Monesti kuulee, kuinka ihmiset kertovat olonsa kohentuneen maitotuotteiden käytön lopettamisen jälkeen. Yleisimmät maidon aiheuttamista ”oireista” on ikävä turvotus, kiusalliset ilmavaivat ja suolisto-oireet/ruoansulatusongelmat sekä iho-ongelmat, joita tuskin kukaan koskaan jääkään kaipaamaan.. Myrkkyähän maito ei ole eikä kukaan sen juomiseen kuole, mutta hei – ilmankin pärjää aivan loistavasti!

Monesti maidottoman puolesta puhuvatkin juuri omat positiiviset kokemukset, joita mäkin oon saanut kuulla paljon näiden mun ”maidottomien” postauksien tiimoilta – kiitos kaikille omien kokemuksien jakamisesta, sekä iso hatunnosto jokaiselle joka on lähtenyt rohkeasti kokeilemaan maidotonta elämää! Ihmisten omakohtaisilla kokemuksilla on iso merkitys, mutta näiden takaa löytyy myös tutkittuakin näyttöä, ja tulevaisuudessa toivottavasti päästään vielä pidemmälle ravintoon liittyvien asioiden kanssa 🙂

Maidon aiheuttamista ongelmista tunnetuin on varmasti laktoosi-intoleranssi, joka on itseasiassa ihmisille normaali olotila. Alkujaan ihmiskeho ei oo pystyneet sietämään laktoosia lainkaan, mutta evoluution myötä se on muuttunut osan väestön kohdalla – edelleenkin kuitenkin arviolta 65% maailman väesöstä ei pysty käyttämään lehmänmaitoa ravinnokseen. Painotus sanalla ravinto, nimittäin toki sitä voi juoda, mutta on aivan eri asia saako siitä mitään hyötyä irti vai onko se päinvastoin ainoastaan haitaksi.

Nykyään EU:n aikakautena maitotilojen määrä on vähentynyt, mutta sen sijaan tilojen koko on suurentunut ja lehmät lypsävätkin nykyään päivässä jopa 15 kertaa enemmän kuin 150 aikaisemmin! En oo perehtynyt tutkimuksiin tai muutenkaan siihen, mitä tälläinen tehotuotanto on tehnyt maidon laadulle sillä itse maidon käsittelyn vaikutus on saanut mut jo toteamaan ettei kaupan tavallinen maito ole mitenkään kannatettava ostos – ei ympäristölle, eikä omalle terveydellekkään. Uskaltaisin epäillä, että näille lehmille ei ainakaan syötetä ympäri vuoden puhdasta ruohoa.. Ehkäpä ennemminkin geenimanipuloitua soijaa, viljoja ja antibiootteja*? Kannattaa muistaa, että myös se vaikuttaa erittäin ratkaisevasti maidon laatuun.

*Tosin opin jo heti tekstin julkaistuani ettei Suomessa lehmille anneta onneksi antibiootteja, joten pisteet siitä!

Maidon tuotannon lisäksi mua myös harmittaa suuresti sen käsittely eli pastörointi ja homogenointi, joista jälkimmäinen on täysin esteettinen (ja siten turha) toimenpide. Pastöroinnissa maito kuumennetaan jolloin menetetään kaikki maidon sisältämät aktiiviset entyymit ja hyödylliset probiootit sekä osa vitamiineista, joka huonontaa maidon sulavuutta ja imeytyvyyttä. Homogenointi puolestaan on maitorasvan pilkkomista mikä saa jo itsessään rasvan hapettumaan, mikä voi aiheuttaa suolistossa ongelmia liiallisten rasvaa pilkkovien entsyymien vuoksi. Sen epäillään myös olevan yhteydessä kehon tulehdukseen sekä limanmuodostukseen elimistössä, mutta tutkimukset tästä on vielä kesken..

