Vitsi mikä maanantai! Jos koko viikko jatkuu samalla kaavaa mitä mun aamupäivä niin voin kertoa, että sunnuntaina tuun leijumaan pilvissä. Sää ei kyllä suosi, mutta kuten mun ystävän aamuinen maanantaitervehdys mulle kertoi niin ”When there is no enemy within, the enemies outside cannot hurt you.”. Ihanasti sanottu ja vaikkei ihan täysin säähän pädekkään niin kyllä se pakostakin laittaa hymyilyttämään.

Ja saa auringonkin paistamaan – sisältäpäin!

Onnellinenkin arki kuitenkin koostuu aika pienistä jutuista, kuten vaikkapa herkullisesta lounaasta. Sen vuoksi tänään saattekin reseptin yhteen aivan mahtavaan ruokaan, joka sopii nii alkuruoaksi, lisukkeeksi tai pääruoaksi nälän määrästä riippuen.

TÄYTETYT PAPRIKAT

1dl kvinoaa
1/2 pussillista pakastepinaattia
4-6 herkkusientä pilkottuna
punasipuli
2tl valkosipulimurskaa
ripaus suolaa
sitruunan mehu puristettuna

Laita kvinoa keittymään ohjeiden mukaisesti ja lisää pakastettu pinaatti joukkoon sulamaan. Leikkaa paprikasta hattu pois ja siisti sisältä pois valkoiset turhakkeet. Laita uuni lämpeämään 200 asteeseen ja laita paprikat uunivuossa sinne pehmentymään. Kuumenna paistinpannu ja kuullota siinä hienonnettu punasipuli sekä pehmennä herkkusienet. Kun kvinoa on kypsää ja pinaatti on sulanut sekä vesi haihtunut, laita punasipuli ja herkkusienet kattilaan sekä mausta täyte valkosipulimurskalla, suolalla ja puristetulla sitruunan mehulla. Nosta paprikat uunista ja täytä ne, jonka jälkeen ne laitetaan takaisin uuniin 20 minuutin ajaksi.

Resepti sopii pääruoaksi kahdelle ja alkupalaksi tai lisukkeeksi neljälle. Mä itse tein näitä viimeksi Oulussa käydessäni mulle ja äidille lounaaksi enkä pystynyt syömään kuin puolikkaan.. Oli nimittäin niin täyttävää, niin täyttävää ettei vaan mahtunut! Mun rajaton mahalaukku löysi siis vihdoin pohjansa, hahha.

Hyvää kyllä oli minkä vuoksi suosittelenkin rohkeasti kokeilemaan. Ja huomasitteko muuten, että resepti on myös vegaaneille sopiva? Kyllä vain! Halutessaanhan toki täytteeseen voi laittaa vasikkapa katkarapuja tai jauhelihaa, mutta uskokaa pois: nämä herkut maistuvat hyvältä ilmankin.

Ja liput tulevan viikonlopun Kevätmessuille voitti Kiia, onnea! Mä itse meen tutustumaan messujen tarjontaan jo heti torstaina ja kyselisinkin, että olisko teillä jotain toiveita messupostausten suhteen? Ainakin kommenttien perusteella Lähiruoka&Luomu kiinnostaa teitä eniten – kuten muakin!

Ja kuten jo eilen lupailin niin tiedossa on uutta arvontaa sillä viikonloppuna meni rikki blogin Facebook-sivun 1500 tykkääjän raja. Huisia! Siitä kuulette sitten tietysti heti ensimmäisinä lisää sitten, kun aika on oikea.

Herkullista viikkoa,
<3 Aino

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Blogilistalla / Instagramissa

Viikonloppuun on mahtunut paljon kivoja juttuja: lähes täydet pisteet tentistä, oman pyörän varastamista, aamupalaa loistavassa seurassa, huikean energisiä treenisessiota, pyöräretki Espooseen, naurutankkausta tyttöjen kera ja lumimyräkän ihmettelyä sunnuntaisena iltapäivänä. Kaikenlaista! 

Kaikki nää jutut on tehnyt mut älyttömän onnelliseksi. Eilen mun ystävä totesikin, että vaikutan jotenkin tosi rauhalliselta ja kieltämättä olo on tosi hyvä: vaivattoman kevyt ja helppo. Se, että teen elämästäni oman näköiseni ja teen valintoja, jotka tuntuu musta hyvältä saa mut tuntemaan elämäni merkitykselliseksi. Ja olemalla onnellinen pystyn jakamaan iloa omista opeistani ja kokemuksistani myös muille.

Perjantaina vietettiin kansainvälistä onnellisuuden päivää. ”Ihminen joka ei vertaa itseään muihin on onnellinnen.” . Kyseisessä lauseessa on paljon voimaa ja se pitääkin hyvin paikkaansa. Ihmisellä, joka ei määrittele omaa arvoaan suorituksiin tai saavutuksiin, ei ole mitään vertailtavaa eikä siten syytä katkeruuteen tai kateuteen.

Niinpä vaikka sattuisitkin tekemään virheen tai toimimaan hölmösti se ei tarkoita, että olisit huono ihminen. Kukaan ei ole virheetön ja niilläkin on tarkoitus: ne on mahdollisuus oppimiseen ja kasvamiseen. Ei suinkaan itsensä sättimiseen ja soimaamiseen. Kun ymmärrät olevasi tärkeä ja arvokas juuri sellaisena kuin olet huomaat kuin itsestään kuinka kivi tipahtaa sydämeltä, vanne pään ympäriltä löystyy ja pystyt olemaan täysin oma itsesi. Täysin. Ja samalla saat ikäänkuin enemmän tilaa hengittää.

Juuri siltä multa nyt tuntuu, vaikka viikonloppuna en olekkaan hirveästi mitään järkevää tehnyt. Suorituskeskeisessä ympäristössä ”tekemisen” oravanpyörästä pois pääseminen on välillä hankalaa ja olen onnellinen vihdoin, vuosien yrittämisen jälkeen, onnistuttuani siinä.

Elämä on matka, joka on tarkoitettu elettäväksi, koettavaksi ja nautittavaksi. 

Rentouttavaa sunnuntaita,
<3 Aino

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Blogilistalla / Instagramissa

PS. Blogin Facebook-sivulla on jo yli 1500 tykkääjää! Ja instagramissa lähes 1800 seuraajaa! Tää tarkoittaa kaikkea kivaa huhtikuulle. Ja kunhan molemmissa on täynnä 2000 luvassa on jotain todella, todella kivaa. 

PPS. Kiitos ihanalle Ellalle kuvista. Ja aamiaisseurasta!