydy. Mut sielläki naislääkäri koitti tuputti sitä lääkkeitten syöntii ku olin omatoimisesti vähentänyt jo puol vuotta aiemmin annokset. Täytyy kuulemma syödä määrätyllä annoksella ettei pääse pahenee. Ruokavaliohoitoo siellä ei mainitakaan koska ei uskota sen vaikuttavan millään tapaa sairauteen. Harmittaa tosi paljon koska netistä löytyy pilvin pimein ihmisiä jolla ruokavalio on auttanut, useimmiten just tuo vilja- ja maitotuotteiden poistaminen ruokavaliosta. Mut joo, kiva huomata että on muitakin jotka ei innostu ruokavaliosuosituksista. 😀 ärsyttävin lause mikä olla ja voi ”etkö sä syö leipää ollenkaan? Mistä sä sit saat kuituja?” No kiitos kysymästä, viimeks aamulla vatsa toimi.
Ihan mahtavaa, että oot saanu ruokavaliolla hoidettua sairautesi kuntoon!:) Tosi hassua kyllä tuo lääkkeiden tuputus ja se, että ruokavaliohoitoa ei suositeltu?! En pysty ymmärtämään, en sitten yhtään..
Ja hei toi kuitujuttu – mä en syö leipää ollenkaan ja mun ruokavaliossa on lähinnä vaarana kuidun liiallinen saanti..! 😀 Että silleen.
Apua 😀 Mä kirjoittelin luennoista provosoituneena, lähinnä oman ruokavaliooni pohjaten ja omien kokemusten pohjalta. Toki ravitsemussuositukset on hyvä ohjenuora sellaisille joilla ruokavalio/tietämys ei oo ihan kohdallaan. Ja käytänhän mä itsekkin kotimaisia (gluteenittomia) viljoja ja kohta kokeilen ottaa taas maitotuotteita takaisin ruokavalioon…:D
Hyviä pointteja, kiitos kommenteista! Ja antakaa tulla lissää – ihana saada keskustelua aikaan 😀
Hehee, en ole terkkari. 🙂 Kuten tuossa kommentissani totesinkin, ravitsemussuositukset ovat ohjenuora eivätkä ota huomioon yksilöllisiä eroja! Mun mielestä itse kukin saa syödä mitä haluaa ja miten kokee voivansa hyvin. Mun kommentin tarkoituksena oli lähinnä valottaa ravitsemussuositusten taustaa ja herättää myös kyseenalaistamaan sitä ”toista leiriä”.
Hyvä, että muutit käsityksesi ravitsemustieteilijöistä yhden ravitsemustieteilijän yhden luennon perusteella…
Itse olen jotenkin kyllästynyt taistelemaan tätä leivänmussuttajan kuvaa vastaan, mikä meistä ravitsemustieteilijöistä on annettu. Itse en juurikaan syö leipää enkä pakota asiakkaitani syömään leipää, mikäli he eivät halua. Terveellisen – ja silti suositusten mukaisen – ruokavalion kun pystyy muodostamaan niin monella tapaa. Ehkä suositus kuudesta ja yhdeksästä vilja-annoksesta johtuu siitä, että kokonaisuudessaan suomalaiset yleensä saavat hieman niukalti ravintokuituja. Kasviksia käytetään turhan vähän ja näinollen täysjyvän lisääminen ruokavalioon tuo kuitua mukavasti lisää. Lisäksi täysjyväkuidulla on myös muita terveydelle suotuisia vaikutuksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että meidän kaikkien tarvitsisi syödä kuusi annosta viljaa päivässä (vaikka jos miettii, että aamulla lautasellinen puuroa = kaksi annosta, aterioilla annokset pastaa ja päivän aikana kaksi palaa leipää, niin ei se nyt ihan mahdoton määrä ole). Itse otan viljani lähinnä puurosta, leseistä, täysjyväpastasta ja täydennän kuidunsaannin kasvisten, hedelmien ja erityisesti marjojen puolelta.
Asiakastakaan en siis laittaisi syömään leipää, mikäli se ei hänen suosikkeihinsa kuulu. Toki kävisimme kuidunsaantia kokonaisuudessaan läpi ja pohtisimme mahdollisia lisäyksiä (joita voivat siis olla muutkin kuin leipä), mikäli tarvetta olisi. Suolistosairauksista kärsivälle kertoisin sellaisista viljoista, joista ajattelisin, että saattaisivat sopia hänelle paremmin kuin perinteiset viljamme. Tässäkin tapauksessa kuuntelisimme kuitenkin ensisijaisesti asiakkaan oireita ja tuntoja.
Ravitsemussuositukset ovat väestötason suosituksia eikä niitä voida tehdä ajatellen jokaista yksilöä. On asiantuntijan ammattitaidottomuutta, mikäli hän ei kykene muokkaamaan suosituksia asiakkaan mukaan. Viime vuosina on tullut uusia asioita myös ravitsemustieteeseen (esimerkkinä esim. fodmap-ruokavalio) eli ei ravitsemustiede ole aivan niin kaavoihinsa kangistunutta kun yleisesti ajatellaan. Mutta väestötason suosituksia ei vain voi muuttaa muutaman uuden tutkimustuloksen perusteella vaan suosituksiin tarvitaan tuhansia ja taas tuhansia tutkimuksia. Tuntuu vain monesti unohtuvan, että suositusten takana ON tutkimuksia, vaikka niiden tulokset eivät nyt täydellisesti siihen omaan ruokavalioon sopisikaan. Ravitsemustieteilijöitä taas on varmasti moneen lähtöön (kuten on esim. lääkäreitäkin, ottamatta nyt sen enempää kantaa case Heikkilään). Uskoisin kuitenkin, että ravitsemustieteilijöiden nuorempi sukupolvi on hieman sallivampi ajatusmaailmassaan ja uskoo todellakin yksilölliseen ohjaukseen. Itse ainakin haluan tuoda hieman avarakatseisuutta ravitsemusterapeuttien maailmaan. Samalla on kuitenkin muistettava, etten minä vain voi alkaa suositella kookosöljyä, sillä sen vaikutuksista on sekä hyviä että huonoja tutkimustuloksia enkä minä voi toimia mutu-tuntumalta. Yksilö voi, mutta asiantuntija ei voi sillä tavalla ohjeistaa. Siksi sinä voit kirjoittaa blogiin, että syökää kookosta, mutta minä en voi.