Lisäksi kaupan maidon rasvapitoisuutta vähennetään ja vähärasvaisiin jogurtteihin lisätään mukaan sokeria/makeutusaineita – vähärasvaisuus ja sokeripitoisuus on toki hyvä elintarvikkeiden säilymiselle ja pitkäikäisyydelle. Tämä maidon prosessoinin haitallisuus näkyy myös siinä, että usein ihmiset jotka reagoivat maidolle voivat nauttia aitoa alkuperäistä pästoroimatonta raakamaitoa täysin ongelmitta 🙂

Jos verrataan vähän äidinmaitoa ja lehmänmaitoa, niin erot on huomattavat – ja niinhän niiden pitääkin, sillä lehmänmaidolla on tarkoitus kasvattaa monta kertaa isompi eläin mitä äidinmaidolla. Äidinmaidon pienemmät proteiini- ja kivennäisainepitoisuudet vastaavat ihmisen normaalin kasvun tarpeita ja siinä on aivojen ja hermoston kehitystä varten jopa neljä kertaa enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja ja kolesterolia kuin lehmänmaidossa. Myös äidinmaidon proteiinikoostumus on ihmiselle optimaalisempi sisältäen pääosin helposti sulavaa heraa, kun taas lehmänmaidossa on enemmän huonosti sulavaa ja imeytyvää kaseiinia.

Positiiviset muutokset ihon kunnossa on todistettu, sillä maito tutkitusti aiheuttaa aknea sen pro-inflammatorisen vaikutuksen vuoksi (Cordain ’02 & ’05). Ruotsissa on myös tutkittu maidon vaikutusta terveyteen ja sen huomattiin lisäävän kehon oksidatiivista stressiä ja aiheuttavan tulehdusta, minkä aiheutti laktoosin hajoamistuote galaktoosi. Galaktoosi vaikuttaa heikentävästi myös kalsiumin imeytymiseen ja tutkimuksessa maidonjuonnin todettiinkin lisäävän lonkkamurtumariskiä 9% (Michaelsson 2014). Luustolle edullisin maitotuote on varmastikkin kovat juustot, joissa on luustolle edullista K2-vitamiinia eikä lähes ollenkaan laktoosia!

Galaktoosia on myös käytetty monissa eläinkokeissa aiheuttamaan eläimille ikääntymistä, menestyksekkäästi.

Suomalaisessa väitöskirjatutkimuksessa (Kemi 2010)  liiallinen fosfori, jota länsimaissa saadaan yleensä 2-3 kertaisesti saantisuositukseen nähden. Liiallinen fosfori kohottaa kilpirauhashormonin pitoisuuksia mikä lisää luumassan hajoamista ja alentaa veren seerumin kalsiumtasoja samalla vähentäen samalla aktiivisen D-vitamiinin muodostumista luuston korvausrakentamiseen. Se miten tää liittyy maitotuotteisiin, niin johtuu maidon huonosta kalsium-fosforisuhteesta jonka tulis olla kalsiumvoittoinen! Tutkimuksen pohjalta Suomessa onkin suositeltu fosforin saannin vähentämistä, ja esimerkiksi raejuustossa sekä rahkassa fosforia on kalsiumiin nähden jopa kolme kertaa enemmän.

Kuten huomasitte, niin tällä kertaa kokosin mukaan myös lähteitä (kun laatikkojen kevätsiivouksessa nää osui sopivasti silmiin!) sillä niiden perään on aina välillä huudeltu.  Mä en kuitenkaan aio muuttaa blogiani miksikään raskaaksi ”tiedeblogiksi” vaan haluan edelleenkin jatkossa herätellä ihmisten ajatuksia ja uskon, että asioista aidosti kiinnostuneet löyvätä kyllä muun muassa täältä netistä vahvistuksen jutuille joista mäkin täällä puhun 🙂 Ravinnon suhteenkin kun on muitakin asioita mitkä vaikuttaa mm. tutkimustuloksiin, kuin tietyt yksittäiset raaka-aineet, joten mielestäni niiden tulkinta (etenkin sirpaletutkimuksissa) on aina välillä vähän haastavaa.

Yhtenä lukusuosituksena voisin kuitenkin suositella tutustumaan amerikkalaisen lastentautien prosessori Farnk Oskin kirjoittamaan kirjaan ”Don’t drink your milk”, joka on yhdistänyt mm. lasten monimuotoiset allergiat lehmänmaitoon.

En mitenkään halua pelotella ketään, vaan ennemminkin nostaa esille asioita joista ei liiemmin meillä puhuta..  Oikeastaan en millään tapaa jaksaisi ottaa osaa mihinkään ravintosotaan, minkä vuoksi aina välillä mietinkin miksi jaksan kirjoittaa näistä aiheista joista tiedän osan ihmisistä hermostuvan. Toisaalta ne ei millään tapaa horjuta mun omaa näkemystä asiasta ja yhtälailla tälläkin näkökannalla on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi.

Mutta palataan vielä hetkeksi aiheeseen.. jos mä jotain haluaisin tiivistää, niin ehdottomasti maidon käsittelyn (homogenointi, vähärasvaisuus, pastörointi) sekä sen sisältämän kaseiinin ja etenkin laktoosin, sekä sen hajoamistuotteen galaktoosin aiheuttamat oireet on mun mielestä sellaisia minkä vuoksi en itse maitoa juo enkä liiemmin muitakaan maitotuotteita nauti 🙂 Jokainen on edelleenkin täysin vapaa tekemään omat valintansa.

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa

Rakastan helppoa ja maistuvaa arkiruokaa, ja mielestäni sitä onkin erittäin helppoa tehdä kun muistaa kaksi ohjenuoraa: käytä laadukkaita raaka-aineita ja maistele ahkerasti kokkailun edetessä 😉

Tykkään hakea kokkailuuni inspiraatiota myös maailmalla matkatessani ja tänään kävinkin täällä Sri Lankassa kokkauskurssilla mun uuden kaverin kanssa, johon tutustuin eilen rannalla. Elämä täällä on kyllä niin helppoa, kun kaikki on niin ystävällisiä ja hyvällä tuulella! No mut hei, kukapa ei olis kun aurinko paistaa lähes taukoamatta ja jokaisesta kadunkulmasta saa ostettua tuoreen kookoksen sammuttamaan janon?

Kokkauskurssista mulla muistui mieleen nää falafelit, jotka tein pari viikkoa sitten. Tai falafel ei välttämättä oo oikea sana sillä näitä ei oo tehty kikherneistä vaan valkoisista pavuista, jotka on ainakin meikäläisen ruoansulatukselle paljon ystävällisempiä kavereita. Samantyylisiä herkullisen mausteisia kasvispyöryköitä nää kuitenkin on ja sopii erinomaisesti raikkaan salaatin sekä tahinikastikkeen kera nautittavaksi!

Pääraaka-aineena valkoisten papujen lisäksi näissä on kurpitsansiemenjauho, joka on proteiinirikas ja vähärasvainen sekä ihanan aromikas! Normaalisti jauhot ei itsessään maistu millekkään, mutta kurpitsansiemenjauhosta saa proteiinin lisäksi ruokiin ja leivonnaisiin myös kivaa makua 🙂

KURPITSANSIEMENFALAFELIT
2 dl valkoisia papuja
1 dl kurpitsansiemenjauhoa
0,5 dl oliiviöljyä
2 rkl vaaleaa tahinia
1/2 tl suolaa
1/2 punttia tuoretta korianteria
1 tl juustokuminaa
1/4 tl kardemummaa
ripaus mustapippuria
+ kookos/oliiviöljyä paistamiseen

Soseuta valkopavut sauvasekoittimella tai blenderissä. Sekoita joukkoon öljy ja tahini sekä kurpitsansiemenjauho ja mausteet. Kun massa on sekoittunut tasaiseksi, pyörittele siitä halkaisijaltaan parin sentin paksuisia pyöryköitä. Paista pyörykät joko runsaassa kookosöljyssä paistinpannulla tai 225 asteisessa uunissa noin 20 minuutin ajan – jos valitset uunin, niin pyörittele falafelejä oliiviöljyssä ennen uuniin laittamista! Oma suosikkini näiden kanssa on valkosipulin makuinen, joka tuo pyöryköihin kivan lisävivahteen.

Herkullista uutta viikkoa! Ja kunhan palaan reissusta niin lupaan, että tuutte saamaan herkullisia curryreseptejä.. Niiden tekoa me nimittäin tänään opeteltiin ja pakko myöntää, että lopputulos oli kyllä ihan mieletön! 😀 Kyllä nää täällä vaan oon taikureita mausteiden kanssa 🙂

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa