Täyteläinen, raikas, aavistuksen kirpsakka ja koostumukseltaan lusikoitava. Sellainen ois just nyt mun täydellinen smoothie. Otsikko on ehkä vähän harjaanjohtava sillä täydellisen smoothien määritelmää tuskin on edes olemassa – se on nimittäin jokaisen itse päätettävissä.

Vaikka smoothien valmistaminen tuntuu maailman helpoimmalta hommalta niin senkin voi valmistaa monella tapaa, jolloin tietysti lopputuloskin on aina erilainen. Siispä keräsinkin yhteen mun simppelin ABC:n smoothienvalmistuksen!

FUNKTIO tietysti on tärkeää, että smoothie maistuu hyvältä – mutta ennen valmistuksen aloittamista kannattaa miettiä millaisen smoothien haluaa valmistaa. Tulisko sen olla kunnon aivobuusteri töihin? Virkistävä ja kehoa puhdistava? Vai treenien jälkeen hyvin palauttava? Raaka-aineiden kanssa pelailemalla pystyt hyvin vaikuttamaan siihen millainen lopputuloksesta tulee, ihan vaikka valmistaisit smoothien perus raaka-aineistakin 🙂

KOOSTUMUS smoothiessa voi olla oman maun mukaan joko lusikoitava tai juotavan juokseva. Tykkään itse käyttää smoothieissa yleensä yhtä, joskus kahta raaka-ainetta, jotka vastaa smoothien koostumuksesta – ilman sitä smoothiesta tulee yleensä pelkkää litkua. Näitä on liotetut pähkinät/mantelit, chiageeli, avokado, kookosmanna tai pakastettu banaani. Nesteenä käytän yleensä vettä ja sen määrä on oleellinen koostumuksen suhteen – itse tykkään käyttää niin vähän, kuin mahdollista.

MAKU on tärkeä ja sen pystyy varmistamaan vain yhdellä tekijällä: maistelemalla. Se onkin varmasti smoothien valmistuksessa (kuin kaikessa muussakin kokkailussa!) yksi tärkeimmistä vaiheista ja sen suhteen rehellisyys palkitaan 😉 Makua smoothieisiin saa kätevästi tuoreista marjoista ja hedelmistä sekä tietysti erilaisista mausteista kuten kardemummasta, kanelista, lakritsista ja raakakaakaosta. Älä unohda laittaa joukkoon ripausta suolaa, joka saa kaikki maut pompsahtamaan esille!

RAVINTEET jos smoothien pohjassa on avokadoa ja mausta vastaa sekä mustikka että raakakaakao, niin ravinteiden puolesta ollaan jo tosi hyvällä uralla. Ravinteikkuutta voi kuitenkin lisätä vielä käyttämällä esimerkiksi proteiinijauhetta tai vaikkapa kookosöljyä, joka on erinomainen energianlähde olipa hetki mikä tahansa. Halutessaan myös erilaiset superfoodit ja viherjauheet täyttää hyvin päivän ravinnetarpeita. Kuitenkaan mitään hifistelyä ei välttämättä tarvita, vaan juuri ihan perus raaka-aineilla saa jo hyvinkin kaikkea kehoa hellivää yhteen kulholliseen!

HIFISTELY ei oo millään tavalla välttämätöntä, vaan sitä voi harrastaa halutessaan. Se on yks mun vahvimmista osa-alueista ja hyödynnän sitä usein niin funktion kuin koostumuksenkin suhteen. Tehostan yleensä smoothien funktiota aina jollakin jauheella, yrtillä tai sienellä vähän päivästä ja tarpeesta riippuen – joskus laitan vähän kaikkea, joskus en juurikaan mitään. Koostumuksen suhteen oon vannoutunut tocon ja soijalesitiinin rakastaja, jotka saa aikaan ihanan kermaisen koostumuksen ja tietysti myös tärkeitä ravinteita joista etenkin mun aivot tuntuu tykkäävän.

Kuvien smoothiebowlin raaka-aineet on hyvinkin simppelit: pakastettua banaania, pakastemarjoja, avokadoa ja vaniljan makuista heraproteiinia sekä aavistus lakritsia. Niin hyvää! Usein myös erilaiset koristeet ja pienet herkut smoothien seassa tuplaa nautinnon ja niin ne teki tälläkin kertaa – mulpereiden, raakasuklaamanteleiden ja cashewtahnan muodossa.Juuri tuohon hetkeen täydellistä, vaikka juuri nyt himoankin enemmän raikkaita vihersmoothieita.

Millaisista smoothieista sä tykkäät?