Hahha, oot ihan oikeassa – aika karun yleistyksen tein ja oon pahoillani siitä 🙂 Esimerkiksi sä onnistuit nyt kirjoituksellas taas osoittamaan, että kaikki ei oo niin mustavalkoista. Hassua miten sitä provosoituneena onnistuu sortumaan just siihen minkä haluais välttää – mustavalkoiseen ajatteluun!
Ja nyt kun luentoja mietin, niin odotin niiltä ehkä itse liikaa ja se tieto mitä sieltä tuli, olikin juuri lähinnä ”peruspirkoille” tarkoitettua eikä niin spesifiä juuri hyvinvointiin, terveyteen ja liikuntaan ajatellen mitä odotin.
Ravitsemustieteilijöillä tosiaan on se vastuu, että tieto pohjautuu tutkimuksiin. Ja just se tekee näistä ravitsemusjutuista mun mielestä myös tosi haastavia – tutkimuksia kun löytyy joka lähtöön ja aina tulee uusi tutkimus, joka kumoaa toisen. Mä itse tietty seuraan myös näitä tutkimuksia ja suurin osa mun ruokavaliosta on rakentunut tutkimusten perusteella, mutta haluan korostaa juuri sitä oman hyvinvoinnin kautta lähtevää ”ruoka-ajattelua” entä tutkimustietoon perustuvaa – tutkimusten mukaan juuri nämä suositukset on hyvät, mutta kuten sanoit, ei yksilöille suunniteltu 🙂
Kiitos ajatuksia herättävästä kommentista!
Minulle kävi ihan samalla tavalla! Odotin tosi innoissani ravitsemus, liikunta ja terveys-luentoja, mutta petyin pahasti… Juuri samoista asioista nousi minulla karvat pystyyn mitä mainitsit tekstissäsi. Muuttui minunkin käsitys ravitsemusterapeuteista… Ei meillä luennoitsijan kanssa ihan kohdanneet ajatukset ravinnon terveellisyydestä:)
Jeps – eikä oltu todellakaan ainoita 🙂 Suurin osa meidän luokkalaisista varmaan allekirjoittaa nää samat jutut, hahha!
jos miettii miten suuri osa kansastamme latoo ruokakaupan hihnalla tiskin täyteen eineksiä, valmistuotteita, pullaa, sipsejä ym. niin oletuksena voisi pitää, että terveys paranee jos muuttaa ruokavaliotaan suositusten mukaiseksi? Taustalla lienee kuitenkin ylipainon, ynnä muiden terveysriskien vähentäminen, eikä niinkään elintarviketeollisuuden salaseura. järki käteen. jokainen, joka syytää rahansa esim erään nimeltämainitsemattoman firman superfoodeihin, voi miettiä tukeeko sillä OIKEASTI enemmän omaa hyvinvointiaan vai ko. firman liikevaihtoa. Mustikkamettään pyllistelemään mieluummin, sanon minä! 🙂
Kyllä – jos oletuslähtökohta on tuo niin juuri näinhän käy 🙂 Ja mustikkamettä on pop! Itsekkin viihdyin siellä viime kesänä 😉 Omakin ruokavalioni pohjautuu siis hyvin pitkälti ihan perus kotiruokaan, jonka tukena sitten on juuri näitä superfoodeja – joiden käyttöä aion jatkaa, koska niillä on niin selkeitä vaikutuksia omaan hyvinvointiini ollut, hih!
Haha, mua jotenkin aina naurattaa kun mietin kouluaikojen lautasmalli kuvia ja sitä miten niissä aina kerrottiin, että leipää pitää vetään ainakin kaksinkäsin ja mielellään kaverinkin käsillä. Vähän jäänyt jälkeen noi vanhat opit ja nykyään onneks jo tajutaan, että pitäis syödä oman vatsan ja tuntemusten mukaan eikä mistään oppikirjoista seuraamalla.
Hyvä teksti 🙂
Hahhahaa niinpä! 😀 Ei mua sais enää kirveelläkään syömään sitä määrää leipää, mitä suositellaan – vaikka välillä ruispaloja onkin ikävä 😉
Hei!
Itse luin juuri tänään tuon Heikkilän kirjoituksen. Mietin lukiessani että miten ala-arvoisia keinoja hän käyttääkään saadakseen ihmiset uskomaan kantaansa (mm. ravitsemusterapeuttien mustamaalaaminen). Lisäksi osa linkeistä johti samoihin tutkimuksiin, mikä lie tämänkin tarkoitusperänä.
Jäi vähän harmittamaan, että sinäkin noin ns. sokeasti uskot tuota Heikkilän propagandaa. Kuten Sansu tuolla edellä totesikin, Heikkilä on ortopedi, eli ei tosiaankaan mikään ravitsemuksen asiantuntija. Kyseisen herran salaliittoteoriat menevät välillä jo komiikan puolelle… Tosiaan voisihan sitä välillä miettiä superfoodien myyjienkin intressejä.
