Kuulin viime kesänä ensimmäisen kerran Kehokuurista – 28päivän ajanjaksosta, jonka aikana useat ihmiset on onnistuneet muuttamaan elämäntapansa kertaheitolla terveempään suuntaan. Muutaman kuukauden seurasin kuurilaisten kertomuksia, joissa monet olivat esimerkiksi pudottaneet painoa useamman kilon, saaneet kapeamman vyötärön ja päässeet kiusallisista terveysvaivoista eroon. Kaikista ihaninta minusta oli lukea juttuja, joissa ihmisen terveys oli kuurin myötä selkeästi kohentunut myös ”tilastollisesti” ja oltiin päästy eroon pitkäaikaisista lääkityksistä.

Kuukausi sitten en vielä itse ajattelut ryhtyväni kuurille sillä koen olevani terve eikä minulla ole tarvetta pudottaa painoa. Sitten tapasin ihanan Satun sekä muita kehokuurilaisia ja ymmärsin, miksi kehokuuri toimii sekä sen perimmäisen idean eli hormonitasapainon palauttamisen. Oma kipinä Kehokuurin läpi käymiseen syttyi halusta maksimoida oma terveys, puhdistaa elimistö ja käynnistää kroppa uudelleen käyntiin! Joten tässä sitä nyt sitten ollaan.. 😀

Aamudrinksu ja kunnon fläsäri.. ai että tekee hyvää! 😀

Kehokuuri on oikealta nimeltään ”cell-reset” ja sen tarkoituksena on nollata solut ja käynnistää ne uudelleen. Kuulostaa jännältä, eiks vaan? 😉 Kehokuurissa korostuu puhdas ja terveellinen ravinto sekä riittävän liikunnan ja levon merkitys terveyteen eli ihan perus juttuja 🙂 Näiden tukena tuloksia maksimoidaan FitLinen tuotteilla, jotka mulla on ollu jo käytössä ennestään.

Oon jo pitkään elänyt hyvin ”kehokuurimaisesti”, joten nyt innolla sitten odotellaan että millaisia vaikutuksia itse kuurilla tulee olemaan! Ensimmäisellä viikolla kroppa joutuu aika koetukselle ja odotankin mielenkiinnolla kaikkia niitä reaktioita, joita solut tyhjentyessään laittaa mun kropan käymään läpi. Ne aiemmat huonot elämänvalinnat ja törttöilyt kun näkyy vieläkin mun kropassa, ainakin siellä solutasolla.. 😉

Onko lukijoissa ketään, joka ois käyny Kehokuurin läpi?

Mä ihan malttamattoman täällä odottelen, että miten tää kuuri vaikuttaa muhun. Ensimmäisellä viikolla ei suositella rasittavaa liikuntaa, joten koulun liikuntatunteja lukuunottamatta aion tunnollisesti olla täysin treenilevossa – jaiks, se taitaa olla se hankalin osuus mulle 😀 Muuten luulis tän menevän aika helposti, kun oman itseni parhaaksihan tässä toimitaan.

Uuet lempparipökät jalassa reeni luisti ku rasvattu 😉

Hola! Mites teiän viikonloppu suijui?  

Mä tosiaan nautiskelin viikonlopusta Oulun syksyisissä maisemissa – luonto oli kauniisti ruskassa ja vettä sateli syyskuiseen tapaan. Tuntui niin kotoiselta 😉 Perjantaihin mahtui kaikenlaista kivaa tekemistä niin maailmanparantamisesta shoppailun kautta juustokakun leipomiseen. Välillä väsytti ja kiukutti, kun yöjunassa ei tullut kovin levollisesti nukuttua, mutta oli kyllä niin ihanaa pörrätä kotikulmilla  🙂

Kävin myös vetämässä treenin Vocatumilla eli mun entisellä kotisalilla ja siellähän se koti-ikävä tais iskeä.. Huippu henkilökunta otti mut ilolla vastaan, kyseli kuulumisia ja esitteli uudistunutta salia. Treenifiiliskin oli ihan katossa, kun pääsi tuttuun ympäristöön pitkästä aikaa. Siinä on kyllä täyden kympin arvoinen kuntosali! Ens keskiviikkona eli 25.9 Vocatumilla on avajaiset kesän remontin jäljiltä ja siellä on koko päivän avoimet ovet – suosittelen lämpimästi käymään tutustumassa, ette tuu pettymään 🙂

Ja lenkkeilykin oli poikkeuksellisen kivaa uusilla popoilla 😉

MARJOJA !!!!! <3

Ja jääkaappi täynnä marjoja tuntui muuten älyttömän luksukselta! Vähän itkettää asua niin kaukana porukoista, että omien marjavarastojen santsaaminen on liian haasteellista 😉 Muutenkin perinteiseen tapaan tuli kyllä tankkailtua koko viikonloppu ja voi vitsi mää tajusin rakastavani näkkileipää! Oonko outo, jos mun mielestä näkkäri kunnon juustosiivulla, leikkeleellä ja suolakurkulla on parempaa kuin levyllinen suklaata? 😀 

Mutta kyllä mä myönnän – söin sitä suklaatakin.

