Noniin rakkaat, tänään puhutaankin sitten vähän seksistä. Tosin jo heti aluksi voin luvata, että kyseessä ei oo mikään tyypillinen vinkkipostaus vaan itseasiassa asiaa lähdetään lähestymään hyvinkin epätavallisesta näkökulmasta. Nimittäin pään sisältä. Ja seksin lisäksi puhutaan myös vähän muustakin tärkeästä, kuten esimerkiksi motivaatiosta.

Voiko ollakkaan enää parempaa päivää motivaatiopostaukselle kuin uuden viikon kynnyksellä lymyävä maanantai? 😉

Mä oon itse vielä nuori, mutta esimerkiksi työn kautta oon saanut kuulla jos jonkinmoisia elämäntarinoita mua enemmän elämää nähneiltä naisilta. Ne tarinat on opettaneet mulle paljon ja antaneet ajattelemisen aihetta sekä auttanu priorisoimaan omaa elämää uudelleen sekä tajuamaan syy-seuraussuhteita asioiden välillä.

Moni on varmasti kiinnittänyt huomiota siihen kuinka pyrin kirjoitusten kautta muistuttamaan teitä elämän rentoudesta ja sen nauttimisen tärkeydestä. Moni kun harmittavasti tuntuu unohtavan sen nyt, kun halutaan elää niin äärettömän tehokkaasti ja keskittyä uran luomiseen sekä suorittamiseen mikä meneekin ohi kaiken muun mukavan. Niin työelämässä, harrastuksissa kuin sosiaalisissa suhteissa. Töissä täytyy pärjätä, treenien täytyy polttaa rasvaa ja instagramia pitää jaksaa päivittää, jotta muut ei erehdy luulemaan tylsäksi kotihiireksi!

Tiedetään – paineet on kovat.

Tottakai mullaki on kunnianhimoa enkä mä todellakaan viihdy sängyn pohjalla maaten päivästä toiseen. Haluan tehdä töitä, edetä urallani, opiskella lisää ja kehittyä jatkuvasti. Nautin treenaamisesta ja haluan kehittää itseäni – niin fyysisten ominaisuuksien kuin ulkonäönkin suhteen. Sosiaaliset tilanteet on toki myös mulle tärkeitä ja nautin hirveästi muiden ihmisten seurasta, mutta viihdyn hyvin myös yksinkin. On päiviä jolloin kalenteri on täynnä hommaa ja tiedän, etten pysty kaikesta selviytymään kunnialla: silloin kysynkin itseltäni – mitä haluan eniten? Ja sen jälkeen keskityn niihin asioihin. Joskus se on työ ja toisena päivänä ystävät. Mutta aina ensimmäisenä minä itse sillä kukaan ei voi päättä mun puolesta sitä mitä mä just sillä hetkellä tarvitsen.

Nyt jokainen voi hetken miettiä, että mites tää kaikki edes liittyy otsikkoon ja siihen seksiin, josta alkuun teille lupasin jutella.

Bingo! Nyt tullaan taas hormonien pariin. Suorittamiseen, stressiin ja niitä rakastavaan kortisoliin.

Tää kaikki pätee myös motivatioon niin liikunnan kuin terveellisen elämäntyylin suhteen ylipäätään. Jos kuluttaa bensiininsä loppuun eikä muista tankata tai huoltaa autoa niin on hyvin oletettavaa, että jossain vaiheessa auto suistuu tieltä. Motivaatiotakin on hyvä pitää yllä – ei pelkästään jatkuvalla treenaamisella ja porkkanan puputtamisella, vaan myös kysymällä aina välillä itseltään ”Mitä sä tänään haluaisit tehdä?” – elämässä kun voi joskus tehdä jotain muutakin, entä kuluttaa lenkkipolkuja ja mennä aikaisin nukkumaan, jotta jaksaa herätä ennen töitä salille.

Monelle on varmasti käynyt joskus niin, että on aloittanut into piukena treenaamisen syksyllä ja huomannut jo kuukauden kuluttua ettei enää jaksa tai huvita – homma on alkanut tuntumaan pakkopullalle. Kuulostaako tutulta? Kaikista todennäköisin selitys moiselle on se, että treenaaminen on aloitettu liian kovaa ja sitä on tehty liian usein. Monesti puhutaan, että treenaaminen pitäisi aloittaa rauhallisella tahdilla, jottei kroppa ylikuormitu ja se on ihan totta – mutta se on tärkeää myös hormonitasapainon kannalta.
Kun aletaan harrastamaan liikuntaa, ja varsinkin rankkaa sellaista, niin kroppa saa kerralla paljon uusia ärsykkeitä joihin sillä kestää hetken tottua. Niistä palautuminen vie myös aikansa ja alkuvaiheessa se on erityisen tärkeää sillä ilman palautumista muutokset voi pitkässä juoksussa olla positiivisten sijaan negatiivisia. Liikunnan yhteydessä adrenaliinin, ja stressihormonien ylipäätään, lisääntyy ja jotta kroppa toimisi normaalisti sekä sopeutuisi muutoksiin tulee näiden hormonitasojen myös päästä välissä laskemaan 😉

Vaikka mä nyt käytän tässä esimerkkinä liikuntaa niin tää pätee ihan kaiken suhteen. Työn, opiskelun sekä ihmissuhteiden – kaiken ”suorittamisen”, joka nostattaa stressihormonitasoja. Kun mietitään sitä haluttomuutta niin kannattaa miettiä kokonaiskuvaa: jos käy täyspäiväisesti töissä ja on vielä vaikkapa samalla muutaman lapsen äiti eli arki pyörii paljon muiden asioiden kuin itsensä ympärillä, ei oo mitenkään ihme, että oman ajan ollessa vähissä motivaaio on nollassa. Ihan kaiken suhteen – myös sen seksinkin. Korkeat stressihormonitasot kun vaikuttaa negatiivisesti muiden hormonien, myös niiden seksuaalihormonien, tasoihin – luonnollisesti silloin, kun kroppa kuvittelee olevansa hädässä, ei sillä oo ensimmäisenä mielessä lisääntyminen.

Ja lisääntymiseen yleensä tarvitaan halua kanssakäymiseen vastakkaisen sukupuolen kanssa, johon tietty hormonit vaikuttaa – hahha 😉 Pahantuulinen ja haluton kumppani kärsii siis todennäköisesti vaan epävakaasta hormonitaspainosta.

Nyt kun jälkeenpäin ajattelen niin mun viime vuosi oli aika rankka. Heräsin lähes joka aamu ennen kuutta, kävin salilla jonka jälkeen suuntasin kouluun, sen jälkeen mulla oli pari tuntia aikaa hoitaa kiireellisiä ja juoksevia asioita sekä kirjoitella blogia, jonka jälkeen ilta jatkui töihin joista pääsin kotiin väsyneenä kymmenen aikaan illalla.

Eikä mua rehellisesti sanottuna huvittanut tän lisäksi tehdä hirveästi yhtään mitään muuta. Voitte varmaan kuvitella, että motivaatio kynsien lakkailuun, päivittäiseen meikkailuun tai edes säärien sheivaamiseen oli aika nollassa?

Uskon, että syy siihen miksen jaksanut yhtään panostaa itseeni, johtui siitä että mulla oli itselleni aivan liian vähän aikaa. En pitänyt itseäni tarpeeksi tärkeänä vaan halusin vain suorittaa asioita, jotta voisin sitten olla itsestäni ylpeä. Hetkeksi hukkasin itseni täysin – itseasiassa aivan liian pitkäksi hetkeksi. Kun en jaksanut yhtään pitää huolta itsestäni en myöskään kokenut itseäni viehättäväksi mikä johti siihen, ettei mua huvittanut oikeastaan yhtään mikään: treffeillä en jaksanut käydä kun vain silloin, jos olo alkoi tuntumaan tosi yksinäiseltä. Surullista mutta totta. Kaikki asiat, jotka liittyi muhun itseeni oli todella vaikean järjestämisen takana ja sen takia mä jätinkin ne yleensä tekemättä ja käytin sen ajan johonkin hyödyllisempään.