Toki ymmärrän sen, että sinulla oli paljon odotuksia luentoa kohtaan. Mutta mielestäni ei ole perustelua yleistää yhtä huonoa ravitsemusluentoa koskemaan koko ravitsemustiedettä ja ravitsemustieteilijöitä. Meitäkin on moneksi 😉
Itse opiskelen siis tätä surullisenkin kuuluisaa ravitsemustiedettä. Kyllä ihan virallista linjaa. Ja voin sanoa ettei meille ole mitään tiukkoja ajatusmalleja yritetty aivopestä. Ihan itse saamme omia aivojamme käyttää. Aiemmin tulikin esille jo se hyvä pointti, että vaikka itse ravitsemusasiantuntijana haluaisikin suositella jotakin tuotetta, ei tutkimusten puutteen vuoksi sitä voi välttämättä tehdä. Meilläkin korostetaan opiskelussa yksilön tarpeita ja niiden huomioimista. Opinnot perustuvat ihmisen fysiologian tuntemukseen, biokemiaan, mikrobiologiaan ja ravintofysiologiaan eivätkä suinkaan ole yhteydessä agronomi-koulutukseen (kuten Heikkilä kärjistäen väittää.)
Ja mitä tulee uusiin ravitsemussuosituksiin, niin mielestäni ne ovat aikalailla hyvät. Ei siksi että opiskelen alaa, vaan siksi että niitä noudattamalla valtaosa väestöstä söisi paremmin kuin tällä hetkellä. Ravitsemussuositukset ovat väestötasolle suunnattuja, eikä niiden ole tarkoituskaan sopia sellaisenaan yksilölle. Ravitsemussuositukset sopivat hyvin jonkinlaiseksi rautalankamalliksi, josta voi sitten itse lähteä omien tuntemusten mukaan muokkaamaan ruokavaliota sopivammaksi. Itsehän en siis viljaa ja maitotuotteita syö, käytän myös joitain superfoodeja ja kookosöljyä. Mielestäni se että olen ravitsemustieteen opiskelija, ei sulje näitä pois.
Kuten itsekin totesit, mustavalkoajattelua olisi parempi välttää 🙂
Moikka!
Totta, Heikkilän kirjoitustyyli on aika provosoiva, mutta kuten oon jo pari kertaa todennut – se herättelee 😀 Vaikka ei samaa mieltä kirjoituksista olisikaan, niin osaa ehkä katsoa niitä suosituksia vähän eri valossa, kyseenalaistaa ja pohtia niitä omalta kohdaltaan.
Tunnustan syyllistyneeni mustavalkoiseen ajatteluun ja oon pahoillani tuosta kärjistetystä, hieman mustamaalaavasta, kommentista minkä ravitsemustieteilijöistä heitin. Mutta totta kuitenkin, että ravitsemustieteilijöiden työ perustuu enemmän tutkimuksiin ja ”tietoon”, entä juuri siihen hyvinvointiin ja oman kehon kuunteluun mitä mä hain takaa? 🙂 Jos ymmärrät mitä tarkoitan.. 😀
Teidän opiskelu kyllä kuullostaa tosi siistiltä ja monipuoliselta, nyt kun siitä enemmän kerroit! Mä nimittäin itse joskus mietin ravitsemustieteitä ja silloin sain käsityksen, että se on lähinnä juuri elintarvikehommien ympärillä pyörivää.. Maa- ja metsätalous puolellahan sitä täällä Helsingissäkin opiskellaan, heh.
Anteeksi vielä, jos pahoitin sun mielen, ei ollu tarkoitus ollenkaan 🙂 Ens kerralla en ehkä ihan noin provoisoituneena paina entteriä, vaan vedän pari kertaa henkeä ensin, heh!
Kiitos kun vastasit!
Tarkoituksenani ei tietenkään ollut syyttää sinua mistään 🙂 jokaisella on oikeus mielipiteeseensä, nykyään vain tuntuu olevan trendikästä olla virallista kantaa vastaan!
Hyvinvointihan on niin subjektiivinen käsite ja se riippuu monesta muustakin asiasta kuin ruoasta. Mutta iso merkitys ruokavaliolla on, kiistatta! Monet vain tuppaavat sekoittamaan sen, mistä oikeasti tulee hyvä olo ja sen mistä tulee hyvä mieli/mikä maistuu hyvältä… 😀
Tarkoitukseni oli tosiaan vähän valottaa meidänkin koulutuksen puolta. Helsingin päädyn opiskelusta en tiedä, itse siis opiskelen Kuopiossa. Eroja varmasti on! Täällä kuulumme siis terveystieteiden tiedekuntaan ja ihmisen terveyteen koulutus pohjautuukin.
Toisaalta vanhan kansan ravitsemusterapeutit saattavat olla vähän eri maata kuin tämä tuleva sukupolvi. Esimerkiksi minulle on suositeltu vastaanotolla 12 palaa leipää päivässä, vaikka en leipää syö ollenkaan… Nykyisin ehkä otetaan vähän paremmin huomioon yksilöllistä vaihtelua. Harmi vaan että teille sattui vähän leipäfanaattisempi luennoitsija 🙂
Haluaisin vielä sanoa, että sulla on tosi kiva blogi! Varsinkin herkkuvinkit uppoaa tällaiseen hippiravitsemustieteilijäänkin 😉
Juu ei, emmä sitä sillä ottanutkaan – kunhan sun kommentti vaan avas omia silmiäni, kiitos siitä! 😀 Totta tuokin – henkilökohtainen on hyvin yksilökohtainen käsite ja muovautuu usein ihmisen omien arvomaailmojenkin mukaan. Itse voisisin todella huonosti jos kroppani ei toimisi hyvin, kun toiset taas ei kiinnitä siihen samalla tavalla huomiota 😀
Arvasin kyllä kuvauksesi perusteella, ettet ihan Helsingissä opiskele:P Musta on kyllä mahtavaa, että te ravitsemustieteen uusi sukupolvi (ainakin tän kommenttiboksin perusteella!) vaikutatte paljon positiivisemmalta sakilta mitä meidän viikonlopun luennoitsija, hahha.
Kiitos paljon Hilla kommenteista – blogin parhaita puolia, kun saa keskustella ja oppia lisää, ihan itsestäänkin! 😀 Niin ja kehuistakin, hihhi.