Lauantaina oli sitten vuorossa THE DAY elikkäs syy siihen miksi kotikulmille suuntasin – mun rakkaan veljen häät <3 Mikäs sen ihanampaa, kun tulla juhlimaan maailman ihaninta asiaa, rakkautta. Päivä oli mitä ihanin – täynnä iloa ja naurua, onnenkyyneleitä ja rakkaita ihmisiä. Nyt varsinkin, kun asuu kauempana niin osaa arvostaa sitä yhteistä aikaa silloin kun sitä onnistuu saamaan 🙂 

Pääsin laittautumaan ihan kunnolla nätiksi sillä mun ihana äiti oli hommannut naisväelle kampaajat aamuksi 🙂 Mä itse pääsin taitavan Annan käsittelyyn ja kyllä sen ammattilaisen kädenjälki on aina vähän erilaista mitä oma.. olin aivan myyty! Nyt seuraavaksi ajattelinkin opetella itse tekemään hiustaikoja tälle mun tukalle, joten älkää ihmetelkö jos joskus törmäätte muhun ja naurua on vaikea pidätellä 😀

Häämenu oli aivan loistava – alkupalana lohitartaria, pääruokana (joulupukin 😀 ) poroa sienikastikkeella ja jälkkärinä mitäs muutakaan kun täydellisen suussasulavaa hääkakkua. Namnamnammmmmm. Istuttiin iltaa vielä porukalla vaihdellen kuulumisia niitä näitä jutellen ja mä olin niin super-reilu, että otin kuskin roolin – hyvässä seurassa onneksi viihtyy aivan mainiosti ihan vesiselvänäkin, hihhi.

 Edellisillan tankkauksen (kotiin päästyä piti vielä saada rahkaa ja marjoja sekä tietty herkkunäkkäriä!! 😀 ) jälkeen aamulla olikin hyvin energiaa lähtä tsekkaamaan kotikylän kuntosali – se ensimmäinen paikka missä oon koskaan ikinä puntilla käynyt. Yllätyin kyllä täysin, kuinka toimiva sali se olikaan! Oon hoksannut, että ei sitä tarvi kaikenmaailman uusimpia hifistelylaitteita että saa hyvän treenin vedettyä. Itseasiassa jos tarkemmin miettii, niin harvemmin oon edes nykyään treenatessa mitään laitteita käyttänytkään..  😀

Mutta hyvä treeni tuli tehtyä selälle ja hartioille sekä ojentajille! Itseasiassa vika treeni viikkoon. Nyt tuleekin sitten treenattua pääkoppaa, että miten pärjään ilman treenaamista. Viikkohan on lyhyt aika, joten jos se muodostuu ongelmaksi niin sillon mulla on päässä vikaa ja pahasti 😛

Terveyspiirakoiden määrä kuvassa: 0

Tänään vielä ennen kotiinlähtöä juhlittiin mun rakkaan kummitytön 2-vuotis synttäreitä. Kunnon tankkausta oli siis tiedossa sillä pöytää koristi voileipäkakku, täytekakku ja mun leipoma juustokakku – kaikki aivan törkeän hyviä! Santsikierroksella otin kaikkea lisää 😉 Ja kolmannenkin santikierroksen olisin varmasti tehnyt, mutta maha ei antanut enää periksi.

Äskön taas sanoin heipat ja otin suunnaksi Helsingin – onneksi ne tärkeimmät ihmiset elämässä kuitenkin on sellaisia, että mikään välimatka ei niistä pysty erottamaan, sen mä taas viikonlopun aikana huomasin.

Huomenna on sitten taas paluu arkeen ja mulla alkaakin jännät ajat – siinä piilee syy viikonlopun tankkailuihin ja tulevaan viikon pakkolepoon 😉 Arvaako joku? Mä oon aika malttamattoman innostunut siitä, mitä seuraavat 4 viikkoa tuo tullessaan. Mutta siitä lisää sitten huomenna!