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa

Kaikessa onnellisuudessani olen laskeutunut viimeaikoina entistä enemmän pehmeälle puolelleni. Antautunut heikkouden tunteelle ja voimattomuudelle, ja saanut turvaa siitä hetkestä. Siitä, että oon pystynyt olemaan rehellinen itselleni ilman turhaa selittelyä. Siinä mä nimittäin olen mestari, selittelyssä, ja ylä-asteella sainkin äidinkielen opettajaltani  lempinimen ”kertomusten kuningatar” eikä se todellakaan johtunut pelkästään opiskelumenestyksestäni.

Sehän ei varsinaisesti liittynyt mitenkään aiheeseen, mutta ehkä halusin vaan kertoa kuinka helpottavaa on ollut päästää irti siitä roolista. Siitä, että aina pitäisi selitellä kaikkia tekemisiään. Miksi edes pitäisi?

Viimeaikoina oon luopunut aikatauluista.  Entisen kontrollifriikin korvaan ajatus kuulostaa alkuun hämmentävältä ja jopa ahdistavalta, mutta pienen hetken jälkeen oon oppinut nauttimaan siitä. Alku viikolla ollessani Helsingissä mä tajusin, että se on juuri se ero minkä takia kaikista ennakkoluuloista huolimatta oon viihtynyt Jyväskylässä – Helsingissä mä elin sokeasti mun aikatauluille ja suunnitelmille, en itselleni.

Aikataulut yleensä saa asiat tuntumaan ”pitäis” -jutuilta, vaikka ne yleensä onkin aitoon haluun perustuvia. Joskus tosin voidaan sokaistua myös sille mitä oikeasti halutaan sillä voi olla, että me myös halutaan haluta tiettyjä asioita. Esimerkiksi käydä kerran kuukaudessa luontoretkellä tai elokuvissa… mutta mitäs jos kalenteriin merkattuna luontopäivänä sataa vettä tai elokuvissa ei pyöri kiinnostavia filmejä? Entinen minä ei ois välittänyt, vaan jos jotain on päätetty tehdä niin se tehdään.

Oon nauttinut viimeaikoina ihan älyttömästi lasten seurasta ja sen vuoksi oon myös ikävöinyt aika paljon omaa perhettäni. Lasten vilpittömyys, aitous ja esteettömyys sekä elämänilo on samanaikaisesti tosi inspiroivaa ja ilahduttavaa. Surun tullessa itketään ja kun tunteesta on päästy voi jo hetken päästä naurattaa – lapset ei jää märehtimään tai miettimään turhia, vaan ne reagoi hetkeen.

Ihan sama onko ollut kylmä tai satanut vettä, oon saanut hurjasti virtaa auringonvalosta. Lämpö on aina pukeutumiskysymys, mutta auringon mukanaan tuoma kirkkaus ja pidempi päivä on jotain josta nautin täysin rinnoin. Ei oo parempaa herätystä kuin herätä aamuisin luonnonvaloon, joka tunkee verhojen raosta sisään huoneeseen ja säteillään valaisee koko huoneen. Niiiin ihanaa!

Pidin viime viikon kokonaan taukoa kovista treeneistä ja kävin ainoastaan pitkillä kävelyillä. En suunnitellut sitä, mutta mun kroppa on ollut viime kuukaudet niin kovalla rasituksella etten tajua miksen oo aiemmin antanut sille pientä lepoa. Nyt oonkin ihan innoissani ja täynnä virtaa, enkä malta odottaa huomista kun aion taas palata treenien pariin! Lepo tekee niin hyvää, niin keholle kuin mielellekkin.

Työreissujen ja kiireisten päivien pelastus on ollut TABATA -treenit kehonpainolla ja vastuskuminauhoilla tehostettuina. Siis kumpparit on ihan paras treenikaveri ja niillä saa lisää haastetta ihan kaikkeen, mitä vaan keksitkään harjoitella! Oisko teillä kiinnostusta jos kuvailisin teille pitkästä aikaa treenijuttuja, vaikkapa juuri pientä kumpparijumppaa?

Kesän korvalla ja ilmojen lämmetessä myös mun pitta on alkanut kaiken hälinän keskellä kohoamaan ja oonkin kantanut kaupasta kaksin käsin kaikkea raikasta ja viilentävää. Erityistä herkkua on ollut parsa, basilika, kurkku ja vesimeloni, joka on muuten juuri nyt ihanan makeaa ja mehukasta! Mmm-mm-mmm. Ruokakausista kesä onkin mun ehdoton lemppari viileine herkkuineen.

Mikä teistä on ollut parasta viimeaikoina? Aurinko, alkava loma vai joku ihan muu?

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa