…you’re not a dog!

Hahha. Musta tuo laini on vaan niin huippu, jotenkin näin ”entisenä” koiraihmisenä se naurattaa vielä vähän enemmän. Mutta on siinä ollu vähän miettimisen aihettakin itelle.

Tän ajattelun muuttumiseen on ehkä vaikuttanut myös se, miten ajattelen ruokaa nykyään. Ennen bussia odotellessa rankan päivän jälkeen sitä ”palkitsi” itsensä hakemalla viereiseltä kioskilta karkkipussin bussimatkaa varten. Rankan koulu- tai työviikon jälkeen juotiin kännit ja mässättiin rapulassa pitsaa sekä sipsejä. Buuuu!

Tähän vaikuttaa myös varmasti rahatilannekkin osittain, nimittäin nyt kun en enää pääsääntöisesti käy töissä, täytyy rahanmenoakin säännöstellä 😀 Siksi nää mun omat ”palkinnot” on noussut vähän uusiin sfääreihin…heh… Mutta nyt kun en kuluta rahaa alkoholiin, noutoruokaan (se on oikeesti ihan törkeen hintasta!) tai jatkuvaan herkutteluun, on rahaakin vähän isompiin hankintoihin aina välillä.

Tänään postimies soitti ovikelloa ja piristi mun päivää tuomalla mulle yhden tälläisen ”palkinnon”. Oon niin mielissään! Ja jos mietitään, että mistä mä nyt itseäni muka palkitsen niin aina löytyy hyviä syitä.. nyt ekana mieleen tulee mun ekasta tentistä saatu nelonen (superjee!!) ja itsekurin palautuminen takaisin uomiinsa kesän jäljiltä.

Converset 45€ – yks baari-ilta/kuukauden röökit/kuukauden herkut – helppo valinta!

Mä en siis enää herkuilla itseäni helli (voi johtua myös siitä, että omat makutottumuksetkin on muuttunu aikapaljon..herkut ei tunnu enää niin herkuilta :D). Paljon pitkäaikasempaa iloa saan esimerkiksi joistain vaatteista/kengistä, joita on pitkään haaveillut. Tai kasvohoidosta! Se taitaakin olla mun seuraava palkinto itelleni 😛

Miten te palkitsette itsenne ja millasten juttujen jälkeen? Pitääkö olla joku massiivinen megasuoritus taustalla vai riittääkö ihan pikkujututkin?

Itsensä palkitseminen ja hemmottelu kuuluu arkeen, ei saa olla liian ankara itselleen (toistan jälleen itseäni). 🙂

Tänään aloitin aamun kunnon powerwalkilla – oli niin ihanan aurinkoinen sää ja se näkyi heti ihmisissäkin. Eräs ennestään tuntematon naisihminen rupesi jutustelemaan mulle kesken lenkin ja mehän sitten yhdessä käveltiin jonkinmatkaa ajatuksia vaihdellen 🙂 Tuli jotenkin tosi hyvä mieli!
Päivitin jo puhelimeen vähä uutta soittolistaakin, jos vaikka kävis niin hyvä tuuri, että huomenna ois yhtä mahtava ilma aamulla!

Maanantain jälkeen torstai on kyllä yks mun viikon lempparipäivistä. Viikonloppu on tulossa ja voi alottaa rentoutumisen, kun kaikki tärkeät hommat on (yleensä..) tehty alta pois 🙂

En hirveesti oo kotona tänään viihtyny – kävin kirjastolla, kiertelin vielä kaupungilla kaverin kans (käytiin mm taidenäyttelyssä, oli niin siisti!) ja sen jälkeen poljin uimahalille hydrobiciin. Nyt mun pitäis siivota, kun en enää keksi  mitään järkevää tekemistä sen välttämiseksi.

Kirjastosta hain vaihteeksi taas vähän koulukirjoja (ja varauksessa on vielä lisää, jee!) sekä vähän kevyempää luettavaa siihen rinnalle. Tuon Pakemanin kirjan bongasin Hulluilla Päivillä ja se vaikutti ihan mielenkiintoiselta, joten ehdottomasti haluan sen lukuea. Tuota Pjongjangin akvaariot -kirjaa taas on kaikki sen lukeneet kehunu, joten viime viikon Pohjois-Korea teema jatkuu siis 😀