Tämä on kyllä mielenkiintoinen aihe, ja tämä käyty keskustelu täällä kommenttiboksissa hyvää seurattavaa! Haluaisin vielä sanoa yhden asian tähän keskusteluun. Nimittäin, aika usein ihmiset sekoittavat käsitteet hyvinvointi ja terveys. Se, mikä saa sinut voimaan hyvin, ei välttämättä ole terveellistä (pitkällä tähtäimellä). Tätä kannattaa miettiä omasta näkökulmasta, mutta erityisesti silloin, jos on vastuussa jollekin toiselle tekemästä ruokavaliosta. Ongelma on siinä, että esimerkiksi runsaan kovan rasvan käytön seuraukset eivät todellakaan näy heti, vaan mahdollisesti vasta vuosikymmenten jälkeen (eivätkä välittämättä silloinkaan, kyse kun on niin monesta tekijästä).
Totta tuokin, sinällään! Mutta siis.. haluaisitko antaa jonkun esimerkin? 😀 Kun en oikeen ymmärrä, että miten esimerkiksi tää mun viljaton ja maidoton ruokavalio vois olla mun terveydelle huonoksi, jos sen avulla mun elimistö toimii paremmin entä koskaan? 🙂
Oikeassa oot kyllä siinä, että kyseessä on monta tekijää jotka vaikuttaa! Ja nekin tekijät vaikuttaa myös toisiinsa aina erillai, yhdessä ja erikseen – mielenkiintoinen tää ravitsemusviidakko siis 😉 Kokonaisuushan se on tärkein ja niiden yksilöllisten erojen huomioiminen:)
Siis esimerkiksi runsaan kovan rasvan käytön seuraukset näkyvät vasta vuosikymmenten päästä. Joku voi vetää kovia rasvoja päntiönään ja voida silti hyvin ja kroppakin on timmi, mutta sepelvaltimotauti VOI iskeä vasta myöhemällä iällä. Toisena esimerkkinä esimerkiksi puuttellinen kalsiumin saanti: ihminen voi ihan hyvin vaikka saisikin liian vähän kalsiumia, mutta sen seuraukset terveyteen näkyvät vasta myöhemmin esimerkiksi osteoporoosin muodossa. Ymmärsitkö nyt? 🙂 Ihminen voi voida hyvin nykyhetkessä, vaikka ei sillä hetkellä teekkään terveellisiä valintoja pitkällä tähtäimellä.
Joo kyllä vaan 🙂 Noi onneksi on sellasia juttuja, että jos terveystietoisena syö oman hyvinvointinsa mukaan niin tuskin tulee vahingossa käymään – siis jos tosiaan tekee niitä tietoisia ruokavalintoja, jolloin yleensä juuri on tiedossa kovien rasvojen käytön sekä vitamiinien/kivennäisaineiden puutostilojen riskit, hihhi 🙂
Jep! Yllättävän paljon kuulee kuitenkin sellaisia ”olen syönyt jo vuoden hirveitä määriä kovaa rasvaa eikä oo tullu sydäriä ja kroppakin on timmi ja voin ihan tosi hyvin”- kommentteja. En siis tarkoita sua vaan yleensäkin 🙂 ja pointtihan on nimenomaan siinä et valintojen seuraukset voi näkyy vasta vuosien päästä eikä tosiaankaan heti.
Surullisen totta tuokin… Järki ois ihan hyvä pitää mukana, teki mitä tahansa 😀
Tuossa muutamia päiviä takaperin kun tuo uusi suositus julkistettiin, postasi varmaan 30 mun kaveria FB ihan häkeltyneenä tuota juttua. Pöyristytti kyllä itseänikin aika moni kohta, huh hah hei…
Mua ei hirveästi ravintohifistelyt kiinnosta, mutta sen verran on tolkkua että tajuan ettei järjetön leivän mättäminen ja kaiken vaihtaminen kevytversioihin välttämättä ole ihan paras ratkaisu. Muutenkin tuolla oli pari kohtaa semoista huttua että kääk. Itse toivoisin suositusten menevän hieman toiseen suuntaan, mutta jostain syystä noista vanhoista perinteistä pidetään tosi tiukasti kiinni.
http://musclefetish.fitfashion.fi/
Mä oon ainakin hoksannut just sen, että viljoja ja maitotuotteita vähentämällä oon saanut omaa oloani kohennettua ihan huomattavastikkin – sen takia mulla itsellä oli suosituksia hankala sisäistää 🙂 Ja tosiaan kun niitä kevyttuotteiden ja sokerittomien vaihtoehtojen ravintosisältöjä tutkii, niin ei se E-koodiviidakko niin hirveästi ainakaan mua houkuttele ;D
Hyvä, että tällaiseen postaukseen on tullut myös todella järkeviä virallisia ravitsemussuosituksia puolustavia kommentteja, ja ihanan asiallisesti ja iloisesti Aino on niihin vastannut! 🙂
Fitnessfanaatikot usein valittavat esim. virallisten suositusten kapeakatseisuudesta, mahdollisista taloudellisista vaikuttajista ja siitä, kuinka ne eivät pohjautuisi tutkimuksiin, mutta heidän omalla ruokavaliollaan ja elämäntavallaan on aivan samat ongelmat. Kuten muut ovat jo kommentoineet, viralliset suositukset ovat yleispäteviä suosituksia massoille, eivätkä ne välttämättä sellaisenaan sovi kaikille. On loistavaa, jos joku on saanut sairautensa hoidettua pelkällä (suosituksista poikkeavalla) ruokavaliolla, mutta se ei tarkoita, etteivätkö suositukset silti sopisi monelle muulle. Viralliset suositukset nimenomaan pohjautuvat lukuisiin luotettaviin tutkimuksiin, ja juuri tämän takia kaikkein uusimpia villityksiä ei suosituksiin voida laittaa, vaikka ne tietylle ihmisryhmällä sopisivatkin. Ja mielestäni on naurettavaa, kuinka monet valittavat suositusten ”rahoittajista” tai tieteellisestä perättömyydestä, mutta linkkaavat samalla käyttämänsä superfoodin ylistyspuheen sen valmistajan sivuilta (heiltähän saa täysin puolueetonta tietoa, koska heillä ei tietenkään ole taloudellisia intressejä), tuoreen tutkimuksen aiheesta Ilta-Sanomien sivuilta ja yksittäisin, kärkkään puolestapuhujan tekstin. Nämä fitnesstyypit katselevat maailmaa aivan yhtä puolueellisin silmälasein kuin ”tavallisen ruokavalion” kannattajat, vaikka lasit eri väriset ovatkin.