Mikä ois oikeasti ollu hyödyllisempää kuin itseensä panostaminen?

Nyt kun oon opetellut löysäämään tahtia ja karsimaan turhia energiaavieviä juttuja pois mun päivistä sekä antamaan itselleni enemmän aikaa oon huomannut pari asiaa: ensinnäkin oon paljon itsevarmempi ja toiseksi oon paljon onnellisempi. Mä aina ajoittan jopa tunnen hehkuvani. Oon nykyään paljon uteliaampi elämästä sekä kaikesta siitä mitä se tarjoaa ja antauden hetkien vietäväksi aina, kun se on mahdollista.

En usko, että sillä aamulla tehdyllä meikkikerroksella on mitään muuta tekemistä tän asian kanssa kuin se, että saan hetken panostaa itseeni. Kokea olevani tärkeä. Ja kun itse arvostan itseäni huomaan myös muiden tekevän niin. Ja se tuntuu hyvältä 🙂

Kuulostaako nää ajatukset teistä ihan hölmöiltä, vai ymmärrättekö yhtään mitä ajan takaa?
Postauksen kuvat on parin viikon takaa, kun meillä oli GreenStreetin 2v-juhlat.  Herkkuja riitti ja niiden voimalla jaksettiin naureskella pitkälle yöhön – toki juhlahumussa oli mukana myös luomutarjontaa juomapuolella Saimaan Juomatehtaan ja Ekowinen toimesta 😉 Sillon kun juhlitaan niin juhlitaan tyylillä, hih! 

Hauskanpito ja elämästä hetkittäin irtaantuminen kun on tärkeitä taitoja ja jokainen tekee sitä tyylillään – mä joskus juhlin, joskus katon yksin kotona leffaa tai vietän kavereiden kanssa tyttöjeniltaa kotikosmetologia leikkien – se on kuitenkin oleellista siinä mielessä, että elämä pysyy tasapainossa ja saa samalla myös arjenkin tuntumaan mielekkäämmältä. Mulle se on myös sitä omaa aikaa, sitä kaikesta normaalista irtaantumista ja omaan ihmemaahan hetkeksi siirtymistä kauas pois kaikista velvotteista.

Vaikka mä oon sen verran onnellinen, että saan paljon iloa niiden suorittamisesta, niin aina kannattaa muistaa, että liika on aina liikaa. 

Muista: olet arvokas. Eikä oo missään tapauksessa väärin olla välillä hyvällä tapaa itsekäs ja osoittaa hieman rakkautta ottamalla aikaa itselleen, vaikka se tarkottaiskin kieltäytymistä jostain. Sillä jokainen meistä tarvii sitä, että jaksaa ja jotta jaksaa on tärkeää elää itseään varten eikä muiden odotusten täyttämiseksi. Ja jokainen meistä on myös sen arvoinen <3

Pusuja,
<3 Aino

Tänään on ollut ihan täydellinen päivä! Vietin eilen loistavan illan, joka sai jatkoa tänään pitkään nukutuista yöunista ja ihanasta kahvitteluhetkestä ystävien kanssa. Oikeastaan se oli työpalaveri, mutta koska oon näin onnekas niin se tuntui kaikelta muulta kuin siltä – kiitos tytöt <3 Tää kaikki lepo ja irtaantuminen arjesta teki enemmän kuin hyvää sillä niin edessä kuin takana on raskas viikko ja oonkin luvannut, että ens viikon jälkeen vihdoin rauhotun ja annan enemmän aikaa itselleni.

Jospa kerrankin onnistuisin jopa pitämään sen lupauksen – oisko hyviä vinkkejä miten onnistuisin? 😉

Sunnuntain kahvihetki = pure perfection <3

Koska tuleva viikko tulee olemaan kiireinen ja täynnä jos jonkinmoista kivaa hommaa sekä hässäkkää niin innostuin kirjotitelemaan ylös ajatuksia miten viikosta saa tehtyä astetta paremman ja nautinnollisemman, vaikka aikaa itteni hemmotteluun jää aivan liian vähän, ja tottakai halusin jakaa myös nää ajatukset teidänkin kanssa:

1. Suunnittele, mutta älä ylisuorita. Työt, tapaamiset ja harrastukset on hyvä merkitä ylös kalenteriin – se estää myös sen, että et lupaa liikoja vaan osaat priorisoida ajankäyttöä paremmin. Jos töitä ja muita velvollisuuksia on viikossa normaalia enemmän on hyvä ymmärtää, että jostain muusta (esimerkiksi treenien määrästä) on hyvä höllätä ettei viikko kasaannu liian raskaaksi.

Kukaan ei ole superihminen, vaikka ajatuksella on toki ihana leikkiä.

2. Anna pieniä hetkiä itselle. Parikin minuuttia muutaman kerran päivässä riittää! Se itselle omistettu hetki voi olla, kun istut bussissa ja suljet silmäsi hetkeksi ja uppoudut täysin omaan maailmaan tai kun illalla hoidat kauneusrutiineja ja saat keskittyä täysin vain itseesi ja omaan olemiseesi. Työpäivän keskelläkin voi lukittautua hetkeksi vessaan ja sulkea niin silmänsä kuin korvansakin ulkomaailmalta 😉

3. Lupaa itselle jotain hyvää. Itsensä palkitseminen on myös osoitus siitä, että arvostat itseäs. Se ”jokin hyvä” voi olla vaikkapa kasvohoito rankan viikon päätteeksi tai viikon päättäminen lemppari brunssiin hyvässä seurassa. Kun on jotain mitä odottaa niin aikakin menee paljon nopeammin!

4. Kehu! Se että kertoo toisille kivoja asioita ja onnistuu siten piristämään muiden päivää on ehkä parasta mistä saa itselle samalla lisää energiaa. Aito hymy toisen kasvoilla vääntää ainakin mun naaman myös väkisinkin hymyyn! Ja kun ihmiset ympärillä on hymyileväisiä ja hyväntuulisia niin itselläkin on myös paljon parempi olla, eikö totta?

5. Huhki, hikoile ja hengästy. Välillä on hyvä päästä pois vallitsevasta todellisuudesta ja ainakin mulle helpoin tapa on kunnon treeni. Se että josku sanoo ja käskee mitä pitää tehdä, se että joudut keksittymään täysillä siihen tekemiseen ja olemaan läsnä siinä hetkessä on nopein ja tehokkain keino unohtaa hetkeksi työkiireet sekä muu stressi. Vaikka treenaaminen ei yhtään huvittais niin mä lupaan, että tunti hikoilua piristää niin mielialaa kuin nostaa energiatasojakin aivan uudelle levelille!

6. Hymyile. Yksinkertaisesti elämä on paljon kivempaa, kun sitä katselee välillä vaaleanpunaisten lasien läpi! Jos sadepäivänä osaa nauttia sateen rauhoittavasta äänestä sen sijaan, että harmittelee kenkien kastumista on elämä siinä hetkessä paljon helpompaa 😀 Kaikesta voi onnistua löytämään jotain hyvää, kun vaan oikein kunnolla keskittyy – varsinkin jos on oikein hyvä mielikuvitus, kuten mulla – hah!

Mitkä on sun niksit parempaan viikkoon? Haluaisitko jakaa omasi myös meille muillekin? 😉

Aurinkoa,
<3 Aino