Kaikki jotka on lukeneet mun juttuja pidempään, tietää että mulla on ollut aikoinaan hyvin tiukka asenne sen suhteen mitä syön. Ei sokeria, ei maitoa, ei gluteenia, ei lisäaineita, ei mitään prosessoitua. Luojan kiitos ne ajat on ohi ja nykyään suhtautuminen on paljon rennompi – ainut kieltolistalla edelleen komeileva on ihokeliakiani vuoksi gluteeni.

Rennompi ruokailu on sopinut mulle paremmin kuin hyvin. Tiedän todella hyvin mikä on terveellistä ja mikä tekee mun keholle hyvää, sekä päinvastoin. Juuri sen takia ruokavalioni onkin hyvin värikäs ja ravinteikas, mutta silti stressitön sillä haluan voida mahdollisimman hyvin. Se motivoikin mua valitsemaan lautaselle niitä parempia vaihtoehtoja.

MUTTA SITTEN TULI HAASTE…

Nyt kun syöminen on jo pidempään ollut rennompaa, on siihen toki kuulunut satunnaisesti myös herkut ja roskaruoka. Satunnaisesti eli silloin kun sitä mieli on tehnyt enkä oo kieltänyt itseltäni yhtään mitään – ja tiedättekö, se on toiminu tosi hyvin!

Mutta sitten lähdin mukaan erääseen haasteeseen, jossa 30 päivän ajan on kiellettynä niin herkut, roskaruoka kuin alkoholikin. Ja yhtäkkiä mulla tekeekin kokoajan mieli karkkia, pizzaa ja viiniä! 😀 En edes muista millon oisin viimeksi syöny karkkia ja yhtäkkiä haluaisin jokaisella kauppareissulla poiketa irtokarkkihyllylle.. Ihan uskomatonta!

Joten mitä tästä opittiin? Älä ikinä, ikinä kiellä itseltäsi mitään. Koska sen minkä kiellät, sitä myös ajattelet -ja vaikka kuinka hassulta se kuulostaakin niin oon siitä itse täysin elävä todiste. Ja veikkaan, että aika monelle muullekkin on käynyt ihan sama.

Kieltämisen sijaan suosittelen pohtimaan:

• Mistä mieliteot johtuu? Omalla kohdalla usein syy on yksiselitteinen: en oo syöny tarpeeksi päivän aikana ja nälkä oireilee makeanhimona.
• Millä voisit korvata sen herkun? Viime kauppareissulla valitsin irtokarkkien sijaan persimonit ja valkoviinin sijaan kivennäisvettä – toimi!
• Ja jos oikeasti vaan yksinkertaisesti herkkuhimo ottaa vallan.. niin nauti siitä antaumuksella, äläkä pode huonoa omaatuntoa!

Ihanaa torstai-iltaa kaikille,
<3 Aino

TERVEELLISIÄ RESEPTEJÄ:
Täyteläinen lakritsikaakao / Paremmat vohvelit / Pittareseptejä

SEURAA MYÖS:
IG @makelaino / FB RAWinto

Eilen vietin kotona juuri sen maagisen hetken, kun valo muuttuu ja pimeydeksi – se ei tapahdu lempeästi, pikkuhiljaa varoitellen, vaan se tuntuu samalta kuin peittäisin kesäiltana ikkunan pimennysverholla. Hämmästyin, miten nopeasti se tapahtuu. Ihan vasta valosta sai nauttia vielä pitkälle iltaan ja nukkumaan sai mennä päivän hämärtyessä, tai ehkä mulla on vaan ollut liian kiire huomata mitä mun ympärilläni tapahtuu.

Siinä missä muut harmittelevat pimeyttä ja kaamosta mä viihdyn pimeässä, vaikka myönnän sen kyllä tekevän musta mukavuudenhaluisen. Kotona haluaisin uppoutua lämpöisen viltin alle villasukat jalassa ja Netflixiä katsoessani nautiskella jotain kermaista pastaa ikäänkuin lohturuokana. Kunnes tajuan, ettei mulla oikeasti ole mitään hätää!

NÄIN SELVIÄN KAAMOKSESTA

– Mulle tärkeintä kaamoksessa on asian hyväksyminen. Tiedän, että valon puute aiheuttaa meissä hormonaalisia muutoksia joka saa olon tuntumaan väsyneeltä ja haluttomuudelta. Vika ei siis ole minussa – eikä sinussa! Kun opin hyväksymään asian ei mun tarvinut enää potea huonoa omaatuntoa päikkäreistä tai Netflix-maratoneista.

– Nyt jos koskaan pysyn liikkeellä! Onneksi on koirat, joiden kanssa tulee ulkoiltua jatkuvasti metsässä – myös silloin, kun ei millään jaksais. Liikunta ja raitis ulkoilma piristävät, antaa lisää energiaa arkeen ja mikä parasta: auttaa illalla nukahtamaan paremmin, syvempään uneen. Mitään himotreenejä ei tarvitse tehdä, kunhan tekee jotain!

– Priorisoin ajankäyttöni tukemaan omaa jaksamistani, koska olisi epäreilua vaatia itseltään samaa mitä valoisina kesäkuukausina. Teen niitä itselleni mielekkäimpiä juttuja ja asioita, joista saan eniten iloa ja energiaa itselleni. Annan itselleni myös luvan nauttia päiväunista.

– Päiväunista päästäänkin sitten yöuniin, joiden arvon kokonaisuuden kannalta oon vasta viimevuosina oppinut kunnolla. Elän nykyään aikamoista mummoarkea ja painun pehkuihin yleensä jo yhdeksän aikoihin! Ei oo mitään parempaa, kuin herätä aamulla hyvin nukuttujen yöunien jälkeen virkeänä.

– .. ja koska menen illalla aikaisin nukkumaan, herään myös aamulla aikaisin. Käytän aamun ensimmäiset tunnit yleensä joko treeneihin tai hipsin aikaisin toimistolle, jotta näkisin iltapäivällä edes vähän auringonvaloa. Just nyt musta tuntuu, että oon aamun ensimmäisinä tunteina kaikista parhaimmillani!

– Minimoin kofeiinin ja muiden piristeiden määrän. Rakastan mun aamukahvia, mutta en halua virittää itseäni keinotekoisesti energisille taajuuksille.

– Teen suunnitelmia asioista, jotka on hoidettava. Valoisaan aikaan mulla ei ole TO DO -listoille liiemmin tarveta, mutta valoisuuden myötä myös mun keskittymiskyky heikkenee. Listat on todella toimivia ja myös motivoivia, sillä niiden avulla huomaa helposti oman edistymisensä ja sitä kautta hyvä fiilis omasta arjesta ja sen hallinnasta paranee. Ja sitten huomaakin, että vitsit – mähän pystyn mihin vaan! Ainakin melkeen 😉

– – – – – – – – – – – – – – – – –

Onko kaamos sulle vaikea aika vuodesta? Oletko löytänyt hyviä tapoja sen helpottamiseen?

<3 Aino

LUE MYÖS:
Ostakaa meidän koti! / 7x smoothieresepti / Someton päivä

SEURAA MYÖS:
IG @makelaino / FB RAWinto