Tieteen tekeminen ja sen sisällyttäminen ihmisten arkeen ei ole helppoa. Minun puolestani jokainen saa syödä juuri niin kuin haluaa, varsinkin jos oma kroppa tuntuu kyseisellä ruokavaliolla toimivan, mutta kenenkään ei ehkä kannattaisi alkaa liian kärkkäästi tyrkkyttämään omaa totuuttaan muille… Toivottavasti tämä oma kirjoituksenikaan ei vaikuta kauhealta saarnaukselta, halusin vain tuoda esille muutamia huomaamiani seikkoja 😀
Niinpä Tia, oon myös tyytyväinen siitä että tää sai paljon keskustelua aikaan! 🙂
Omassa kirjoituksessani unohdin tosiaan kokonaan nostaa esille noita seikkoja – en siis missään nimessä halua lytätä suosituksia täysin, vaikka en niitä täysin myötäilekkään 🙂 Ja tottakai ravitsemusTIETEILIJÄT ovat ”tiedemiehiä”, joka rajoittaa heidän toimintaansa ja näkökantojaan osittain.. sitäkään en niin tullut kirjoittaessani ajatelleeksi 😉 Tutkimuksiahan on paljon ja niidenkin suhteen toki pitää olla kriittinen, kuka tutkimuksen on rahoittanut ja miltä kannalta se on tehty? Tietynlaista tulkinnanvaraa kun aina on, kun kyseessä ei ole ”1+1=2” tyylistä matematiikkaa.
Mustavalkoiseen ajatteluun siis sortuu itse kukin ja vähän joka piireissä, hehheh! Kyllä se vaan niin on, että jokainen löytää sen oman juttunsa itseään ja kehoaan kuuntelemalla – toiset ravitsemussuositusten mukaan ja toiset niiden uusimpien villitysten 😀
Hyvä teksti! 🙂 nää ruokajutut on aina niin arkoja aiheita, jotka herättää tunteet pintaan! 😀 Liputan täysin oman kehon kuuntelun puolesta, on vain valitettava tosiasia, että hirveän moni ei sitä osaa.. Itse myös olen saanut vatsan ja yleisen terveyteni kuntoon poistamalla gluteiinin ja maitotuotteet ruokavaliosta.. Hiilareita ja kuituja saa kyllä monesta muustakin lähteestä, leipä on ehkä se helpoin tapa..ja jos vatsa sitten vähän leivästä ja maidosta turpoo, niin onneks voi sit ostaa ruuansulatusjogurtin 😀 hehhe!
Niin ja jännä kun taas superfoodit vedetään mukaan, yleensä he ketkä ostavat myös superfoodeja, niin käyvät myös marjametsässä mutta valitettavasti nyt tammikuun lopussa aika vähän marjaa löytyy enää ulkoa, saati pakastimesta. Onhan se hienoo, jos pystyy kesän aikana poimiin kesän aikana niin paljon marjoja, et riittää koko vuodeksi..
Jep, sen huomaa kyllä selkeästi myös tästä kommenttiboksistakin – loistavaa, että saa keskustelua aikaan! Mullakin tää mun leivätön ruokavalio on tosiaan välillä ”liiankin” runsaskuituinen eli ei todellakaan ruokavalio jää niistä vajaaksi jos leivän jättää pois, hihhi.
Musta toi superfoodien parjaus on vähän hassua 🙂 Siis jos niitä ei saa Suomesta, niin on ihan hirveen kamalaa jos niitä sitten hommaa käyttöönsä jostain muualta. Eipä se kaikki muukaan kulutustavara mitä kaupasta saa oo kotimaista – ja vaikka Suomessa paljon vilja- ja maitoteollisuutta onkin, niin tuskinpa kaikki sitä kotimaista silti ostaa. Ihan vaan tuli mieleen, hahha!
Tuntuu, että tässä ”Heikkilä vs ravitsemustieteilijät”-keskustelussa mennään ääripäästä toiseen ja kärjistetään älyttömästi. Esim case punainen liha. Ihan maalaisjärjellä jos ajattelee, että punainen liha sisältää rautaa ja hyvälaatuista proteiinia, niin sitä voi ja kannattaakin syödä. Kuitenkin on olemassa näitä ”lihaa perkele”-suomalaisäijiä aikamoinen määrä, jotka kiskoo sitä lihaa aivan mielettömiä määriä ja usein myös siinä ei niin terveellisessä muodossa (makkaraa yms.). Ja vaikka lihaa söisi ns terveellisistä lähteistä, niin eläinrasvan määrä nousee LIIAN korkeaksi mikäli sitä vetää älyttömiä määriä (ja mahdollisesti muiden aineiden, mitä liha sisältää). Koko keskustelu on siis mielestäni kieroutunut: ihan niinkuin eläinrasva olisi yksistään hyvä tai paha. Luulen, että pätee ihan mihin tahansa ravintoon: kohtuus kaikessa! Oletteko miettineet, että vedenjuontiinkin voi kuolla jos vettä juo LIIKAA?
Olettaisin että ravitsemussuositukset lähtee siitä, että pyritään ohjaamaan ihmisiä kohtuullistamiseen. Karppausbuumi sai monet (muun muassa isäni, jonka kolesteroliarvot ovat nyt pilvissä! :() vaihtamaan öljyt voihin ja puuron pekoniin. Eläinrasvan määrä nousi liian korkeaksi terveyttä ajatellen. Näille ihmisille varmasti tekisi hyvää vaihtaa tuohon ravitsemussuositusten malliin. Täytyy myös muistaa, että kaikki eivät pyri laihtumiseen tai lihasmassan kasvatukseen. Tuo ruokavalio ei ehkä ole optimaalinen, mikäli tavoitteena on atleettinen kroppa, mutta jos se 140kg painava Marja-Terttu vaihtaa sipsinsä ja karkkinsa tuohon ruokavalioon, hän alkaa varmasti voida paremmin. Myöskin normaalipainoiselle ihmiselle, joka ei pyri kehonmuokkaukseen, tuo ruokavalio varmasti yleisesti ottaen sopii (toki on niitä, joilla on sairauksia tms, mutta tämä onkin valtaväestölle suunnattu malli).
Itse syön aikalailla ravitsemussuositusten ja Heikkilän suositusten välimaastosta. Ruokavalioni on ravitsemussuositukset, mutta hiukan proteiinipainotteisempana. Syön ruisleipää 0-3 palaa päivässä (yleensä 1-2). Voin mainiosti ja painan 9kg vähemmän kun pari vuotta sitten! Olen kokeillut myös karppausta; ei toiminut ollenkaan! 😀 Ei missään mielessä (ei laihtumista, eikä ainakaan parempaa vointia!). Eli olen elänyt leivätöntä elämää, runsaasti leipää sisältävää elämää ja hiukan leipää sisältävää elämää. 😉 Parhaiten toimii mulla se viimeinen vaihtoehto. Eli ei voi mielestäni sanoa, ettei leipä olisi kenellekään hyvästä. Sen sijaan voi sanoa, että leipä ei ole kenellekään hyvästä mikäli sitä syö liikaa, kuten mitä tahansa ruokaa.
Mä oon itseasiassa miettinyt tota vedenjuontia aika paljonkin, koska juon niin pirusti vettä että välillä pelottaa 😀 Ihan näin btw! Mutta joo, kohtuus kaikessa. Siis just tuossa leivän mättämisessä ja maitotuotteiden ämppäämisessäkin. Tasapaino on se kaiken ydin ja eiköhän se rakennu sen kohtuuden kautta? 😉 Luulis ainakin, toivottavasti!
Paljon fiksua tekstiä, kiitos Roosa! 🙂
Sitä jäin vielä miettimään, että jos suositukset suosittelevat naisille kuutta vilja-annosta päivässä, niin miten siitä tulee järjetöntä leivän mättämistä? Siihen kuuteen annokseen kun kuuluvat KAIKKI päivän vilja-annokset, siis myös puurot (1 dl = 1 annos), pastat, riisit yms. Toki jos ei syö mitään viljaa, niin silloin se suositus ei kosketa ollenkaan, mutta kummallisesti tämä yksi suositus sieltä nyt koko ajan nostetaan esille.
Varmaan useimmat ei tajua sitä, että se suositusannos sisältää päivän kaikki vilja-annokset 🙂 Veikkaan että sen vuoksi sitä pidetään kohtuuttomana määränä!
Oman tarkkailuni perusteella leivän tuputtaminen on mennyt liiankin hyvin perille ihmisillle, ja joillain se saattaa olla ainoa asia mitä päivän aikana menee suusta alas. Monet laittaa leivän päälle järjettömän määrän voita, leikkeleitä ja juustoa, joten 9 palaa leipää päivässä noilla lisukkeilla saattaa hyvinkin saada päivän kalorit täyteen. en suosittelisi sellaista ruokavaliota kenellekään.
Korostaisivat mieluummin vedenjuontia ja kasvisten (ok, tämä on hyvässä vauhdissa) asemaa ruokavaliossa, niiden suhteen kun monet nirsoilevat. Kasviksissa on runsaasti kuitua ja niiden suhteen on vaikea mennä vikaan, kun taas tietämätön voi syödä vehnäpaahtoleipää ikuisuuden ja samalla luulla syövänsä terveellisesti, koska ”ravitsemussuositukset”. 😀
Valtaosassa leipää, pastaa ja riisiä on niin vähän kuitua, että niitä joutuukin vetämään kaverinkin käsin yrittääkseen saada tarvittava kuitumäärä.
Vastausten perusteella esim. Hilla ei voine valmistuttuaan suositella omaa ruokavaliotaan asiakkaille tutkimusten puuttuessa, eli hänet suitsitaan koulutuksen ja valmistumisen myötä.
Itse odotin kanssa innolla kuntoutuksen ravitsemusluentoa saadakseni uusia vinkkejä, mutta se olikin tätä iänikuista propagandaa.
Kunto+:n vatsa litteäksi 28 päivässä kirjan myötä ymmärsin, että hiilareita tarvitaan polttoaineeksi = hiilarienmäärä tulisi suhteuttaa kulutukseen, muuten ne varastoituvat. En ymmärrä, miksi jotkut karppauksen nimissä vetävät kaksin käsin eläinrasvaa? Ymmärtääkseni ideaalia olisi korvata hiilareita kasviksilla.
Luin jostakin, harmi ettenmuista lähdettä, että tutkimuksissa rasvat on jaoteltu koviin ja pehmeisiin. Kovien joukossa voi on päässyt transrasvojen seuraan ja ihme ja kumma lopputuloksena kovat rasvat epäterveellisiä.
Mulla on lähipiirissä iäkkäitä hyvävointisia vanhuksia, jotka käyttävät voita, täysmaitoa ja kuohukermaa ja voivat mainiosti. Rasvattomien maitotuotteiden on todettu olevan yhteydessä esim. Hedelmättömyyteen.
Mua raivostuttaa nykymeininki, kun ihmisiä ei hoideta ravitsemuksella eikä anneta edes tietoa siitä, vaan aina lääkkeitä lääkkeitä, niillä koitetaan tukahduttaa oireet.
Tuttu nuori tyttö on laktoosivammainen ja vetää maitotuotteita laktaasitabujen kanssa, ei varmaankaan optimaalista pitkässä juoksussa.
Moni vauva ja pieni lapsi kärsii jo ummetuksesta nykyään, lääkärit määrää ulostuslääkkeitä. Tuttu taapero tuhrii tästä johtuen lähes kokoajan, mites alat opettaa kuivaksi? Omalla lapsella ratkaisu oli chia-siemenet liotettuna, maistuu hyvin ja suoli toimii, eikä vatsa ole kipeänä. Terveydenhoitohenkilökunta on ihan pihalla, mitä siemeniä? Ei niitä varmaan uskalla antaa, ulostuslääkkeitä vain loppuikä. Myönnetään, että mun pitäisi varmaan saada jotenkin muksu syömään enemmän kasviksia. Onneksi bataatti ja päärynä maistuvat hyvin, ”tosin etelän hetelmiä niistäkin kumpikin”.
Valottaisitko vähän, mistä sun kuituannos koostuu? Nimittäin kyllähän kuidun saannissa tuntuu valtaosalla olevan petrattavaa. Olen yllättynyt, miten monet kärsivät kroonisista peräpukamistakin, varmaan yhteydessä kuidun saantiin?!
Pistää vähän miettimään, miksi ylipaino-ongelmaa on niin paljon, vaikka meillä on olleet nämä loistavat melko samansuuntaiset ravitsemussuositukset vuosikymmeniä.
Mun mielestä ihmisiä tulisi kannustaa laskemalla terveellisten ruokien hintoja kepin eli läskiverojen tms. Sijasta. Enemmän herkullisia kasvisreseptejä kansalle tarjolle ”näin tuunaamme einesruokaa” reseptien sijaan.
Kiitoksia kivasta blogista. Tämä keskustelu oli avartava, en odota jatkossa ravitsemustieteilijöiltä mitään kuin korkeintaan ” pöydän alta”. Tosin en luokittele enää julkisuudessa olleita ravitsemustieteilijöitä mitään tietämättömiksi, ehkä he tietävätkin, mutta heidät on suitsittu julistamaan tätä virallista ilosanomaa.
Fiksu kommentti lumikki, kiitos siitä! Ja tosi paljon hyvää asiaa. Oon täysin samaa mieltä, että jos vähentää hiilareita niin eläinrasvan sijaan ne kannattaa korvata kasviksilla – niin mä itsekin teen. Ja kun ajattelenkin lääkkeiden tuputtamista ja just näitä suositusten ”rasvattomia” tuotteita mullakin vähän nousee savua korvista.. kun ihmisille ei anneta edes tietoa tai vaihtoehtoja, vaan sanotaan että tämä tässä nyt näin on hyvä ja oikein! Muttakun ei se ihan niin mene..
Voi kauhee tuo ummetuslääke-episodi:/ Surettaa oikeasti ajatellakkaan, että tuo on totta – mutta just kuuntelin yhden perheenäidin selostusta, kun lastensynttäreitä järkätessä lähes jokaisella lapsella oli jokin ruokayliherkkyys.. mistähän sekin kertoo?! Ja mitenköhän niitäkään hoidetaan.. ei varmaan ainakaan puhdistamalla ruokavaliota. Mun oma kuidunsaanti koostuu pääsääntöisesti kasviksista, hedelmistä, marjoista, siemenistä, pellavansiemenrouheesta ja gluteenittomista viljoista (kaura&riisi) – joskus käytän myös psylliumia lisänä, esimerkiksi smoothieissa.
Kiitos itsellesi kommentista, herätti paljon ajatuksia ja vähän kauhuakin! Mutta onneksi sä oot vähän paremmin perillä asioista entä moni muu – etenkin se terveydenhoitohenkilökunta:)
Hyvää keskustelua saatu aikaan. Saatto mennä ohi muutama kommentti, että sori jos nyt jauhan jo kertaalleen mainitusta. Eiköhän noissa ravitsemussuosituksissa sen terveellisyyden lisäks pidä ottaa huomioon myös se, mitä se peruspirkkoperheenäiti hakee lapsikatraalleen supermarketista keskiviikkoiltana syötäväks. Niin noissa ravitsemussuosituksissa on hyvä, helposti toteutettava, edullinen ohje siihen. Toinen asia sitten, että en oo koskaan tajunnu, että minkä takia tää ruokahifistely pitää lähtee ihan käsistä:D. Ruokaa ei nyt edes riitä kaikille, joten voisko olla mahollista että jokainen koittaa syödä välillä semmosta ok-terveellistä ruokaa, jota pystytään tuottamaan isoja määriä, eikä jotain täydellistä superfoodia, jota saadaan tuotettua vaan pienelle osalle. HYVÄ BLOGI!!
Kiitos teezy kommentista! 🙂 Kohtuus ja kultainen keskitie on hyvä muistaa kaikessa – ei se onneksi maailmaa kaada jos silloin tällöin keskiviikkoiltana sortuu siihen pakastepitsaan, mutta oikeassa oot että jos linja on pitkälti sitä niin suosituksiin tutustuminen vois olla aiheellista. Täydellisyyteen on tietty hyvä pyrkiä, mutta kohtuuttomaksi ei kannata kuitenkaan alkaa! Rajansa kaikella 😀 Kiitos!
Tässä on tämän parjatun Fogelhomin näkökulma asiasta :
” Minusta pahinta on, että ruvetaan kyseenalaistamaan tutkijan rehellisyys ja sanotaan valehtelijaksi. Tutkija kuitenkin pyrkii totuuteen. Pahalta tuntuu myös se, että tarkoituksenamme olisi väestön sairastuttaminen. Kun itse mieltää, että tavoitteena on väestön terveyden edistäminen.”
”Heitä raivostuttaa, kun tutkijat ovat eri mieltä kuin he. He näkevät tutkijoiden näkökulman hyvin konservatiivisena. Jos tutkimus ei tue omaa kokemusta, oman kokemuksen mitätöinti suututtaa. Siitä on ihan oikeutettuakin harmistua, mutta tutkijat tarkastelevat muitakin kuin yksilön kokemuksia.”
”Se on hämmentänyt ravitsemustutkijaa, koska voisi ajatella, että ruoka on kiva asia. Mutta ihmiset näyttäisivät olevan erityisen vihaisia ruuasta. Ruuan terveysvaikutuksista on tullut jonkinlainen uskonnon tyyppinen asia. Jos vertaan ns. alakarppaajia vaikka vegaaneihin: veganismi ei ole ravitsemussuosituksen mukaista, mutta se on mahdollista, jos tarkkaan valitsee. Vegaanit ovat tyytyväisiä, eikä sieltä tule koskaan mitään herjauksia. Mutta jos haluaa syödä hirvittävästi lihaa ja voita ja jättää viljavalmisteet pois, on pikemminkin näyttöä, että siitä on haittaa ihmiselle. Se herättää fundamentalistisimmissa piireissä hirvittävän voimakkaan vastalauseen.”
Aino on hienoa, että sä pyrit tuomaan sitä omaa näkökulmaa ja oman olon tarkastelua tähän keskusteluun, mut kuten aikaisemmin on todettu, tutkija tai no nk. ”tiedemies” ei tosiaan voi toimia sen oman mututuntuman mukaan ja tosiaan kuten aikaisemmin mainittiin, hyvä olo ja terveysvaikutukset pitkällä aikavälillä on kaksi eri asiaa ja nämä tutkijat pyrkivät ottamaan huomioon ruoan merkityksen terveyteen pitkällä aikavälillä ja kansanterveyden tasolla ja sen takia virallisen ravintosuosituksen mukaan olisi mm. hyvä juoda maitoa. Tämä suositus on tehty, jotta voitaisiin vähentää osteoporoosia väestötasolla ja sen mukanaan tuomia ongelmia. Tottakai kalsiumin ja d-vitamiinin saa muistakin lähteistä ja fogelholm itsekin toteaa, että esimerkiksi vegaaniruokavalio voi olla mahdollinen koostaa terveyden kannalta mielekkääksi pitkääkin aikaväliä silmällä pitäen, kun sen koostaa tarkasti. Eli jos ravitsemussuosituksessa lukee, että olisi hyvä juoda maitoa x määrä päivässä, niin käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä, että olisi hyvä saada kalsiumia ja d-vitamiinia x-määrä päivässä, sen lähteen kukin päättäköön itse. Ja tietenkin jos on gluteiini herkkä, laktoosi-intolerantikko, allerginen pähkinöille, niin ei niitä varmaan kannata syödä, vaikka niin siellä suosituksissa lukee. Ei se niin kiveen hakattua ole, niitä omia aivoja tosiaan saa ja tulee käyttää. http://www.hs.fi/ihmiset/El%C3%A4inrasva-aktivistit+ja+maidonvihaajat+hy%C3%B6kk%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t+valtiota+vastaan/a1391157988374
Itseäni jotenkin ällötti suorastaan Heikkilän teksti. Heikkilä mm. leimaa tekstissään fogelhomin mm. ylimieliseksi fasistiksi ”tavallisen ihmisen rinnalla”, koska fogelholm puhuu ruoan tuotannon ekologisuudesta. Siis mitä? Itse olen ”tavallinen ihminen” ja mua nimenomaan kiinnostaa ruoan ekologisuus. Millon ekologisuudesta on tullut paha asia? Jos ”argumentoidaan” Heikkilän tason mukaisesti, niin yhtäläisesti voisi sanoa häntä ylimieliseksi fasistiksi, sillä suuria väestömääriä ei pystytä ruokkimaan pelkillä vehreillä nurmilaitumilla eläneiden pikku lampaiden lihalla, varsinkaan pohjoisella pallonpuoliskolla, jossa maa on 6 kk joko roudassa tai pelkkää hyhmäistä mutavelliä. Heikkilä ei ilmeisestikkään ole kauhean hyvin selvillä Suomen historiasta, sillä hamassa muinaisuudessa tai no ihan lähihistoriassakin ruokavalio koostui, ei siitä lihakarjasta, vaan pääasiassa viljasta- siitä paljon parjatusta leivästä, vellistä, rieskasta, kasviskeitoista ja perunasta, silakoista ja toisinaan hyvässä lykyssä viikonloppuna saatiin sitä teurastettua vasikkaa tai riistaa, joka syötiin sorkkia ja häntiä myöden. Heikkilän mielipiteet kumpuavat tyhmyydestä ja lihaprogandasta, missä totuudelle ei ole mitään tilaa.
Ja äijällä on otsaa alkaa parjata Harvardin yliopiston tutkimusta. ”Tutkimus on tehty peräti Harvardissa – siis ihan täyttä paskaa, miettikää nyt OMILLA aivoillannekin.. tyhmäkin sen näkee, että tää on taas yks tällanen seurantatutkimus.” Ja mitä hemmettiä, luuleeko toi, että seurantatutkimukset ovat järjestäen pahasta? Seurantatutkimus tarkoittaa vain tutkimusta, jossa samaa otosta/otosryhmää on seurattu pitkän aikavälin ajan. Millä muilla keinoin voidaan tutkia pitkien aikavälien syy-yhteyksiä? Voi nyt helvetti mikä äijä.
Moikka, tää taitaa olla vähän vanha postaus, mutta joo samanlaisia ajatuksia heräilee minullekin, kun teen ennakkotehtäviä ja lähteenä pitää käyttää juuri nuita uusia ravitsemussuosituksia…. T. Tuleva hoitsu, joka on koulussa kaikesta eri mieltä 😀